Näin nautit olutta oikein
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Carlos Fabián Avila
Jääkylmä olut kesäterassilla, mikä voisi olla sen parempaa? Joskus olutta juodessa voi tuntea omantunnon tuskia: kerrytänkö nyt rasvamakkaroita? Olut ei tunnetusti ole terveysintoilijan valinta, sillä se sisältää kaloreita ja alkoholia. Voiko sitä siis nauttia hyvällä omallatunnolla vai ei?
Tässä artikkelissa keskitymme olueen, mitä se sisältää ja siihen, miten oluen juominen vaikuttaa kehoon. Yksi olut ei kaada kenenkään ruokavaliota tai tuhoa viikkoja kestänyttä dieettiä. Oluen kohdalla kannattaa hyödyntää samaa sääntöä kuin muidenkin ruoka-aineiden: kaikkea kohtuudella.
1. Voiko olutta juoda laihdutuskuurilla?
Olutta nautitaan monissa eri yhteyksissä, oli se sitten kavereiden kanssa työpäivän jälkeen, perhejuhlissa, saunailloissa tai viikonloppuisin telkkarin ääressä. Yleensä olutta ei nautita joka päivä, vaan se säästetään rentoutumiseen, sosiaalisiin tilanteisiin ja juhliin.
Olut, kalja, bisse… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Olut on maailman vanhin ja suosituin alkoholijuoma, sitä on juotu jo yli tuhat vuotta. Olut oli aikoinaan turvallinen ruokajuoma, sillä se oli puhtaampaa kuin kaivosta nostettu vesi. Olut valmistetaan maltaista, humalasta ja vedestä, ja se luokitellaan alkoholipitoiseksi mallasjuomaksi. Kuten muita alkoholipitoisia juomia, myös olutta tulee nauttia kohtuudella.
- Olut ei sisällä valtavaa määrää kaloreita, eikä lähes ollenkaan tyydyttyneitä rasvahappoja. Olut sisältää keskimäärin 43 kaloria 100 millilitraa kohden. Jos siis nautit 250 millilitraa olutta, saat siitä 90 kaloria.
- Jos juot monta tuoppia illan aikana, lisääntyy kalorimäärä huomattavasti. Ongelmaksi oluen juominen muuttuu silloin, jos juot sitä lähes joka päivä monta tölkkiä tai tuoppia.
- Ravitsemusalan asiantuntijoiden mukaan olutta tulee nauttia kohtuudella. Jos rakastat olutta ja tavaksesi on muodostunut nauttia tölkki joka ilta, rajoita oluen määrää ja juo vain 2 desilitraa. Näin rajoitat sekä ylimääräisten kaloreiden että alkoholin määrää kehossa. Muista harrastaa säännöllistä liikuntaa, näin poltat liiat kalorit pois.
- Terveellisin olut valmistetaan luonnollisesti ja perinteisesti, eikä se sisällä paljon erilaisia säilöntä- tai makuaineita. Terveellisin olut on tummaa, sillä se valmistetaan maltaasta ja humalasta, ja sisältää eniten rautaa.
2. Mitä hyötyjä oluella on terveyden kannalta?
1. Olut suojaa munuaiskiviltä
Oluella on diureettinen eli nesteitä poistava vaikutus. Kohtuullinen nauttiminen suojaa munuaisten ongelmilta, kuten kivuliailta munuaiskiviltä.
2. Olut parantaa ruuansulatusta
Tiesitkö, että olut voi vauhdittaa ruuansulatuksen toimintaa? Suosi siis tummaa olutta suuren aterian yhteydessä tai jälkeen, sillä sen sisältämä rauta ja kuitu kohentaa vatsan ja suoliston toimintaa. Näin vältyt vatsavaivoilta etenkin raskaan aterian jälkeen.
3. Olut vähentää huonoa kolesterolia
Oluen sisältämä kuitu vähentää verenkierrossa esiintyvää haitallista kolesterolia eli LDL-kolesterolia, joka tukkii suonia ja kohottaa verenpainetta.
4. Oluesta saat B-vitamiineja (B1, B2, B6, ja B12)
Olutta säännöllisesti ja kohtuuden rajoissa nauttivat henkilöt saavat jopa 30 % enemmän B-vitamiineja kuin sellaiset ihmiset, jotka eivät juo ollenkaan olutta. B-vitamiinit antavat keholle energiaa, vahvistavat luustoa ja lihaksia ja auttavat punasoluja toimimaan tehokkaasti.
5. Olut kohentaa luuston tilaa
Olut nostaa piin määrää kehossa. Pii on tärkeä mineraali, joka pitää luuston terveenä ja vahvana, ja ehkäisee luukatoa.
6. Olut parantaa unen laatua
Oluen sisältämät ainesosat tekevät nukahtamisesta helpompaa ja parantavat unen laatua. Nauti pieni lasillinen olutta illalla ja nukut kuin tukki!
7. Olut ehkäisee veritukosten syntymistä
Olut kiihdyttää verenkiertoa ja pitää huolta siitä, ettei tukoksia pääse syntymään.
8. Olut vahvistaa immuunijärjestelmää
Olut sisältää vitamiineja ja antioksidantteja, jotka sopivat vastustuskyvyn tehostamiseen – näin vältyt jatkuvilta flunssilta ja pikkutulehduksilta. Nauttimalla olutta kaksi tai kolme lasia viikossa voit välttää myös lihaskivut, nivelten ongelmat ja parantaa myös sydämen terveyttä.
3. Kumpi on terveellisempää, olut vai punaviini?
Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan sekä olut että viini sopii terveelliseen ruokavalioon, kunhan niitä nauttii rajoitetusti ja pienissä määrissä – ei siis koskaan yhtä lasillista enempää päivässä. Alta löydät viinin ja oluen erot:
- Viini: lasillinen punaviiniä on hyväksi verenkiertoelimistön terveydelle enemmissä määrin kuin lasi olutta. Punaviini sisältää myös huomattavasti enemmän antioksidantteja, kaliumia ja magnesiumia kuin olut.
- Olut: olut pitää sisällään enemmän B-vitamiineja, ravintoaineita ja vesiliukoista kuitua kuin viini. Lisäksi olut sisältää vähemmän alkoholia kuin viini.
Valintasi riippuu siis makumieltymyksistäsi. Kaikki eivät pidä oluen mausta, toiset taas vihaavat viiniä. Sekä olutta että viiniä voi nauttia turvallisesti pienissä määrissä, kunhan todellakin muistaa kohtuuden!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Díaz Curiel, M. and Torrijos Eslava, A. (2012). Acción de la cerveza sobre el hueso. Universidad Autónoma de Madrid y Hospital Universitario La Paz. https://www.redalyc.org/pdf/3609/360933655006.pdf
- Rehm J. The risk associated with alcohol use and alcoholism. Alcohol Research and Health. 2011. 34 (2): 135-143.
- Romeo J, González-Gross M, et al. Efectos of moderate beer consumption on blood lipid profile in healthy Spanish adults. Nutrition, metabolism and cardiovascular disease. Junio 2008. 18 (5): 365-72.
- Santiago Sánchez, I. (2008). Evaluación nutrimental del sedimento de cerveza elaborada con cebada maltera. Licenciatura. Universidad Autónoma del Estado de Hidalgo. http://dgsa.uaeh.edu.mx:8080/bibliotecadigital/bitstream/handle/231104/1695/Evaluaci%F3n%20nutrimental%20del%20sedimento%20de%20cerveza%20elaborada%20con%20cebada%20maltera.pdf?sequence=1
- Spaggiari G, Cignarelli C, et al. To beer or not to beer: A meta-analysis of the effects of beer consumption on cardiovascular health. Plos One. Junio 2020. 15 (6): e0233619.
- Gacimartín García, R. M. Aspectos sociales de la enfermedad cardiovascular. Chap www.fbbva.es/microsites/salud_cardio/mult/fbbva_libroCorazon_cap69.pdf
- Olalla, J., & de España, S. G. D. C. (2002). La cerveza, un alimento con propiedades funcionales. Madrid, España. http://usuaris.tinet.org/jcpulido/cerveza_salud.pdf
- Piano, J. A., Guijarro, M. C., Garrido, L. F., & Barea, J. A. (2003). Cerveza y nutrición. Spin Cero, (7), 49-57. http://www.geocities.ws/quimesca/articulos/cerveza.pdf
- Sánchez, C. L., Franco, L., Bravo, R., Rubio, C., Rodríguez, A. B., Barriga, C., & Cubero, J. (2010). Cerveza y salud, beneficios en el sueño. Revista Española de Nutrición Comunitaria, 16(3), 160-163. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S113530741070034X
- Pérez Medina, T., Argila Fernández-Durán, N. D., Pereira Sánchez, A., & Serrano González, L. (2015). Beneficios del consumo moderado de cerveza en las diferentes etapas de la vida de la mujer. Nutricion Hospitalaria. https://www.redalyc.org/pdf/3092/309243316007.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.