Miten kilpirauhasen sairaudet vaikuttavat terveyteen?
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Maricela Jiménez López
Kilpirauhanen on pienen perhosen muotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulalla, henkitorven yläpuolella. Kilpirauhanen on tärkeä osa elimistön toimintaa ja se säätelee mm. aineenvaihduntaa.
Kilpirauhanen tuottaa hormoneja, jotka kontrolloivat sydämen sykettä ja kalorien palamistahtia. Lisäksi se tuottaa proteiineja, sekä hallinnoi kehon herkkyyttä muiden hormonien vaikutuksille.
Kilpirauhasen sairaudet ja häiriöt liittyvät yleensä joko kilpirauhasen vajaatoimintaan tai liikatoimintaan.
Kumpikin näistä vaikuttaa kehoon eri tavalla, joskus vakavastikin, mutta onneksi kilpirauhasen sairauksia voi hoitaa tehokkaasti lääkkeillä.
Yleisimmät kilpirauhasen sairaudet
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Kilpirauhasen vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota riittävästi hormoneja, mikä johtaa aineenvaihdunnan hidastumiseen ja siihen liittyviin terveysongelmiin.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaikuttaa potilaan elämänlaatuun vakavasti, mutta toimintahäiriö voi olla hankala todeta, sillä sen oireet ovat monimuotoiset.
Kilpirauhashormoni, eli tyroksiini, ylläpitää kehon aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kaikkiin kehon soluihin, joten mahdollisia oireita on paljon. Vaikeassa vajaatoiminnassa oireet ovat yleensä selkeitä, mutta koska ne tulevat usein hitaasti ja salakavalasti, potilas voi tottua niihin eikä liitä niitä sairauteen.
Diagnoosin voi saada myöhässä vielä nykyäänkin.
Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa kehoon eri tavoin ja oireiden vakavuus riippuu taudin vaiheesta ja vakavuudesta.
Selkeimpiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm:
- Jatkuva väsymys ja uupumus
- Painonnousu tai ylipaino
- Ruokahalun puute
- Muutokset kuukautiskierrossa
- Seksuaalisen vietin puute
- Jatkuvasti kylmä olo
- Ummetus
- Lihaskivut
- Turvotus silmien alueella
- Heikot ja katkeilevat kynnet
- Hiustenlähtö
Kilpirauhasen vajaatoiminta on kilpirauhasen sairauksista yleisin ja useimmiten sitä esiintyy naisilla. Edellä mainittujen oireiden lisäksi oireisiin voi liittyä ihon kuivuutta, alentunut kyky kestää kylmää, muistihäiriöt ja keskittymiskyvyn puute.
Vakavissa tapauksissa kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa ongelmia sydämen, munuaisten ja maksan toiminnassa.
Masennus voi myös liittyä kilpirauhasen vajaatoimintaan ja pahentaa jo olemassaolevaa masennusta. Potilas saattaa väsyä, masentua ja ärtyä, koska ei jaksa normaalisti.
Jos masennus johtuu kilpirauhassairaudesta, se hoidetaan, mutta psykoterapia tai mielialalääkkeet voivat nopeuttaa avun saantia. Joskus masennus tai muu psyykkinen stressi häiritsevät kilpirauhashormoneja, jotka normalisoituvat itsekseen tilanteen parantuessa.
Kilpirauhasen liikatoiminta
Kilpirauhasen liikatoiminta on vajaatoiminnan vastakohta. Liikatoiminnassa kilpirauhashormonien pitoisuus on lisääntynyt veressä ja kudoksissa, kun kilpirauhanen tuottaa tavallista enemmän hormoneja. Tavallisin kilpirauhasen liikatoiminnan syy on Basedowin eli Gravesin tauti (80 %).
Basedownin tautiin liittyy selkeitä silmäoireita, kuten luomien turvotusta, kyynelvuotoa, sidekalvotulehdusta, joka johtaa valonarkuuteen ja kirvelyyn, kaksoiskuvia ja tauti voi ilmetä myös ulospäin pullistuneina silminä.
Basedowin taudissa silmäoireet voivat esiintyä samaan aikaan kuin liikatoiminta, sitä ennen tai sen jälkeen, ja joskus jopa ilman oireita kilpirauhasesta. Silmäoireet johtuvat silmien takana olevan pehmytkudoksen sekä silmälihasten tulehduksesta.
Muita syitä ovat liikatoimiva kyhmystruuma (ns. myrkkystruuma) sekä yksittäinen liikatoimiva kilpirauhaskyhmy.
Myös kilpirauhastulehduksiin voi liittyä ohimenevä liikatoimintavaihe.
Kilpirauhasen liikatoiminta vaikuttaa kehoon monella eri tavalla ja sen oireet vahvistuvat yleensä sitä mukaa, mitä pidemmälle tauti etenee.
Yleisimpiä kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat mm:
- Väsymys ja uupumus
- Laihtuminen
- Hermostuneisuus
- Sydämen tihentynyt lyöntinopeus
- Lisääntynyt hikoilu
- Kuuma olo
- Muutokset kuukautiskierrossa
- Lisääntynyt ulostamisen tarve
- Tärinä
Joissain tapauksissa kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivä voi oireilla myös kuumeiluna, muutoksina psyykkisessä suorituskyvyssä, sekavuutena, hermostuneisuutena, kouristuksina ja pahimmissa tapauksissa koomana.
Kilpirauhasen sairaudet ja elämänlaatu
Kärsitpä sitten kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai liikatoiminnasta, on selvää, että kilpirauhasen sairaudet vaikuttavat potilaan terveyteen ja elämänlaatuun. Jos epäilet sairastavasi jompaa kumpaa, käänny lääkärin puoleen.
Kilpirauhaskokeilla selviää, mikäli kilpirauhasen toiminnassa on jotain tavallisesta poikkeavaa. Oikealla diagnoosilla voidaan aloittaa lääkehoito, joka tasapainottaa kilpirauhasen toimintaa ja helpottaa inhottavia oireita.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa on tärkeää tutkailla elämäntapavalintoja ja tehdä tarpeellisia muutoksia ruokavalioon ja liikunnan määrään.
Keskity terveelliseen, kasvipainotteiseen ravintoon ja varmista, että liikut säännöllisesti. Tämä hillitsee vajaatoiminnasta johtuvaa painonnousua ja ehkäisee ylipainoon liittyviä terveysongelmia.
Kilpirauhasen liikatoiminta vaatii erityisen ruokavalion, jossa jodin määrä on rajoitettu. Kilpirauhanen hyödyntää jodia hormonien valmistuksessa, joten kun keho ei saa sitä liikaa, se hillitsee liiallista kilpirauhashormonien tuotantoa.
Käy ravitsemusasiantuntijan juttusilla ja voitte suunnitella yhdessä liikatoiminnan hoitoon sopivan ruokavalion.
Kilpirauhasen tautien asiantuntijat tietävät kertoa, ettei kilpirauhasen sairauksia voi ehkäistä.
Kaikki lääketieteen asiantuntijat tietävät kuitenkin, että terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja terveelliset elämäntavat, kuten tupakoimattomuus ja vähäinen alkoholinkäyttö pitävät koko kehon terveydestä huolta ja ehkäisevät myös kilpirauhasen toiminnan häiriöitä.
Kun kilpirauhasen sairaus on diagnosoitu, on tärkeää seurata lääkärin ohjeita ja suosituksia hoidon suhteen ja ottaa rauhasen hoitoon tarkoitetut lääkkeet – näin ehkäiset oireiden pahenemisen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brandan, N. C., Llanos, I. C., Rodríguez, A. N., & Ruíz, D. A. N. (2010). Hormonas Tiroideas. Universidad Nacional del Nordeste. https://doi.org/10.1089/thy.2007.0257
- :R Michael Tuttle, MDSection Editor:Douglas S Ross, MDDeputy Jean E Mulder, M. (2010). Tiroides. https://doi.org/10.1016/j.bandl.2011.05.008
- Hernández, F. (2015). Fisiología De Las Glándulas Tiroides Y Paratiroides. Libro Virtual de Formación En ORL.
- American Thyroid Association. (2017). Cáncer de Tiroides (de tipo papilar y folicular). American Thyroid Association. https://doi.org/10.1177/0263211X010292002
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.