Probiootit lisäravinteena: milloin niitä tarvitaan?

11 elokuu, 2020
Probiootit auttavat ehkäisemään sairauksia terveillä ihmisillä ja auttavat parantamaan tiettyjä jo olemassa olevia sairauksia. Niitä on hyvä nauttia myös antibioottikuurin ohella. Probiootteja on läsnä joissakin ruoissa, tai vaihtoehtoisesti niitä on saatavana lisäravinteen muodossa, ja tässä artikkelissa keskitymme erityisesti jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, joilla on sopivissa määrissä nautittuna useita terveyshyötyjä. Yleisesti ottaen kuka tahansa voi nauttia probiootteja sisältäviä ruokia tai lisäravinteita, mutta tietyt väestöryhmät hyötyvät niistä eniten. Heille probiootit voivat lisäravinteena otettuna olla loistava tapa ylläpitää terveyttä.

Jatka artikkelin lukemista kuullaksesi niistä enemmän!

Probiootit lisäravinteena: hyödyllistä tietoa kaikille

Kuten edellä mainitsimme, probiootit ovat bakteereja, jotka tarjoavat monia terveyshyötyjä. Niitä on mm. näissä ruoissa:

  • Jogurtti
  • Kefiiri
  • Piimä
  • Hapankaali, kimchi (korealainen ruoka)
  • Maustekurkut
  • Kombucha-tee
  • Tempeh (indonesialainen, soijasta valmistettu ruoka)

Niitä saa siis joistakin happamista tai käyneistä elintarvikkeista näiden valmistusmenetelmästä johtuen. Kuten tutkimuksissa on todettu, nämä bakteerit eivät kuitenkaan aina pääse paksusuoleen saakka, koska ruoansulatus on pitkä prosessi ja suolisto on niin pitkä. Itse asiassa meidän tulisi nauttia probioottisia ruokia erittäin usein ja melko suuria määriä, jotta niistä olisi meille todella hyötyä. Mutta probiootit lisäravinteena kapselin muodossa otettuna voivat päästä pidemmälle paksusuoleen ja niin ne voivat tarjota huomattavasti enemmän etuja.

Lue tämäkin: Mitä eroa on prebiooteilla ja probiooteilla?

Probiootit voivat auttaa ehkäisemään sairauksia. Niitä kannattaa myös ottaa antibioottikuurin yhteydessä tai sen jälkeen.

Milloin ja kenen kannattaa nauttia probiootit lisäravinteena

Nykyään asiantuntijat tietävät, että probiootit eivät ainoastaan kohenna sairaan henkilön oireita ja toimintakykyä, vaan ne voivat myös auttaa ihmisiä pysymään terveinä tai ehkäisemään joitakin sairauksia.

Tietyt ihmisryhmät hyötyvät probiooteista jopa enemmän kuin muut. Esimerkiksi antibioottikuurilla olevat tai juuri kuurin lopettaneet ihmiset voivat todella hyötyä niistä. Antibiootit tappavat sekä huonoja että hyviä patogeeneja (emättimen bakteerikantaa, suoliston bakteerikantaa jne.), ja probiootit auttavat korvaamaan menetetyt hyvät bakteerit. Siksi antibioottikuurin jälkeen probiootteja kannattaa ottaa vähintään yhden kuukauden ajan.

Tärkein todiste probioottien tehokkuudesta on huomattu akuutin, tarttuvan ripulin hoidossa, erityisesti lasten kohdalla. Myös muut ihmisryhmät voivat hyötyä niistä, kuten ne, joilla on suoliston dysbioosi eli suoliston mikrobiston epätasapainotila. Tämä ilmenee yleensä ihmisillä, jotka on seuraavia tiloja tai sairauksia:

  • Ylipaino tai liikalihavuus
  • 1- ja 2-tyypin diabetes mellitus
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Systeeminen lupus erythematosus (SLE eli punahukka)
  • Nivelreuma
  • Bakteerien liikakasvu
  • Tulehduksellinen suolistosairaus
  • Ärtyvän suolen oireyhtymä
  • Keliakia

Probiootit lisäravinteena ovat hyödyksi myös vanhuksille. Tämä johtuu siitä, että ikääntyessä kehon mikrobien monimuotoisuus ja hyödyllisten mikro-organismien esiintyminen vähenee. Asiantuntijat tutkivat niiden käyttöä muidenkin sairauksien yhteydessä, kuten astman, atooppisen ihottuman, neurologisten häiriöiden, masennuksen, ahdistuksen, syövän ja suun sairauksien yhteydessä.

Kuten jo mainitsimme, probioottien nauttimista pidetään turvallisena useimmille ihmisille. Ihmisillä, joilla on syystä tai toisesta heikentynyt immuunivaste, ne voivat kuitenkin laukaista tulehduksia. Heidän ei tule ottaa probiootteja lisäravinteena ilman lääkärin määräystä ja valvontaa.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: 15 terveellisintä probioottia ja prebioottia

Parhaat probioottilisät ovat niitä, jotka sisältävät eniten erilaisia bakteerikantoja.

Parhaat probioottilisät

Jotta lisäravinteena otettavat probiootit pääsevät vaikuttamaan niin kuin niiden pitäisikin, niiden on kestettävä ruoansulatuskanavan olosuhteet ja esimerkiksi syljen, vatsahappojen sekä sapen ja haiman eritteiden mikrobeja torjuva vaikutus. Meidän on myös otettava huomioon, että tiettyjen eritteiden koostumus, mahalaukun tyhjenemisaika ja suolen toiminnan nopeus voivat vaihdella ihmisen iästä ja terveydentilasta riippuen.

Lääkäri voi määrätä kullekin potilaalle erityisesti jotain tiettyjä probiootteja heidän henkilökohtaista tilannettaan mukaillen, mutta yleisesti on sitä parempi, mitä enemmän erilaisia ​​kantoja probioottilisät sisältävät. Toisin sanoen, tällaiset lisäravinteet ovat parhaita vaihtoehtoja.

Hyvä probioottilisä sisältää vähintään 1 miljardi CFU:ta (colony forming unit eli pesäkkeen muodostava yksikkö). Probiootit, joissa niitä on vähemmän, eivät ole yhtä tehokkaita.

Miten ne otetaan

Älä koskaan ota probioottilisiä hyvin happamien ruokien (kuten sitrushedelmät, tomaatti tai etikka) tai kuumien juomien (kuten tee, kahvi, liemet tai keitot) kanssa, koska ne estävät probioottien toimintaa.

Paras tapa ottaa ne on aamulla tyhjään mahaan lämpimän veden kera. Tuolloin sekä mahalaukun pH että sen matala suolahappotaso edistävät bakteerien selviytymistä pidempään. Kun probiootit on otettu tyhjään mahaan, kannattaa odottaa 10–15 minuuttia ennen aamupalan nauttimista. Jos olet antibioottikuurilla, ota probioottilisä vähintään kolme tuntia antibioottien jälkeen.

Lopuksi haluamme muistuttaa, että jos suunnittelet ottaa probiootteja lisäravinteena, olet antibioottikuurilla tai sinulla on tila joka voisi kohentua niitä ottamalla, on aina parasta jutella terveydenhoitoalan ammattilaisen kanssa jotta tämä voi selvittää, mikä lisäravinne on juuri sinulle sopivin.

  • Sociedad Española de Probióticos y Prebióticos (SEPyP)
  • Guandalini S. (2011). Probiotics for prevention and treatment of diarrhea. Journal of clinical gastroenterology45 Suppl, S149–S153. doi:10.1097/MCG.0b013e3182257e98
  • Razmpoosh, E., Javadi, M., Ejtahed, H. S., & Mirmiran, P. (2016). Probiotics as beneficial agents in the management of diabetes mellitus: a systematic review. Diabetes/metabolism research and reviews32(2), 143–168. doi:10.1002/dmrr.2665
  • Wilkins, T., & Sequoia, J. (2017). Probiotics for Gastrointestinal Conditions: A Summary of the Evidence. American family physician96(3), 170–178.