Muuttuvatko kalorit rasvaksi?

Tarkastatko ruoan kaloripitoisuuden tietääksesi, lihottaako se vai ei? Lue lisää ylimääräisistä kaloreista ja niiden varastoitumisesta kehoon tästä artikkelista.
Muuttuvatko kalorit rasvaksi?

Viimeisin päivitys: 29 marraskuu, 2020

Vielä muutama vuosi sitten dieetillä keskityttiin ainoastaan ruoan energia-arvoon ja uskomukseen siitä, että kalorit muuttuvat rasvaksi. Lähes ainoa seikka, jolle annettiin siis painoarvoa, oli energiatasapaino. Muuttuvatko kalorit rasvaksi? Tässä artikkelissa perehdymme tähän aiheeseen.

Nykyään tiedetään, että kalorimäärä ei ole ainoa seikka, joka tulisi ottaa huomioon. Myös syömillämme ruoilla, niiden tärkeimmillä ravintoaineilla, hormonijärjestelmän vasteella ja ateriaväleillä on valtava vaikutus kehon koostumukseen.

Mitä kalorit ovat ja mitä tapahtuu, kun syömme liikaa?

Kaloreita käytetään mittaamaan ruoan tarjoamaa energiamäärää. Kalorit antavat elimistölle sen tarvitseman polttoaineen vitaalitoimintojen suorittamiseen ja elimistön rakentumiseen.

Ruoan sulattamisen jälkeen sen sisältämä energia vapautuu eri solujen käytettäväksi. Se mitä ei sillä hetkellä käytetä, varastoituu myöhempää käyttöä varten:

  • Ensimmäinen energiavarasto kehossamme on lihaksissa ja maksassa, joihin se varastoituu glykogeenina.
  • Toinen energianvarastoinnin muoto ovat adiposyytit eli rasvasolut, joihin käyttämättä jäänyt energia kertyy lipidien muodossa.

Tästä syystä sanotaan, että kalorit muuttuvat rasvaksi, koska syödessämme yli elimistön tarpeiden tämä liika energia varastoituu rasvan muotoon.

Liian suuri rasvaprosentti voi olla haitallinen terveydelle, sillä se on yhteydessä muun muassa metabolisiin häiriöihin.

Monet eri seikat vaikuttavat siihen, muuttuvatko kalorit rasvaksi kehossa

Kaikki ei riipu vain kaloreista

Kalorit ovat yksi ratkaisevista tekijöistä, kun puhutaan ravitsemuksesta ja lihomisesta tai laihtumisesta. Tärkeää on todellisuudessa se, että kalorien saanti ja kulutus ovat tasapainossa. Mutta on myös muita asioita, joilla on merkitystä ja jotka vaikuttavat toisiinsa. Näitä ovat muun muassa seuraavat.

Ruoan ravitsemuksellinen koostumus vaikuttaa siihen, muuttuvatko kalorit rasvaksi

Kalorit eivät toimi elimistössä samaan tapaan, jos ne tulevat eri makroravintoaineista. Esimerkiksi proteiineilla on suurempi kylläisyyttä antava vaikutus ja suurempi lämpövaikutus kuin rasvoilla tai hiilihydraateilla.

Päivittäisen ruokavalion yleisestä koostumuksesta riippuen aktivoituvat eri aineenvaihduntapolut, ja tämä vaikuttaa lopulta myös kalorien metaboloitumiseen ja niiden muuttumiseen rasvaksi.

Kalorit, jotka lopulta imeytyvät

Meidän tulee pitää mielessä, että kaikki ruoasta saatava energia ei aina imeydy. Imeytymiseen vaikuttavat tietyt tekijät, kuten ruoan kypsennystapa ja suoliston bakteerikannan tila.

Hormonaaliset tekijät määrittelevät, muuttuvatko kalorit rasvaksi

Kaloreista saa energiaa, mutta kaiken tämän energian käsittelyä ja käyttöä säätelevät hormonit. Mikä tahansa vaikutus hormonijärjestelmässä muuttaa lopulta tapaa, jolla käytämme ja varastoimme kaloreita.

Ruoan täyttävä vaikutus

Kaikki ruoat eivät täytä samalla tavalla. Aterian vallitseva ravintoaine tai ruoan valmistustapa vaikuttavat siihen, kuinka kylläisiksi tulemme syötyämme sitä.

Kun maha on täysi, se lähettää viestin aivoille merkiksi siitä, että meidän ei tulisi enää syödä. Näin ollen syötyjen kalorien kokonaismäärän tulisi olla jotakuinkin sama jokaisen aterian jälkeen.

Ruoan laatu ratkaisee, muuttuvatko kalorit rasvaksi

Ruoan laatu ratkaisee, muuttuvatko kalorit rasvaksi elimistössä

Halusimmepa sitten lihoa tai laihtua, katsomme yleensä lähes yksinomaan syömiemme kalorien määrää. Vaikka tämä saattaakin olla tarpeen erityistapauksissa, emme voi unohtaa kaloreiden laatua.

Samalla kalorimäärällä ei ole samaa vaikutusta elimistössä, jos se saadaan eri ruoka-aineista. Onkin tärkeää arvioida myös ruokavalioon kuuluvien ruokien laatua. Nykyään esimerkiksi pitkälle jalostettujen tuotteiden tiedetään liittyvän suoraan seuraaviin:

  • Kohonnut lihavuuden riski
  • Korkea verenpaine
  • Metaboliset häiriöt
  • Korkea LDL-kolesteroli ym.

Näin ollen tulisi totutella syömään tuoreita ja mahdollisimman prosessoimattomia ruokia, kuten hedelmiä, palkokasveja, vihanneksia, täysjyvää, kananmunia jne. Valmisaterioita, teollisia pikkupurtavia, keksejä ja leivonnaisia tulisi syödä hyvin harvakseltaan.

Jos ruokavaliomme pohjautuu pääosin ensimmäisen ryhmän ruoka-aineisiin, sen vaikutus aineenvaihduntaan ja kylläisyyteen sekä sen lämpövaikutus on paljon tasaisempi kuin jos syömme enemmän toisen ryhmän ruokia. Näin ylimääräiset kalorit eivät muutu niin helposti rasvaksi. Pitkällä aikavälillä tämä on hyväksi terveydelle.

Suuri kalorivaje ei ole hyväksi terveydelle

Tähän asti olemme nähneet, kuinka ylimääräiset kalorit muuttuvat toisinaan rasvaksi, mikä voi olla haitallista terveydelle. Mutta myöskään liika kalorien vähentäminen ei ole terveellistä. Ihmiset yleensä vähentävät kalorinsaantia rasvan kertymisen pelossa, mutta tätä ei suositella.

Riittämätön energiansaanti merkitsee myös sitä, että ruokavaliosta puuttuu kehon toiminnalle ja rakentumiselle välttämättömiä perusravintoaineita, kuten vitamiineja, kivennäisaineita tai proteiineja. Tämä voi puolestaan johtaa muun muassa huonoon mielialaan, keskittymiskyvyttömyyteen ja vetämättömyyteen.

Lisäksi pitkällä aikavälillä, ja vaikka tämä saattaa vaikuttaa epäloogiselta, paino ja rasvakudos voivatkin lisääntyä. Tämä johtuu siitä, että keho alkaa säästellä niukkuuden edessä. Koska se ei havaitse saavansa ravintoa, se on haluton vapauttamaan kertynyttä rasvaa säilyttääkseen joitakin energiavaroja.

On paljon parempi pyrkiä polttamaan enemmän kaloreita kuin rajoittaa kalorinsaantia.

Kalorit muuttuvat rasvaksi, mutta tähän vaikuttaa moni seikka

On lakattava ajattelemasta vain kaloreita ja alettava miettiä myös syödyn ruoan laatua, sen ravintosisältöä sekä sen valmistus- ja syömistapaa.

Lisäksi on muistettava, että kaikki hormonitoimintaan vaikuttavat seikat, kuten liikunta, uni ja stressi, vaikuttavat nekin kehomme tapaan käsitellä ja varastoida kaloreita.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Onko digestiivien nauttiminen suositeltavaa?
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Onko digestiivien nauttiminen suositeltavaa?

Vaikka digestiivien nauttiminen on laajalti hyväksytty tapa väestön keskuudessa, ei digestiiveistä ole mitään hyötyä keholle.



  • Bentley R.A, et al. U.S. obesity as delayed effect of excess sugar. Economics and Human Biology. Enero 2020.
  • Howell S, Kones R. “Calories in, calories out” and macronutrient intake: the hope, hype, and science of calories. Perspective. Noviembre 2017. 313(5): E608-E612.
  • Leaf A, et al. The Effects of Overfeeding on Body Composition: The Role of Macronutrient Composition – A Narrative Review. International Journal of Exercise Science. Diciembre 2017. 10(8):1275-1296.
  • Osilla E, Sharma S. Calories. Stat Pearls Publishing. Enero 2020.
  • Pérez Martínez P et al. Lifestyle recommendations for the prevention and management of metabolic syndrome: an international panel recommendation. Nutrition Reviews. Mayo 2017. 75(5):307-326.
  • Poti J.M et al. Ultra-processed Food Intake and Obesity: What Really Matters for Health – Processing or Nutrient Content?. Current Obesity Reports. Diciembre 2017.6(4):420-431.
  • Prinz Ph. The role of dietary sugars in health: molecular composition or just calories?. European Journal of Clinical Nutrition. Febrero 2019. 73(9):1216-1223.
  • Srour B, et al. Ultra-processed food intake and risk of cardiovascular disease: prospective cohort study (NutriNet-Santé). British Medical Journal . Mayo 2019.
  • Veldhorst M, et al. Gluconeogenesis and Energy Expenditure After a High-Protein, Carbohydrate-Free Diet. American Journal of Clinical Nutrition. Setiembre 2009. 90(3):519-526.