Osittaisimetys: kaikki mitä tulee tietää
Imetys on yleisin tapa syöttää vauva. Monissa tapauksissa siihen voidaan kuitenkin yhdistää äidinmaidonkorvikkeet, jolloin kyseessä on osittaisimetys. Tässä artikkelissa kerromme kaiken, mitä osittaisimetyksestä tulee tietää.
Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus on, että äidit yksinomaan imettäisivät lastaan kuusikuukautiseksi asti, sillä rintamaito pitää sisällään kaikki vauvan kehitykselle tarpeelliset ravintoaineet. Tämän jälkeen vanhemmat voivat aloittaa lisäruokien antamisen.
Monissa tapauksissa täysimetys ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan on hyödynnettävä osittaisimetystä. Toisin sanoen vauva saa ravintoa sekä äitinsä rinnasta että äidinmaidonkorvikkeista.
Miksi osittaisimetystä hyödynnetään?
Monet tilanteet voivat saada äidin valitsemaan osittaisimetyksen vauvalleen. Niitä ovat seuraavat:
- Äidit toteavat, ettei vauva tule täyteen siitä määrästä rintamaitoa, jonka he tuottavat. Lisäksi he eivät ole tietoisia rintamaidon hyödyistä.
- Maidontuotantoa ei stimuloida.
- Tietämättömyys maidon oikeasta lypsämistavasta ja maidon oikeaoppisesta säilömisestä jääkaapissa.
- Käytännöllisyys, sillä imetys vaatii aikaa ja asianmukaisen paikan.
Käy lukemassa myös tämä artikkeli: Ravintolisät raskauden ja imetyksen aikana
Mitkä ovat osittaisimetyksen hyödyt?
Monissa tapauksissa tietyt ruoansulatusjärjestelmän sairaudet vaativat erityisten äidinmaidonkorvikkeiden käyttöä, sillä ne auttavat korjaamaan ongelmia. Esimerkkinä ovat keskosvauvat tai refluksiin taipuvaiset vauvat. Näissä tapauksissa korvikkeet auttavat lievittämään oireita, sillä ne on tarkoitettu niiden ehkäisemiseen.
Vauvan painon hallinta
Kun vauva ei saa kunnolla painoa, on kannattavinta miettiä oikeaoppista ravitsemusta, joka usein tarkoittaa sopivimman äidinmaidonkorvikkeen valitsemista. Vauvat tarvitsevat hallittua nesteytystä, ja äidinmaidonkorvikkeet ovat hyvin sopivia tähän.
Lääkkeet
Tietyt lääkkeet, joita äiti saattaa joutua syömään, voivat kulkeutua rintamaitoon. Näissä tapauksissa imetys kannattaa lopettaa ja turvautua yksinomaan äidinmaidonkorvikkeisiin, kunnes lääkettä ei enää tarvitse syödä.
Ongelmat osittaisimetyksessä
Osittaisimetykseen voi liittyä tiettyjä takapakkeja. Tästä syystä imetystä kannattaa jatkaa mahdollisimman pitkälle WHO:n suositteleman ajan. Lastenlääkärin tulisi valvoa äidinmaidonkorvikkeiden käyttöä ongelmien ehkäisemiseksi. Mitä ongelmia osittaisimetys voi sitten aiheuttaa?
Vauvalla saattaa olla mieltymyksensä
Yleensä vauva torjuu tuttipullon, sillä imetys ei tarjoa ainoastaan ravintoa, vaan vahvistaa myös äidin ja lapsen välistä sidettä. Mutta asia voi olla myös päinvastoin, kun vauva alkaa suosia tuttipulloa siksi, että sen imeminen vaatii vähemmän voimaa.
Monissa tapauksissa vauva torjuukin rinnan siksi, että hänen on vaikea imeä siitä. Tämän välttämiseksi on olemassa tuttiosia, jotka on suunniteltu niin, että vauvan on yhtä vaikea imeä tuttipulloa ja rintaa.
Rintamaidon määrä ei riitä vauvan kasvulle
Kun lapsen tarpeet ajan myötä lisääntyvät, on helpompi lisätä äidinmaidonkorvikkeen määrää kuin odottaa maidontuotannon lisääntymistä. Kuukausien kuluessa vauvan juoman rintamaidon määrä vähenee suhteessa juotuun äidinmaidonkorvikkeeseen.
Kannattaa lukea myös: Hiustenlähtö imetyksen aikana
Vähäisempi maidontuotanto
Kuten jo mainittiin, imetyksen väheneminen vähentää maidoneritystä, jolloin yksinomainen imetys on ehkä jouduttava lopettamaan suunniteltua aiemmin. Tämän välttämiseksi äidinmaidonkorvikkeita tulisi antaa mahdollisimman vähän ja jättää ne vain satunnaisiin hetkiin.
Suun ongelmat
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että pulloruokinnassa vauva ei pysty tekemään leuan fysiologisia liikkeitä, sillä se on kontrolloitava nielemänsä maidon määrää välttääkseen tukehtumisen ja voidakseen niellä. Tätä ei tapahdu, jos vauvaa imetetään.
Osittaisimetys: mitä tulee muistaa
Ei pidä unohtaa, että imetys kuusikuukautiseksi asti on tärkeää, ei vain vauvan kasvulle, vaan myös sen vuoksi, että se suojaa tarttuvilta hengityselimistön sairauksilta.
Imetyksen ja äidinmaidonkorvikkeen yhdistämisellä on kuitenkin eräitä hyötyjä, kuten yllä mainitut, kunhan sitä hyödynnetään vain erityistapauksissa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Merino Morras1 E. Lactancia materna y su relación con las anomalías Dentofaciales. Revisión de la literatura. Acta Odontológica Venezolana. 2003;41(2):154-8.
- Todo lo que necesitas saber sobre la lactancia mixta [Internet]. Natalben. [citado 27 de abril de 2020]. Disponible en: https://www.natalben.com/lactancia-mixta
- Velásquez-Barahona G. Comparing the weight gain of premature babies fed exclusively on breast milk (emphasising hindmilk) to that of those receiving mixed breastfeeding and those fed on human breast milk substitutes. Rev FACMED. 2014;62:29-34.