Logo image
Logo image

6 lapsuusajan henkistä haavaa

3 minuuttia
Lapsuuden kokemuksilla on usein vaikutus ihmisiin. Lue tämä artikkeli oppiaksesi kuinka voit suojata lapsiasi kivuliailta kokemuksilta.
6 lapsuusajan henkistä haavaa
Kirjoittanut Daniela Colmenares
Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

Vaikuttavatko lapsuusajan henkiset haavat yhä sinuun? Jotkin lapsuuden negatiiviset kokemukset voivat vaikuttaa henkiseen terveyteesi teini-iän ja aikuisuuden aikana. Lapsuusajan kokemukset määrittävät aikuisen persoonallisuuden kehittymisen tekijät. Kun olet lapsi, määrittelet vain osittain sen kuka olet ja kuinka kohtaat elämän.

Lapsuuden henkiset haavat ovat huonojen kokemusten tulosta, jotka loivat sinuun arvet kehitysvuosiesi aikana. Vaikka nuo tapahtumat tapahtuivatkin kauan aikaa sitten, jättävät ne silti jälkensä ihmisten elämään. Siitä syystä sinulla on vielä aikuisenakin ratkaisemattomia lapsuuden pelkoja.

Siten on todella tärkeää auttaa lapsia hallitsemaan tunteitaan ja pääsemään yli peloistaan. Vanhempana sinun tulee ymmärtää, että lasten kasvattaminen on tiimityötä.

Tämä artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: ”En halua enää mennä kouluun”: Diego, 11, teki itsemurhan koulukiusaamisen vuoksi

Mitä lapsuusajan henkiset haavat ovat?

Useimmat psykologiset ongelmat juontavat juurensa lapsuudenaikaisiin henkisiin traumoihin. Lapsuuskokemukset vaikuttavat persoonallisuuteemme ja asenteeseemme elämän eri tilanteita kohtaan.

Some figure

Mikäli nämä tilanteet olivat traumaattisia ja aiheuttivat paljon kärsimystä, on hyvin mahdollista että nuo pelot seuraavat sinua aikuisikään. Niin ikään saatat reagoida lapsen tavoin kohdatessasi tiettyjä stressaavia tilanteita.

Jos koit traumaattisia kokemuksia lapsuutesi aikana, tulee sisäinen lapsesi esiin. Lapsi, jota nöyryytettiin, petettiin tai jolla oli huono itsetunto. Siten on normaalia, että nämä henkiset haavat elävät yhä sisälläsi ja vaikuttavat sinuun vielä tänäkin päivänä.

1. Nöyryytys

Jos luokkakaverisi, perheenjäsenesi tai sukulaisesi nauroivat joillekin piirteillesi tai tavoillesi lapsuutesi aikana, on se saattanut muodostaa introvertin persoonallisuuden, jolla on paljon ongelmia. Tuhoisan kritiikin uhrit voivat muuttua häikäilemättömiksi ihmisiksi, jotka haluavat muiden kärsivän siitä mitä he tekivät hänelle.

2. Hylätyksi tulemisen pelko

Hylätyksi tulleiden lasten on taipumus etsiä tapoja täyttää heidän tyhjyytensä aikuisena. Sen takia he usein jättävät kumppaninsa tai jättävät asioita tekemättä sen takia että pelkäävät tulevansa hylätyksi ensin. He sanovat asioita kuten: ”Aion jättää sinut ennen kuin sinä jätät minut”, ”jos sinä lähdet, et tule koskaan takaisin” tai ”miksi minun pitäisi sietää tätä, jos kukaan ei pidä minun puoliani?”. 

Some figure

Hylkäämisestä kärsivien ihmisten tulee työstää heidän hylätyksi tulemisen pelkoaan, henkilökohtaisia muurejaan, yksinäisyyttään ja varsinkin fyysistä kontaktiaan.

Lue myös tämä artikkeli: ”Rikkaan lapsen syndrooma”: kasvatuksesta johtuva ajattelutapa

3. Itsetunto-ongelmat

Hyvä itsetunto kehittyy lapsuuden aikana, varsinkin kotona. Jos et hyväksy lapsiasi ja rakasta heitä sellaisena kuin he ovat, tuntuu heistä siltä että heidän täytyy muuttua täyttääkseen sinun odotuksesi.

Jokaisella lapsella on useita ominaispiirteitä ja kykyjä, jotka tekevät heistä ainutlaatuisia ja erilaisia. Kun lapsesi kertoo sinulle saavutuksestaan, joka sai hänet tuntemaan ylpeyttä itsestään, ilmaise ilosi rakastavalla eleellä. Sillä tavalla lapsesi tietää, että rakastat ja vaalit häntä. Se kohottaa hänen itsetuntoaan ja saa hänen olonsa tuntumaan hyvältä.

Huonon itsetunnon omaavat ihmiset ovat yleensä päättämättömiä, laiskoja, rohkaisemattomia, pessimistisiä ja todella nolostuneita. Siitä syystä on erittäin tärkeää viljellä hyvää itsetuntoa lapsissa koko heidän lapsuutensa ajan.

4. Epäreiluus

Kun lasta rangaistaan jatkuvasti epäreilusti tai liiallisesti hänen vikojensa takia, hän kasvaa epävarmaksi. Epäreiluus on henkinen haava, joka voi muuttaa sinut ihmiseksi jolla on todella negatiivinen näkemys elämästä. Lisäksi he joita ei kohdeltu reilusti lapsuutensa aikana, kritisoivat kaikkea ympärillään.

5. Ahdistus erillään olemisesta

Some figure

Lapsuuden aikana koettu yksin jäämisen tai vanhemmista erossa olemisen pelko muodostavat aikuisen joka tekisi mitä vain saadakseen hieman rakkautta. Erillään olemisen pelkoa kokevat ovat yleensä ujoja, epävarmoja ja alistuvaisia.

6. Pettäminen

Jos vanhemmat eivät pidä lapsilleen tekemiään lupauksia, saattaa heistä tulla epäluotettavia ja epäsosiaalisia aikuisina. Kunnioitus ja luotettavuus tekevät heistä paljon luottavaisempia aikuisia tulevaisuudessa. Lapsen huijaaminen on kuin ottaisi heidän lapsellisuutensa pois ja korvaisi sen ilkeydellä.

Johtopäätös

Lapsuusajan henkiset haavat määrittävät tavan jolla näet ja kohtaat elämän. Mikäli et halua oman lapsesi kasvavan henkisen trauman kanssa, tulee sinun olla todella varovainen hänen kasvatuksensa aikana. On tärkeää olla aktiivisessa roolissa hänen lapsuutensa aikana, eikä siirtää vastuuta kolmannelle osapuolelle, kuten koululle.

Sinun tulee muistaa, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja kehittää taitonsa omaan tahtiin. Sinun ei siis tulisi koskaan verrata häntä hänen ystäviinsä, sisaruksiinsa tai luokkakavereihinsa. Jos haluat lapsesi muuttavan jotakin, sinun pitäisi yllyttää häntä pohtimaan omaa käytöstään rankaisematta häntä epäreilulla tavalla.

Loppujen lopuksi on jokaisen vanhemman velvollisuus pitää yllä avointa keskustelua lastensa kanssa. Sillä tavalla he tuntevat olonsa turvalliseksi voidakseen keskustella peloistaan ja huolistaan kanssasi, ja se auttaa sinua ratkaisemaan heidän ongelmansa nopeammin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ellis, P. (2018). Emotional resilience. Wounds UK. https://doi.org/10.1136/adc.2004.068163
  • Spinazzola, J., Hodgdon, H., Liang, L.-J., Ford, J. D., Layne, C. M., Pynoos, R., … Kisiel, C. (2014). Unseen wounds: The contribution of psychological maltreatment to child and adolescent mental health and risk outcomes. Psychological Trauma: Theory, Research, Practice, and Policy. https://doi.org/10.1037/a0037766
  • Stebnicki, M. A. (2007). Empathy fatigue: Healing the mind, body, and spirit of professional counselors. American Journal of Psychiatric Rehabilitation. https://doi.org/10.1080/15487760701680570
  • McCauley, J. (1997). Clinical characteristics of women with a history of childhood abuse: unhealed wounds. JAMA: The Journal of the American Medical Association. https://doi.org/10.1210/endo.142.10.8416

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.