Tunnista uhrimentaliteetti - 8 merkkiä
Useimmat ihmiset yrittävät ympäröidä itsensä sellaisilla henkilöillä, jotka parantavat heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Tämä vaikutus ei tapahdu ainoastaan tuen saamisen kautta, vaan myös positiivisen energian myötä, kun aikaa vietetään yhdessä.
Tästä huolimatta eteen voi tulla myrkyllisiä ihmisiä. Sen sijaan että he tekisivät olosi hyväksi, nämä tyypit voivat varastaa energiasi negatiivisten ajatustensa ja ongelmiensa kautta.
Ei tietenkään ole väärin auttaa sellaista ihmistä joka tarvitsee apua, mutta on kuitenkin hyvin tärkeää tietää, haluaako toinen todella apuasi vai yrittääkö hän vain manipuloida sinua.
Jos sydämesi on kiltti, jotkut voivat alkaa tehdä itsestään silmissäsi uhria, jotta he saisivat sääliä tai voisivat välttää vastuuta jostakin asiasta.
Tällainen käytös aiheuttaa sen, että he syyttävät toisia ihmisiä pieleen menneistä asioista. Siten he eivät lähes koskaan ratkaise elämässään ilmeneviä ongelmia, sillä he voivat aina löytää sympaattisen kuuntelijan jutuilleen.
Tämän vuoksi on tärkeää tietää, kuinka tällaiset ihmiset käyttäytyvät. On hyvä olla tietoinen siitä, minkä tyyppisiä strategioita he käyttävät jotta he saisivat olosi tuntumaan siltä, että sinun täytyy aina tulla avuksi heidän ongelmissaan.
Tunnista uhrimentaliteetti näiden kahdeksan merkin avulla – voit myös samalla miettiä, onko näitä piirteitä sinussa itsessäsi.
Tunnista uhrimentaliteetti näistä piirteistä
1. He uskovat, että maailma on heitä vastaan
Monet eivät tästä ole tästä tietoisia. Sellaiset ihmiset jotka esittävät uhria omaavat ajattelutavan, jonka myötä he muuntavat todellisuuden tummaksi ja pessimistiseksi.
He ovat jatkuvasti puolustuskannalla sekä uskovat, että kaikki ovat heitä vastaan.
Usein heidän kanssaan jutellessasi saat kuulla, kuinka kukaan ei rakasta heitä tai että kukaan ei pysty ymmärtämään sitä, mitä he käyvät lävitse.
Lue aiheesta lisää: Tiesitkö, että valittavat ihmiset vievät energiaasi?
2. He eivät ota asioista vastuuta
Tällainen kyvyttömyys ottaa henkilökohtaista vastuuta on yksi merkittävimmistä käyttäytymiskuvioista niillä, jotka asettavat itsensä uhrin rooliin.
Ihminen on tällöin hyvin vakuuttunut siitä, että toisten tulisi auttaa häntä. Hän ajattelevat, että hänelle ollaan tämä velkaa.
Tällainen ajattelu tekee helpoksi sen, että he jättävät huomiotta sen roolin joka heillä itsellään on omissa ongelmissaan. Siten he syyttävät toisia huolimatta siitä, mitkä tämän seuraukset ovat.
Itse asiassa uhriksi tekeytyvistä voi tulla niin manipuloivia, että kun he saavat luottamuksesi, he voivat tehdä olostasi syyllisen jos et pysty auttamaan heitä.
3. He liioittelevat ongelmiaan
Kuten sanonta kuuluu, jotkut ihmiset “saavat myrskyn syntymään vesilasissa”.
He tuntevat olonsa hauraaksi sekä liioittelevat ongelmiaan ja kaikkia sellaisia tilanteita, joista he eivät pidä.
Koska he haluavat aina saada sääliä, he saattavat itsekkäästi suuttua, jotta “syytetty” loukkaaja tuntisi olonsa syylliseksi ja pyytäisi anteeksi.
4. He kokevat, että heille tapahtuu kaikkea huonoa
Näiden ihmisten kanssa jutteleminen voi todella uuvuttaa. Tämä ei usein johdu siitä että he ovat hyvin negatiivisia, vaan siitä että heidän tarinansa ovat aina tragedioita.
He kertovat jatkuvasti siitä, kuinka huonosti asiat ovat sekä puhuvat perheensä ongelmista tai siitä, kuinka ilkeitä muut ihmiset heitä kohtaan ovat.
Tämän ansiosta he eivät koskaan näe niitä mahdollisuuksia, joita vaikeudet voivat tuoda. Heidän mielensä on täysin suljettu sille ajatukselle, että kaikkea voidaan parantaa, jos sen suhteen vain tehdään töitä.
5. He eivät koskaan pyydä anteeksi
Kun ihminen joka esittää uhria pyytää anteeksi, tämä ei yleisesti ottaen ole vilpitön anteeksipyyntö. Hän nimittäin vain harvoin tunnistaa omat virheensä sekä pyytää anteeksi niiltä, joihin nämä virheet vaikuttavat.
Tällaisen ihmisen mekanismi manipuloinnissa on niin tehokas, että hän voi aina löytää keinon oikeuttaa oma käytöksensä, ja on aina lopulta “hyvä osapuoli”.
6. He säälivät itseään
Ihmiset, jotka ovat tottuneet esittämään uhria, ovat usein hyvin itsekriittisiä, ja he ovat erinomaisia korostaessaan omia vikojaan.
Heidän tapansa tuntea sääliä itseään kohtaan saa heidät näyttämään avuttomilta ja haurailta muiden ihmisten silmissä.
Jos he eivät pysty saamaan toisissa aikaan sympatiaa tai empatiaa, he käyttävät tätä seikkaa lohduttaakseen itseään sekä tekevät uhrin roolistaan vieläkin voimakkaamman.
7. He uskovat, että elämä on täynnä vikoja
Vaikka heille tapahtuisikin jotakin hyvää, uhri tulee aina löytämään jonkin vian jatkaakseen omaa negatiivista ja myrkyllistä ajattelutapaansa.
Huolimatta niistä mahdollisuuksista joita heidän eteensä tulee, elämä on aina täynnä puutteita. Ihminen ei pysty eikä tule löytämään onnea mistään, mitä hän tekee.
Jos tällaisella henkilöllä on jotakin, hän valittaa siitä. Jos hänellä taas ei ole jotakin, hän valittaa siitäkin. Jos hän jää paitsi jostakin tai mikäli toisella on enemmän kuin hänellä, hän valittaa.
Tämä lukitsee ihmisen sykliin, joka estää häntä pääsemästä yli siitä tunteesta, että häneltä puuttuu jotakin.
Lue aiheesta lisää: Tänään mikään ei saa minua negatiiviseksi
8. He “rypevät” menneisyyden tapahtumissa
Jotta hän voisi jatkaa kärsimistään, uhri muistelee asioita menneisyydestä, jolloin yksi tai toinen asia aiheutti hänelle jonkin tyyppistä henkilökohtaista vahinkoa.
Hän ei pysty jättämään taakseen niitä asioita, jotka hänelle aiheuttivat kipua. Siten hän lähes aina käyttää tilaisuuden tuodakseen ne esiin nykyhetkessä.
Tiedätkö jonkun, joka käyttäytyy tällä tavalla? Jos vastaat myöntävästi, ole hyvin varovainen hänen kanssaan. Vaikka olisittekin hyvin läheisiä ja haluaisit auttaa toista, on tärkeää muistaa, että moni uhriksi heittäytyvän ihmisen teoista on lähtöisin sellaisista tottumuksista, joita on vaikea muuttaa. Älä anna uhriksi tekeytyvän varastaa energiaasi, ja yritä pysyä loitolla hänen ongelmistaan, jotta voisit välttää tulemasta manipuloiduksi.
Tunnista uhrimentaliteetti toisaalta myös itsessäsi, jotta voit työskennellä kitkeäksesi sen pois.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Andrew Skodol, MD, University of Arizona College of Medicine .Trastorno paranoide de la personalidad (TPP). MSD Manual. Versión para profesionales. Last full review/revision May 2018.
- Cleary, S. D. (2000). Adolescent victimization and associated suicidal and violent behaviors. Adolescence, 35(140), 670–682.
- Gutiérrez De Piñeres Botero, C., Coronel, E., & Andrés Pérez, C. (2009). Revisión Teórica Del Concepto De Victimización Secundaria Theoretical Review of the Concept of Secondary Victimization. Liberabit, 15(1), 49–58. https://doi.org/http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1729-48272009000100006
- Hartinger-Saunders RM, Rittner B, Wieczorek W, Nochajski T, Rine CM, Welte J. Victimization, Psychological Distress and Subsequent Offending Among Youth. Child Youth Serv Rev. 2011;33(11):2375–2385. doi:10.1016/j.childyouth.2011.08.009
