Imettämisen hyödyt vastasyntyneen immuunijärjestelmälle

Imetys on ratkaisevan tärkeää vastasyntyneen immuunijärjestelmän kunnollisen toiminnan kannalta ja jotta vauva saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.
Imettämisen hyödyt vastasyntyneen immuunijärjestelmälle
Saúl Sánchez Arias

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Saúl Sánchez Arias.

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Imettäminen on yksi terveellisimmistä tavoista syöttää vauvaa. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että äidinmaito täyttää vauvan ravitsemukselliset tarpeet elämän ensimmäisten kuukausien aikana. Imettäminen liittyy läheisesti myös vauvan vastustuskykyyn. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat imettämisen hyödyt vastasyntyneen immuunijärjestelmälle.

Äidinmaito takaa vauvan kunnollisen kehityksen ja kasvun. Se saattaa vaikuttaa ratkaisevasti jopa kehon puolustusmekanismeihin myöhemmissä elämänvaiheissa, ollen näin hyvän terveydentilan kannalta oleellinen tekijä.

Ternimaidon koostumus ja äidinmaito

Äidinmaito ei sisällä ainoastaan makro- ja mikroravintoaineita, vaan siinä on myös immunoglobuliineja, jotka siirtyvät imettäessä vauvaan.

Imettäminen vauvan elämän ensimmäisinä kuukausina pienentää merkittävästi allergioiden ja autoimmuuniongelmien puhkeamisen riskiä osaksi näistä immunoglobuliineista johtuen. Nämä löydökset käyvät ilmi Annals of Nutrition & Metabolism -julkaisun tutkimuksesta.

Imettämisen hyödyt vastasyntyneen immuunijärjestelmälle ovat monet
Äidinmaito tarjoaa kaikki ravinteet, joita vauva tarvitsee kehittyäkseen kunnolla.

Heti synnytyksen jälkeen rinnoista erittyvä maito, ternimaito, sisältää runsaasti näitä bioaktiivisia yhdisteitä hyödyllisine ominaisuuksineen. Eikä se sisällä ainoastaan runsaasti jo mainittuja elementtejä, vaan siitä löytyy myös korkealaatuisia sytokiineja ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. 

Imettämisen hyödyt vastasyntyneen immuunijärjestelmälle

Maailman terveysjärjestö suosittelee yksinomaan imetystä vauvan elämän ensimmäisten kuuden kuukauden ajan, koska siitä on todistetusti hyötyä muun muassa vauvan immuunijärjestelmälle.

Imettäminen saattaa vähentää autoimmuunisairauksien riskiä

Kuten jo mainittiin, ternimaito ja äidinmaito saattavat vähentää autoimmuuniongelmien kuten allergioiden ilmaantuvuutta, mitä tukevat useat tutkimukset.

Äidinmaidon antaminen vauvalle vähintään ensimmäisen vuoden ajan saattaa vähentää myöhemmin sellaisten sairauksien puhkeamisen riskiä, jotka liittyvät huonosti toimivaan puolustusjärjestelmään.

Imettämisen hyödyt vastasyntyneen immuunijärjestelmälle: pienempi infektiotautien riski

Lisäksi imettäminen saattaa pienentää riskiä kuolla keuhkokuumeeseen elämän ensimmäisten vaiheiden aikana, minkä osoittaa Minerva Pediatrica -julkaisun tutkimus.

Imettäminen lisää vauvan selviytymisen todennäköisyyttä ja suojaa useilta kroonisilta ja monitekijäisiltä sairauksilta keskipitkällä aikavälillä.

Imettäminen vaatii aivan erityistä tekniikkaa, minkä vuoksi tämä vauvan syöttämistapa tuottaa monelle vaikeuksia.

Keskosvauvojen immuunijärjestelmän optimaalinen kehitys

Yksi keskosvauvojen merkittävimmistä ongelmista on se, että monet heidän elimistönsä järjestelmät eivät ole kehittyneet optimaalisesti heidän syntyessään. Tämä voi vaarantaa heidän elimistönsä fysiologisen toiminnan aiheuttaen puutteita, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä. 

Näissä tapauksissa imettäminen on vieläkin tärkeämpää. Clinics in Perinatology -julkaisun artikkelin mukaan äidinmaito saattaa tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa keskosvauvoilla, mikä puolestaan pienentää autoimmuuniongelmien puhkeamisen riskiä lyhyellä aikavälillä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Äyriäisallergia: oireet ja hoitokeinot

Mihin ikään asti imetystä suositellaan?

Tämä on hyvin kiistanalainen aihe. Asiantuntijat sanovat, että äitien tulisi imettää vauvojaan ainakin elämän ensimmäisen vuoden ajan saadakseen siitä kaikki hyödyt irti.

Vaikka onkin totta, että kuuden kuukauden jälkeen voidaan aloittaa kiinteiden ruokien antaminen, imetystä kannattaa jatkaa vielä toiset puoli vuotta.

Jotkut asiantuntijat suosittelevat jatkamaan imetystä vieläkin pidempään. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu, lähinnä äidin rintojen arkuuteen tai kipuun liittyvän epämukavuuden vuoksi.

On tärkeää huomioida, että kun rintamaito korvataan äidinmaidonkorvikkeella, sen koostumukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.  Monet korvikkeet sisältävät runsaasti yksinkertaisia sokereita, mikä on haitaksi vauvoille. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että vauva saa riittävästi tyydyttämättömiä rasvahappoja.

Imettäminen edistää immuunijärjestelmän kehitystä

Imettäminen on avainasemassa vastasyntyneen immuunijärjestelmän kunnollisen kypsymisen kannalta. Se pienentää merkittävästi allergioiden ja astman sekä muiden autoimmuuniongelmiin liittyvien sairauksien riskiä.

Toisaalta se lisää myös eloonjäämisen todennäköisyyttä ja pienentää vauvan riskiä saada vakava keuhkokuume.

Lisäksi on tärkeää huomauttaa, että äidinmaito on kaikkein täysipainoisinta ravintoa vauvoille. Se sisältää korkealaatuisinta proteiinia, tyydyttymättömiä rasvahappoja ja kaikkia niitä vitamiineja, joita ihmisen elimistö tarvitsee fysiologisten prosessiensa tehokkaaseen toimintaan.

On totta, että äidinmaidon annon lopettamisesta on eriäviä näkemyksiä. Lähes kaikki asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sitä ei tulisi tehdä ennen vauvan ensimmäistä ikävuotta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Oddy WH. Breastfeeding, Childhood Asthma, and Allergic Disease. Ann Nutr Metab. 2017;70 Suppl 2:26-36. doi: 10.1159/000457920. Epub 2017 May 19. PMID: 28521318.
  • Gertosio C, Meazza C, Pagani S, Bozzola M. Breastfeeding and its gamut of benefits. Minerva Pediatr. 2016 Jun;68(3):201-12. Epub 2015 May 29. PMID: 26023793.
  • Lewis ED, Richard C, Larsen BM, Field CJ. The Importance of Human Milk for Immunity in Preterm Infants. Clin Perinatol. 2017 Mar;44(1):23-47. doi: 10.1016/j.clp.2016.11.008. Epub 2016 Dec 27. PMID: 28159208.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.