Puolustaudu hankalilta perheenjäseniltä
Sukulaissuhteet voivat olla hankalia, perheensä kun ei voi valita, mutta heidän kanssaan täytyy olla jatkuvasti tekemisissä. Jos et halua joutua manipuloinnin kohteeksi, anna perheenjäsenen tietää, mitä hänestä ajattelet. Hankalilta perheenjäseniltä kannattaa puolustautua ja asettaa selkeät rajat.
Jokaisen perheestä löytyy se yksi henkilö, joka ajattelee aina vain itseään, aiheuttaa riitaa, manipuloi ja on kaikesta aina eri mieltä. Tämä voi hankaloittaa kanssakäymistä ja perhejuhlia, sillä perheenjäsenen tulee kohtaamaan väistämättä eri tilanteissa. Miten voimme puolustautua hankalilta perheenjäseniltä?
Hankalilta perheenjäseniltä seuraa kärsimystä koko perheelle
Jos lähipiirissäsi on sukulainen (isä, äiti, puolison vanhemmat, sisarus, täti, serkku, isovanhempi), jonka kanssa joudut väistämättä olemaan tekemisissä, mutta joka käyttäytymisellään pilaa tilanteen kuin tilanteen, voi tämä vaikuttaa suuresti muun perheenjäsenten elämänlaatuun. Perhesuhteita hankaloittaa se, että niitä ei noin vain laiteta poikki. Jos joku ystävistäsi heittäytyy hankalaksi ja ilkeäksi, voit laittaa ystävyyden jäähylle – sama ei onnistu perheenjäsenten kohdalla.
Perheen sisällä on voimassa monimutkaisia ja vaikeitakin tunteita, kaunoja, kateutta, vanhoja ongelmia, jotka nostavat yhä uudelleen päätään. Perheenjäsenet voivat olla hyvin erilaisia asenteiltaan ja näkemyksiltään, mikä voi johtaa riitoihin. Perhesuhteita ei ole helppo katkaista, mutta joskus se on tarpeellista oman mielenterveyden kannalta. Joskus joku perheen sisällä voi olla niin kontrolloiva ja ilkeämielinen, ettei ole järkeä yrittää tulla heidän kanssaan toimeen.
Esimerkkinä tästä voi olla lastensa elämään liiaksi puuttuvat vanhemmat, jotka haluavat lasten elävän juuri sellaista elämää kuin vanhemmat ovat hänelle suunnitelleet. Vanhemmat voivat tuomita lapsen uravalinnan typeränä tai arvostella hänen puolisoaan. Tällaiset mielipiteet satuttavat, mutta missä menee raja?
1. Tiedä omat rajasi: päätä, minkä hyväksyt ja minkä et
Hyvä esimerkki rehellisyydestä ja rajojen asettamisesta on seuraava skenaario: kumppanisi ja sinä olette saaneet kutsun illalliselle appivanhempiesi kotiin. Paikalle saavuttuasi saat tietää, että he ovat kokanneet todella tulisen aterian. Tiedät, ettei makuaistisi voi sietää tulista ruokaa ja että ruoansulatuksesi tulee kärsimään siitä. Et halua loukata ketään, joten et sano asiasta mitään ja kärsit läpi aterian. Seuraavalla kerralla sama toistuu ja tajuat, että tilanne jatkuu hamaan ikuisuuteen saakka, ellet kerro heille totuutta. Avaat suusi ja saat sanottua, että tulinen ruoka ei todella sovi sinulle. Appivanhemmat ihmettelevät tietysti, että miksi ihmeessä et sanonut asiasta heti ensimmäisellä kerralla.
Tämä yksinkertainen esimerkki kertoo siitä, että on tärkeää kertoa ihmisille, mitä siedät ja mitä et (oli se sitten tietynlainen ruoka tai mikä muu tahansa asia), vaikka se saattaakin olla vaikeaa. On aina kannattavaa olla rehellinen itselleen ja muille. Mieti, missä rajasi menevät. Jos äitisi vaatii sinua käymään joka päivä tai joka viikko, voit kertoa hänelle, ettei se sovi aikatauluihisi. Jos siskosi ruinaa sinua kanssaan tylsiin tapahtumiin, kieltäydy, älä lähde mukaan vain velvollisuudentunteesta. Hankalilta perheenjäseniltä on helpompi puolustautua, kun tunnet omat rajasi.
Kerro ihmisille ajatuksistasi ja tunteistasi hermostumatta. Puhu läheisillesi kunnioittaen, sillä tuskin haluat katkaista välejä äitiisi tai siskoosi täysin. Anna heidän ymmärtää, että sinulla on oma elämä ja omat kiireet, etkä voi aina tehdä tilaa heidän vaatimuksilleen. Tämä ei ole itsekästä, vaan rehellistä.
2. Opi olemaan jämäkkä olematta ylimielinen
Emme halua tieten tahtoen loukata ketään, joten jätämme tietyt asiat sanomatta ja nielemme mielipahamme. Sinun ei tarvitse olla kaikkien tukena kaiken aikaa. Jos vietät paljon aikaa vanhempiesi tai isovanhempiesi kanssa, mutta he yhä vain valittavat siitä, ettei kukaan heitä koskaan käy katsomassa, voi tämä satuttaa ja tuntua epäoikeudenmukaiselta. Jos sisarukset valittavat, ettet tue heitä tarpeeksi, tulee sinun pysyä jämäkkänä ja kertoa heille, ettet voi aina olla läsnä.
Sinulla on omat ongelmasi ja huolesi, etkä voi olla toisten olkapäänä jatkuvasti. Älä uhraa itseäsi muiden eteen perherauhan säilyttämisen toivossa. Varaa aikaa perheelle, mutta varmista, että aloite lähtee teistä molemmista, ja että yhteinen aika on teille kaikille antoisaa. Anna perheenjäsenten ymmärtää, että ansaitset kunnioitusta.
3. Tue perhettäsi, mutta muista myös omat tarpeesi
Perhe on jokaiselle tärkeä. Vaikka perheenjäsenten läsnäoloa elämässään kaipaakin, voi tiettyjen jäsenten kanssa sulava ja mukava kommunikointi olla täysi mahdottomuus. Joistakin perheenjäsenistä tuleekin tuhoava voima elämässämme. Joidenkin täytyy katkaista välit vanhempiinsa väkivaltaisuuksien tai muiden ongelmien takia. Aina perheenjäsenten kanssa ei yksinkertaisesti voi tulla toimeen, eikä tarvitsekaan.
Jos joku aiheuttaa pelkää ahdistusta ja mielipahaa tai on käyttäytynyt sinua kohtaan väärin, on sinulla oikeus poistaa heidät elämästäsi. Tämä voi olla vaikea ja surullinen prosessi, mutta loppujen lopuksi se on parasta, mitä voit itsellesi tehdä. Sinulla on oikeus onnellisuuteen, eikä sinun tarvitse kuunnella jatkuvaa sättimistä ja naljailua, tai toimia ainaisena olkapäänä jollekulle toiselle. Jos joku perheessäsi satuttaa sinua jatkuvasti, kerro heille asiasta suoraan ja jos asiat eivät muutu, kannattaa suhde laittaa jäähylle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Dunsmore, J. C., Booker, J. A., & Ollendick, T. H. (2013). Parental emotion coaching and child emotion regulation as protective factors for children with oppositional defiant disorder. Social Development. http://doi.org/10.1111/j.1467-9507.2011.00652.x
- McCoy, D. C., & Raver, C. C. (2011). Caregiver emotional expressiveness, child emotion regulation, and child behavior problems among head start families. Social Development. http://doi.org/10.1111/j.1467-9507.2011.00608.x
- Rojas-Marcos, L. (2014). La familia: de relaciones tóxicas a relaciones sanas. Grijalbo. https://megafilesxl.com/files-upload/470lf.pdf
- Zemp, M., Merrilees, C. E., & Bodenmann, G. (2014). How much positivity is needed to buffer the impact of parental negativity on children? Family Relations. http://doi.org/10.1111/fare.12091
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.