Onko smetana eli hapankerma terveellistä?
Smetana eli hapankerma on fermentoidusta lehmänmaidosta valmistettu tuote, joka sisältää maitohappobakteereja. Sitä käytetään usein perunoiden lisukkeena, ja sillä on tiettyjä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Tässä artikkelissa pohdimme, onko hapankerma terveellistä.
Kuten kaikkia kastikkeita tai lisukkeita, sitä tulee käyttää kohtuudella. Se voi lisätä monien ruokien kaloritasoa, mikä johtaa helposti painonnousuun.
Ennen kuin jatkamme pidemmälle, on tärkeää huomauttaa, että kotitekoiset lisukkeet ovat aina parempia kuin teolliset. Jälkimmäisissä on elementtejä, kuten keinotekoisia lisäaineita, jotka voivat vahingoittaa suoliston mikrobiota. Ne sisältävät yleensä myös yksinkertaisia sokereita ja jopa transrasvoja.
Hapankerman ravintoarvo
Ensimmäinen asia, josta aiomme puhua, on smetanan ravintoarvo. Se sisältää noin 60 kaloria 2 ruokalusikallista kohden.
Rasva on tärkein ravintoaine, 5,8 grammaa annosta kohden. Proteiineja ja hiilihydraatteja ei esiinny suurissa määrissä. Hivenravinteiden näkökulmasta voisi puhua kalsiumista ja A-vitamiinista. Molemmat alkuaineet ovat välttämättömiä hyvän terveydentilan ylläpitämiseksi.
On myös mainittava, että suurin osa tämän lisukkeen lipideistä on tyydyttyneitä rasvahappoja. Useiden vuosien ajan niihin liittyi suurempi riski saada kroonisia ja monimutkaisia patologioita, vaikka tämä on nyt muuttunut. Nykyään suositellaan välttämään vain transrasvahappoja, kuten BMJ:ssä julkaistu tutkimus osoittaa.
Hapankerman terveyshyödyt
Kohtuullisina määrinä ja osana monipuolista sekä tasapainoista ruokavaliota, smetanalla on useita terveyshyötyjä. Erityisesti seuraavat asiat ovat mainitsemisen arvoisia.
Lue myös: Vegaaniset dipit: 5 maukasta reseptiä
Se lisää mikrobiston tiheyttä ja monimuotoisuutta
Hapankerma käy läpi käymisprosessin, joka varmistaa mikro-organismien lisääntymisen. Nämä bakteerit voivat selektiivisesti kolonisoida ruoansulatuskanavan, mikä parantaa mikrobiotan toimintaa.
Tämä johtaa parempaan ruoansulatukseen ja ravintoaineiden imeytymiseen. Lisäksi se vähentää suoliston tulehdussairauksien ilmaantuvuutta Molecular Nutrition & Food Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Se edistää vitamiinien imeytymistä
Jotkut vitamiinit tarvitsevat rasvaa imeytyäkseen, ja nämä ovat rasvaliukoisia vitamiineja.
Näistä voimme mainita esimerkiksi A- ja D-vitamiinit. Tässä mielessä smetanan tarjoamat lipidit voivat parantaa näiden ravintoaineiden imeytyvyyttä ja ehkäistä puutotiloja keskipitkällä aikavälillä.
Se auttaa suojaamaan luita
Maitotuotteet ovat elintarvikkeita, joissa on korkea kalsiumpitoisuus. Puhumme luuston terveydelle tärkeästä mineraalista, kuten Nutrients –lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa.
On tärkeää varmistaa sen päivittäinen saanti, jotta voidaan ehkkäistä luunmurtumia ja luustoon liittyviä sairauksia. On myös tärkeää liikkua säännöllisesti ja ylläpitää D-vitamiinitasoja optimaalisilla alueilla tämän toiminnan tukemiseksi.
Voiko smetanaa sisällyttää ruokavalioon?
Kuten olet nähnyt, smetanalla on tiettyjä terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia. Sitä tulee kuitenkin kuluttaa kohtuudella asiaankuuluvien ohjeiden mukaisesti. Jos syöt sitä liikaa, se voi aiheuttaa epätasapainon kaloritasoissa, mikä johtaa painonnousuun.
On tärkeää välttää ylipainoa, koska se voi lisätä kroonista sisäistä tulehdusta. Näin ollen kroonisten ja monimutkaisten patologioiden kehittymisen riski kasvaa. Smetana on kuitenkin paljon sopivampi lisuke kuin monet muut kastikkeet, joissa on korkea sokeri- ja transrasvapitoisuus.
Lue myös: TikTokin fetajuustopasta
Smetana: lisuke, joka sopii terveelliseen ruokavalioon
Hapankerma on sinänsä terveellistä, kunhan sitä käytetään kohtuudella. Se parantaa monien ruokien makua ja ulkonäköä. Lisäksi se tarjoaa probiootteja. Tämä ei kuitenkaan sulje pois muiden fermentoitujen maitotuotteiden, kuten jogurttien ja kefiirin, sisällyttämistä ruokavalioon.
Lopuksi on hyvä pitää mielessä, että kun tavoitteena on ylläpitää hyvää terveydentilaa, ei riitä pelkkä ruokavaliosta huolehtiminen. Sinun on otettava huomioon myös paljon muita terveelliseen elämäntapaan liittyviä osa-alueita, erityisesti säännöllinen liikunta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- de Souza, R. J., Mente, A., Maroleanu, A., Cozma, A. I., Ha, V., Kishibe, T., Uleryk, E., Budylowski, P., Schünemann, H., Beyene, J., & Anand, S. S. (2015). Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies. BMJ (Clinical research ed.), 351, h3978. https://doi.org/10.1136/bmj.h3978
- Sánchez, B., Delgado, S., Blanco-Míguez, A., Lourenço, A., Gueimonde, M., & Margolles, A. (2017). Probiotics, gut microbiota, and their influence on host health and disease. Molecular nutrition & food research, 61(1), 10.1002/mnfr.201600240. https://doi.org/10.1002/mnfr.201600240
- Vannucci, L., Fossi, C., Quattrini, S., Guasti, L., Pampaloni, B., Gronchi, G., Giusti, F., Romagnoli, C., Cianferotti, L., Marcucci, G., & Brandi, M. L. (2018). Calcium Intake in Bone Health: A Focus on Calcium-Rich Mineral Waters. Nutrients, 10(12), 1930. https://doi.org/10.3390/nu10121930