Näin kävely vaikuttaa aivoihin

huhtikuu 11, 2016
Tämän artikkelin otsikko saattoi yllättää sinut. Onko kävelyllä tosiaan aivojen toiminnan kannalta jotain merkitystä? Kyllä vain! Kävely voi auttaa aivoja toimimaan luovemmin ja tekee meidät onnellisemmiksi. Suurin osa lääkäreistä ja neurologeista on samaa mieltä.

Espanjalainen neurologi José Angel Obeso, joka toimii lääkärinä Madridin neurotieteen keskuksessa on sitä mieltä, että säännöllisesti harjoitettava kävely vaikuttaa aivojen terveyteen. Obeso on tunnetusti määrännyt masennuspotilaille päivittäisiä tunnin kävelylenkkejä luonnonkauniissa ympäristössä masennuksen hoitoon. Kävely on terapeuttista ja parantaa aivojen toimintaa.

Masennus, pitkittynyt stressi ja ahdistus vaikuttavat aivojen toimintaan vakavasti. Edellä mainitut vaivat heikentävät aivojen kognitiivisia prosesseja, kuten muistia, ymmärrystä ja luovuutta. Päivittäinen kävely vaikuttaa mm. lievittämällä ahdistusta, masennusta ja stressiä sekä parantamalla aivojen toimintaa.

Seuraavaksi perehdymme aiheeseen lisää, ja kerromme, miten kävely vaikuttaa niin aivojen kuin yleiseenkin hyvinvointiin.

Vedä siis lenkkitossut jalkaan ja lähde kävelylle jo tänään!

Näin kävely vaikuttaa aivoihin

Automatisoidut aivot ja onnettomuus

Kävely vaikuttaa aivoihin mm. piristämällä mieltä.

 

Aivojen toiminnan suhteen kannattaa pitää mielessä muutama asia. On olemassa sellaisia tapoja, jotka laittavat aivot automatisoituun tilaan – tämä aiheuttaa stressiä, sillä aivot kaipaavat muutoksia ja virikkeitä. Älä siis unohda näitä seikkoja:

  • Aivojen suurin vihollinen on tylsä rutiini. Jos toistat samoja askareita ja tehtäviä päivästä ja vuodesta toiseen, se voi johtaa tietynasteiseen masennukseen ja lannistuneeseen oloon. Aivojen toiminta hidastuu, kun ne eivät saa uusia haasteita ja ärsykkeitä käsiteltäväkseen. Aivot rakastavat mutkikkaiden ongelmien ratkaisua ja uusien asioiden ihmettelyä, tämä pitää aivot virkeinä ja niiden toimintatason korkealla. Rutiinista aivot tylsistyvät ja muuttuvat laiskanlaisiksi. Etenkin muistin toiminta heikentyy rutiinin yhteydessä.
  • Rutiini alentaa motivaatiota ja innostusta, mikä vaikuttaa suoraan aivoihin. Aivojen hermosolujen välillä kulkee vähemmän impulsseja, eikä uusia yhteyksiä synny yhtä paljon.
  • Kun rutiini jatkuu pitkään alkavat aivot siirtyä automaattiseen tilaan, jossa ne eivät kohtaa mitään uutta ja mielenkiintoista. Luovuus ja keskittymiskyky kärsii, samaten psyykkinen terveys.

Obeson mukaan automatisoituneet aivot ovat yleinen vitsaus etenkin suurissa ja vilkkaissa kaupungeissa, joissa ihmiset viettävät kiireistä elämää. Stressi, työkiireet ja rentoutumismahdollisuuksien vähäisyys voi heikentää aivojen toimintaa. Myös kaupunkien ja teknologian jatkuva ärsyketulva tylsistää mielen nopeasti.

Kävely vaikuttaa sieluun ja aivoihin positiivisesti

Kävely vaikuttaa sieluun positiivisella tavalla.

 

“Kävellessä ei ole mitään vastuita tai tehtäviä mielessä, pelkästään kävelyn tuoma yksinketainen mielihyvä. Tunne on vapauttava ja voimaannuttava.” Obeson mukaan kävelyn hyödyt ja positiivinen vaikutus eivät ehkä ilmene heti ensimmäisenä päivänä, mutta kävelemisen terveyshyödyt ovat selkeät pidemmällä aikavälillä. Kun olet harrastanut kävelyä viikon ajan jokaisena päivänä, alat jo huomata sen terapeuttisen vaikutuksen olotilaasti. Kävellessä olet vapaa, et suorita mitään, huomioit rauhallisesti ympäristöäsi ja nautit aistien välittämistä viesteistä.

  • Kävellessä aivojen ei tarvitse huolehtia mistään muusta. Käveleminen on helppoa, ja siihen pystyvät lähes kaikki. Käveleminen ei vaadi ihmisen kunnolta paljoakaan. Kävellessä saat annoksen raikasta ilmaa ja rentoudut luonnon siimeksessä. Suosittelemmekin kävelyä puistoissa, metsissä ja pururadalla, sillä luonnossa liikkumisella on tunnetusti rauhoittava ja rentouttava vaikutus. Kävellessä aivojen luovasta ajattelusta ja mielialasta vastuussa oleva etulohko aktivoituu. Lisää tähän liikunnan tuottama mielihyvähormoni endorfiini, ja huomaat mielialasi kohentuvan nopeasti. Tunnet olosi optimistiseksi ja onnelliseksi.
  • Kun aivojen mieliala kohenee, paranee samalla luovuus. Stressin yhteydessä vapautuva hormoni kortisoli vähenee kävelyn yhteydessä. Kävely rauhoittaa mielen ja tekee olon tyyneksi, pystyt päästämään irti päivän tapahtumista ja kiireistä. Itseluottamuksesi kasvaa ja uskot taas omiin kykyihisi.
  • Ihmiset ovat tottuneet liikkumaan pienissä, rajoitetuissa tiloissa. Koti, työpaikka, ravintolat, elokuvateatterit… Kaikki nämä ovat ihmisten rakennelmia, joiden tila on rajallinen ja sitä rajoittaa entisestään muiden ihmisten määrä. Rajoitetut tilat voivat tehdä ihmisestä rauhattoman ja ärtyneen. Siksi onkin hyvä poistua sisätiloista ulos, vapaan luonnon keskelle, jossa tilaa riittää. Tämä suo vapautuneen olon.
  • Obeson mukaan masennuspotilaiden ja muista mielen sairauksista kärsivien tulisi päästä kosketuksiin luonnon kanssa. Suurin osa ihmisistä kokee luonnossa liikkumisen, kasvien ja puiden sekä eläinten läheisyyden rauhoittavaksi ja vapauttavaksi. Veden solina, tuuli puiden latvoissa tai heinikossa, sadepisarat poskilla… Ihminen kaipaa luontoon, jotkut enemmän kuin toiset. Ihminen ahdistuu viettäessään jatkuvasti aikaa ahtailla ja likaisilla kaduilla, joiden ilma on saastunutta. Uudet ympäristöt tuovat aivoille paljon kaivattuja ärsykkeitä: äänet, tuoksut, näkymät ja tunteet.
Luonnossa kävely rauhoittaa, puhdistaa ja vapauttaa mieltä.

 

Suosittelemmekin kävelyä ihan jokaiselle, mutta etenkin stressaantuneille, ahdistuneille ja masentuneille. Kävele vähintään puoli tuntia päivässä ja suosi sellaisia reittejä, jotka kulkevat puiston tai muiden viheralueiden läpi. Kävele rannoilla, kukkuloilla, soilla ja pelloilla. Muutamassa viikossa fyysinen ja psyykkinen terveytesi kohenee. Joskus kävely toimii paremmin kuin vitamiini ja lääkitys.

  • Bax, M. (1991). Walking. Developmental Medicine & Child Neurology. https://doi.org/10.1111/j.1469-8749.1991.tb14911.x
  • Wright, K. (2013). Brain Facts. Nursing Standard. https://doi.org/10.7748/ns2013.11.28.12.34.s38