Yleisimmät autoimmuunisairaudet

Immuunijärjestelmämme koostuu useista eri elimistä ja soluista, joiden tehtävänä on puolustaa elimistöämme bakteerien, sienten ja virusten aiheuttamilta infektioilta, tietyiltä sairauksilta ja muilta vierailta aineilta.

Syytä sille, miksi immuunijärjestelmä päättää hyökätä oman kehomme rakenteisiin, ei tunneta yksityiskohtaisesti. Joissain tapauksissa sen uskotaan aiheutuvan altistumisesta tietyille mikro-organismeille, kuten viruksille tai bakteereille tai ympäristötekijöistä niillä ihmisillä, joilla on kyseiseen sairauteen geneettinen taipumus.

Näiden sairauksien joukosta tunnetaan tänä päivänä yli 50 eri autoimmuunisairautta ja vaikka jokainen näistä onkin erilainen, elimistön oman immuunijärjestelmän huono toiminta on yleistä niille kaikille. Lisäksi useimpien autoimmuunisairauksien aiheuttamilla oireilla on useita yhteisiä piirteitä, kuten väsymystä, huimausta, pahoinvointia ja kuumetta.

Esittelemme seuraavaksi hieman yksityiskohtaisemmin yleisimmät autoimmuunisairaudet, joita ovat:

• Nivelreuma
• Systeeminen lupus erythematosus eli punahukka
• Tyypin 1 diabetes
• Multippeliskleroosi eli MS-tauti

Ennen yksityiskohtiin sukeltamista kerromme kuitenkin hieman tarkemmin tällaisten sairauksien ehkäisemisestä.

Miten autoimmuunisairauksia voidaan ehkäistä?

Autoimmuunisairaudet ovat monimutkaisia ​​sairauksia, joiden takana olevaa syytä on joskus vaikeaa löytää niiden monien eri tekijöiden vuoksi, jotka voivat vaikuttaa kyseisen sairauden ilmaantumiseen.

Autoimmuunisairauksien tapauksessa on vaikea puhua parantamisesta ja ehkäisystä, koska tämän tyyppisten häiriöiden alkuperää ei ole edes selvitetty.

Meidän tiedossamme on kuitenkin se seikka, että monet näistä sairauksista ilmenevät silloin, kun geneettinen taipumus yhdistetään ympäristötekijöihin. Tämän vuoksi voimmekin puhua tietyistä hoidon tai ehkäisyn strategioista, jotka liittyvät kyseisiin autoimmuunisairauksiin.

Joitakin näistä sairauden hoidon ja ehkäisyn strategioista ovat:

• Lapsuuden ajan infektiot: On todettu, että varhaislapsuudessa sairastetut infektiot tarjoavat suojan autoimmuunihäiriöitä vastaan. Tietysti kenenkään ei pitäisi hakea tartunnan saamista tahallisesti, mutta on myös totta, että myös liiallinen hygienia voi tässä tapauksessa osoittautua ratkaisevaksi tekijäksi.
• Ruokavalio: Terveellinen ruokavalio on välttämätöntä sekä sairauksien ennaltaehkäisylle että hoidolle, sillä hyvät ruokailutottumukset auttavat elimistöä ylläpitämään terveydentilaa mahdollisimman optimaalisessa tilassa.
• Fyysinen liikunta: Terveellisen ruokavalion tapaan fyysinen liikunta auttaa valmistelemaan elimistöä paremmin sekä kohtaamaan että selviämään minkä tahansa taudin oireista, mukaan lukien autoimmuunisairaudet.
• Lisäravinteet: Probiootit, kuten Lactobacillus, tunnetaan autoimmuunisairauksilta suojaavina tekijöinä. Tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että atooppisesta ekseemasta kärsiville raskaana oleville naisille ja vastasyntyneille vauvoille annettavat probiootit laskevat sairauksien esiintyvyyttä myös itse lapsella.
• Epäterveelliset tottumukset: Tupakanpolton sekä alkoholin tai muiden huumaavien aineiden käytön lopettaminen, passiivisen elämäntyylin sekä roskaruoan välttäminen takaavat meille paremman ja vanhemman terveyden. Monissa tapauksissa tämän tyyppiset epäterveelliset tottumukset voivat myös laukaista autoimmuunisairauden. 

Yleisimmät autoimmuunisairaudet

Nivelreuma

Nivelreuman tapauksessa immuunijärjestelmä hyökkää tiettyihin nivelkudoksiin, vaikka se voi suuntautua myös muihin vakavampiin kudoksiin.

Tämä autoimmuunisairaus on krooninen ja rappeuttava sairaus, jolle on tunnusomaista nivelten ja niitä ympäröivien kudosten nivelkalvon tulehdus. Kuten useimmissa tapauksissa, sitä esiintyy yleensä enemmän naisilla kuin miehillä.

Nivelkalvo on kalvo, joka ruokkii, suojaa ja peittää rustoa.

Joissakin tapauksissa nivelreuma voi vaurioittaa elimiä tai elimistölle tärkeitä järjestelmiä, kuten sydäntä, munuaisia ​​ja keuhkoja. Tämän vuoksi se on myös systeeminen sairaus.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Hoida nivelreumaa ja elä elämääsi kuten ennen

Systeeminen lupus erythematosus eli punahukka

Kuten sen nimestä voi päätellä, systeeminen lupus erythematosus on autoimmuunisairauden lisäksi myös systeeminen sairaus. Tämä tarkoittaa sitä, että se voi vaikuttaa moniin eri elimiin, kuten ihoon, niveliin, munuaisiin ja sydämeen. Punahukka on krooninen sairaus, jota esiintyy enimmäkseen naisilla ja alkaa yleensä nuoruudessa.

Puolella tästä sairaudesta kärsivistä potilaista oireet ilmenevät lähes yksinomaan iholla ja nivelissä. Tämän vuoksi taudille ominaista on usein nenässä ja poskissa esiintyvä punoitus, joka muistuttaa muodoltaan perhosen siipiä.

Tyypin 1 diabetes

Beetasolujen puuttuessa tyypin 1 diabetekseen sairastuneet potilaat turvautuvat pelkästään insuliinin saantiin.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, joka on autoimmuunisairauden lisäksi metabolinen sairaus, ja sille ominaista on haiman beeta-solujen selektiivinen tuhoutuminen.

Beeta-solut ovat vastuussa insuliinin synteesistä, jolloin tuhoutuessaan nämä hormonit aiheuttavat elimistöön puutostilan. Tyypin 1 diabetes voi kehittyä missä iässä tahansa, vaikka sitä diagnosoidaan eniten lapsilla, murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kuinka kasvattaa diabetesta sairastava lapsi?

Multippeliskleroosi eli MS-tauti

Keskushermosto voidaan erotella kahteen eri pääosaan: aivoihin ja selkäytimeen. Keskushermoston hermokuitujen käärimiseen ja suojaamiseen tarkoitettua ainetta kutsutaan myeliiniksi. Myeliini helpottaa sähköimpulssien johtamista hermokuitujen välillä.

Multippeliskleroosi tai tunnetummin MS-tauti aiheuttaa myeliinin katoamista monilla eri alueilla. Tämän vuoksi hermojen kyky suorittaa sähköisiä impulsseja keskeytyy. Tästä johtuen elimistön immuunijärjestelmä voi hyökätä omia neuronejaan vastaan keskushermoston eri osissa ja näin kehittää erilaisia ​​oireita, jotka riippuvat pitkälti siitä hermoston osasta, jossa sairaus vaikuttaa.