Logo image
Logo image

Mitkä ovat surun fyysiset vaikutukset elimistöön?

3 minuuttia
Surulla ja masennuksella voi olla vakavia fyysisiä vaikutuksia elimistöösi, kuten ruokahalun menetys tai lämpötilan aistiminen väärin.
Mitkä ovat surun fyysiset vaikutukset elimistöön?
Elisa Morales Lupayante

Tarkistanut ja hyväksynyt: liikuntapedagogi ja ravitsemusterapeutti Elisa Morales Lupayante

Kirjoittanut Okairy Zuñiga
Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Oletko koskaan tuntenut oloasi välinpitämättömäksi ja ollut surun murtama? Oletko koskaan kokenut hylkäämisen aiheuttamaa tuskaa? Kärsitkö siitä silloin, kun rakkaus särkyy? Tiedätkö mitkä ovat surun fyysiset vaikutukset elimistöösi?

On vaikeaa sanoa, tekeekö suru todella vahvemmaksi vai heikentääkö se ihmistä vähitellen. Varmaa on kuitenkin se, että se voi muuttaa stressitasoja aivoissasi, ja tämä voi aiheuttaa useita sairauksia.

Tänään haluamme kertoa, mitkä surun fyysiset vaikutukset ovat.

Surun fyysiset vaikutukset aivoista elimistöön

Kun olet allapäin, aivojesi fyysiseen ja psyykkiseen kipuun liittyvät hermoradat limittyvät.

Some figure

Tämä ei tapahdu vain niillä aivojen alueilla, jotka liittyvät puhtaasti tunneperäiseen kipuun, vaan myös alueilla, jotka liittyvät somaattiseen aistimukseen. 

Miksi tämä tapahtuu? Se laukaisee negatiivisen vaikutuksen kehossasi, erityisesti immuunijärjestelmässäsi, mikä voi mahdollisesti lisätä riskiäsi sairastua etenkin tulehdusperäisiin tauteihin.

Se vaikuttaa siihen, miten aistit lämpötilan

Yksi surun fyysisistä vaikutuksista on se, että se voi lisätä herkkyyttäsi kylmälle, vaikka lähelläsi olevilla ihmisillä on lämmin.

Tutkimuksissa on havaittu, että kun koehenkilöissä saadaan aikaan hylkäämisen tai eristäytyneisyyden tunteita, he arvioivat huoneen lämpötilan matalammaksi ja syövät ja juovat mieluummin jotakin lämmintä.

Näiden asioiden välinen yhteys ei liity pelkkään tuntemukseen. Kehosi lämpötila itse asiassa laskee, kun koet surua.

Se vaikuttaa ruokahaluusi

Some figure

Suru voi myös vaikuttaa ruokahaluusi, lisäten näin lihomisen riskiä ja vaikuttaen verenpaineeseesi. Surun suora seuraus on kohonnut verenpaine ja pitkällä tähtäimellä myös sydänongelmat.

Lisäksi suru vähentää kykyäsi maistaa makeaa. Tämä johtuu siitä, että kielesi päällä olevien makeaa aistivien reseptorien lukumäärä vähenee. Tästä syystä ei ole harvinaista, että ruoka ei kirjaimellisesti maistu, kun olet surullinen.

Se lisää stressiä

Suru vaikuttaa myös kortisoli -nimiseen hormoniin. Sillä on tärkeä tehtävä verensokerin ja verenpaineen säätelyssä, kuten myös unenlaadun kannalta.

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että suru on kaikkein haitallisin tunne fyysiselle terveydellesi. Se on yhdistetty:

  • Sydänsairauksiin
  • Keuhkosairauksiin
  • Maksasairauksiin

Sekä stressi että masennus voivat vaikuttaa sairauksien syntyyn, ja pahempaakin. Masennus voi vaikuttaa jopa syövän syntyyn.

Kun olet erittäin surullinen tai stressaantunut, huomaat, ettei mikään elimistössä oikein toimi kunnolla. Puolustusmekanismisi ovat alhaalla ja riskisi sairastua kasvaa huomattavasti.

Mikä on ratkaisu tähän? Se ei ole stressi, joka aiheuttaa ongelmia immuunijärjestelmässäsi, vaan pikemminkin tuntemus siitä, ettet voi tehdä mitään pysäyttääksesi asian.

Aivosi kaipaavat lisää energiaa

Saattaa vaikuttaa erikoiselta, että aivosi ovat aktiivisemmat ollessasi surullinen. Mutta näin kuitenkin on, sillä surun aikana aivosi työskentelevät paljon kovemmin: yli 70 eri aivoaluetta ovat aktivoituneina. 

Kuinka tämä on mahdollista? Siihen on helppo selitys. Kun olet surullinen, muistelet, ajattelet, kärsit ja etsit syitä, ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

On myös niitä ihmisiä, jotka tällaisen tilanteen kohdatessaan vain nukkuvat.

Jopa silloin hippokampus, aivojen etuosa ja temporaalilohkot ovat aktiivisia. Muista, että aivojesi energiankulutus kattaa 20 % kokonaisenergiankulutuksestasi, mutta surun aikoina ne työskentelevät paljon kovemmin. Tämä aiheuttaa sen, että aivosi tarvitsevat ravinnokseen normaalia enemmän glukoosia. Tämä saa sinut himoitsemaan enemmän makeaa.

Sairauksien kehittyminen

Kun olet surun murtama, serotoniinin määrä vähenee elimistössäsi, ja tämä voi vaikuttaa sinuun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Se voi aiheuttaa jopa:

  • Masennusta
  • Pakko-oireisen häiriön
  • Väkivaltaisia purkauksia

Tämä välittäjäaine liittyy sisäiseen motivaatioon, mutta sinun on oltava vahva ja kohdattava nuo itsetutkiskelun hetket löytääksesi voimavarat jatkaa eteenpäin.

On hyvin todennäköistä, että tässä vaiheessa käyt lääkärissä, koska olosi ei tunnu hyvältä. Lääkärin suorittamien kokeiden tulokset kertovat, ettei terveydessäsi ole mitään vikaa. Ja se on totta: fyysisesti saatat olla kunnossa, mutta psyykkisesti et.

Sinun täytyy itkeä

Some figure

Itkeminen saattaa helpottaa. Ollessasi surullinen aivosi keräävät liikaa stressiä ja ahdistusta, ja se on vapautettava jollakin tavalla. Itkeminen on loistava tapa rentoutua ja vapauttaa itsensä kaikesta tunnetaakasta. Itkun jälkeen alat erittää endorfiineja, jotka saavat olosi rennommaksi.

Siksi on tärkeää olla pidättelemättä itkua, kun tunnet sen tulevan. Anna sen tulla, niin huomaat, miten paljon paremmalta olosi tuntuu sen jälkeen.

Osa ihmisistä valitsee toisenlaisia aktiviteetteja, jotka myös erittävät endorfiineja, kuten seksi tai liikunta. Nämäkin kaksi vaihtoehtoa toimivat, eikä niistä ole sinulle haittaa.

Surun fyysiset vaikutukset terveyteesi voivat olla äärimmäisen haitallisia. Et tunne silloin oloasi aina hyväksi, mutta on olemassa vaihtoehtoja paineen helpottamiseksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Yang L, Zhao Y, Wang Y, et al. The Effects of Psychological Stress on Depression. Curr Neuropharmacol. 2015;13(4):494–504. doi:10.2174/1570159X1304150831150507
  • Yaribeygi H, Panahi Y, Sahraei H, Johnston TP, Sahebkar A. The impact of stress on body function: A review. EXCLI J. 2017;16:1057–1072. Published 2017 Jul 21. doi:10.17179/excli2017-480
  • Lokko HN, Stern TA. Sadness: diagnosis, evaluation, and treatment. Prim Care Companion CNS Disord. 2014;16(6):10.4088/PCC.14f01709. Published 2014 Nov 20. doi:10.4088/PCC.14f01709

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.