Kuinka proteiinit toimivat ja mikä niiden tehtävä on kehossa?

04 lokakuu, 2020
Proteiineilla on tärkeä rooli elimistön toiminnan kannalta. Vaikka ne ovat laajalti tunnettuja kyvystään rakentaa kudoksia, proteiinit suorittavat elimistössä myös monia muita toimintoja. Tässä artikkelissa kerromme siitä, kuinka proteiinit toimivat ja mikä niiden tehtävä on kehossa.

Tiedätkö jo, kuinka proteiinit toimivat ja mikä niiden tehtävä on kehossa? Nämä molekyylit ovat välttämättömiä ravintoaineita monien elintärkeiden prosessien kannalta, minkä vuoksi on tärkeää, että sisällytämme niitä riittävän määrän ruokavalioomme.

Proteiinit koostuvat erilaisista rakenteellisista yksiköistä, joita kutsutaan aminohapoiksi. Kaikkia aminohappoja ei ole mahdollista syntetisoida suoraan ihmisen elimistössä, ja tämän vuoksi niitä pidetään välttämättöminä. Meillä ei siis toisin sanoen ole muuta tapaa saada niitä kuin ruokavalion avulla.

Mikä on proteiinien tehtävä kehossa?

Kuinka proteiinit toimivat kehossa?
Proteiineja saadaan ruoasta, jotta keho voi käyttää niitä omissa elintärkeissä toiminnoissaan.

Yleensä proteiinit ovat molekyylejä, joilla on 4 peruselementtiä: hiili, vety, happi ja typpi. Lisäksi niissä voi olla rikkiä, rautaa, kuparia tai muita mineraaleja.

Proteiinit ovat yksiä elimistön optimaalisen toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä makroravinteita, koska niillä on perustava rooli kaikissa elävissä olennoissa. Niiden toiminnot ovat monimuotoisia ja laaja-alaisia, keskittyen kudosten ja lihasmassan rakentamiseen ja tukemiseen. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ainoa asia, mitä proteiinit tekevät, ja tämän vuoksi aiomme kertoa tässä artikkelissa tarkemmin siitä, kuinka proteiinit toimivat ja mikä niiden tehtävä on kehossa.

Muutamia proteiinien tärkeimmistä toiminnoista:

  • Rakenne ja plastisuus: Yksi proteiinien tehtävistä kehossa on solurakenteiden muodostaminen. Ne korjaavat kudoksia ja tukevat niitä sekä lisäävät niiden joustavuutta ja kestävyyttä. Klassinen esimerkki tällaisista proteiineista on kollageeni, jota löytyy luista ja jänteistä. Toinen hyvä esimerkki on keratiini, jota voimme löytää hiuksista, ihosta ja kynsistä. Itse asiassa joidenkin tutkimusten mukaan proteiinin saanti on yksi peruskomponenteista riittävän lihasmassan saavuttamiseksi.
  • Sääntely: Jotkut hormonit, kuten insuliini ja glukagoni, ovat luonteeltaan proteiineja. Molemmat mahdollistavat esimerkiksi sen, että elimistömme kykenee säätelemään verensokerin pitoisuuksia. Toisena esimerkkinä toimii kalsitoniini, joka on vastuussa kalsiumin metaboliasta. Lisäksi elimistöstämme löytyy proteiineja, joiden tehtävänä on ohjata solujen jakautumista ja geenien ekspressiota.
  • Puolustus: Proteiinit auttavat luomaan immunoglobuliineja. Nämä ovat vasta-aineita, jotka pystyvät suojaamaan meitä haitallisilta vierailta aineilta. Esimerkiksi musiinit suojaavat limakalvoja ja niillä on bakteereja vastaan suojaava vaikutus. Fibrinogeeni ja trombiini puolestaan ehkäisevät liiallista verenvuotoa, sillä ne edistävät veren hyytymisen muodostumista.
  • Homeostaasi: Proteiinit toimivat elimistössämme myös niin kutsuttuina iskunvaimentajina, koska niillä on kyky pitää elimistöämme vakaassa prosessissa, jota kutsutaan homeostaasiksi. Ne toisin sanoen varmistavat, että elimistön pH-taso, happamuus sekä osmoottinen tasapaino noudattavat normaaliarvoja.
  • Entsyymit: Monet proteiinit ovat entsyymejä, eli ne varmistavat sen, että tietyt elimistön reaktiot tapahtuvat nopeammin. Niiden kyky nopeuttaa näitä prosesseja johtuu siitä, että ne kykenevät toimimaan yhdessä substraattien kanssa. Esimerkkeinä tällaisista proteiineista ovat entsyymit, jotka mahdollistavat ruoan hajoamisen; näitä ovat muun muassa amylaasi, lipaasi ja proteaasi.
  • Kuljetus: Proteiinit auttavat lisäksi kuljettamaan erilaisia aineita kehon nesteiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi happi (hemoglobiinin ja myoglobiinin kautta) ja rasvat (apoproteiinien kautta). Solujen tasolla proteiinit toimivat kanavina ja reseptoreina, jotka mahdollistavat yhdisteiden pääsyn ja poistumisen solukalvojen läpi.
  • Varastointi: Proteiinit toimivat myös energiavarastoina, jos niitä on käytettävä elimistön polttoaineena. Vaikka keho ei optimaalisesti käytä proteiineja sellaisenaan, niiden polttaminen energiana on mahdollista silloin, kun hiilihydraatteja ei ole riittävästi saatavilla.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Neljä smoothieta tehostamaan proteiinin saantia

Proteiinien lähteet

Proteiinia tuottavia elintarvikkeita on sekä eläin- että kasviperäisiä, mutta niiden laatu vaihtelee. Eläinperäisillä lähteillä on korkea biologinen arvo, koska ne sisältävät kaikkia keholle välttämättömiä aminohappoja. Kasviperäisistä tuotteista voimme löytää joitakin puutteita.

Tieteellisten tutkimusten mukaan silloin, kun kulutamme kasviperäisiä proteiineja – soijaa lukuun ottamatta – meidän on pyrittävä yhdistämään nämä elintarvikkeet optimaalisen laadun saavuttamiseksi. Muussa tapauksessa meiltä tulee aina puuttumaan joitakin tärkeimmistä komponenteista, joita kehomme tarvitsee tilanteessa kuin tilanteessa.

Elimistön tärkeiden toimintojen tukemiseksi voimme löytää hyviä proteiineja seuraavista lähteistä:

  • Punainen ja valkoinen liha
  • Kananmunat
  • Maitotuotteet
  • Palkokasvit: erityisesti soijapavut, kikherneet ja linssit
  • Pähkinät, mantelit ja siemenet

Tieteellisen näytön perusteella on suositeltavaa, että tarjoamme elimistöllemme päivässä 0,8 grammaa proteiinia jokaista painokiloa kohti. Tämä vaatimus vaihtelee elämäntapojen määrittelemien päivittäisten tarpeiden mukaan. Tästä syystä esimerkiksi raskaana olevien naisten, lasten, imeväisten, nuorten sekä iäkkäämmän väestön tulisi varmistaa, että ruokavaliosta löytyy normaalia suurempi määrä näitä tärkeitä ravintoaineita.

Urheilijan osalta proteiinien osuus ruokavaliossa on vaihteleva, koska suoritetun fyysisen toiminnan tasolla on paljon tekemistä sen kanssa. Esimerkiksi Journal of the International Society of Sports Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan proteiinin määrän tulisi olla urheilijan ruokavaliossa vähintään 2 grammaa per painokilo päivässä.

Proteiinia tuottavat elintarvikkeet ovat sekä eläin- että kasviperäisiä, mutta niiden laatu vaihtelee
Kasviperäisistä tuotteista saatavat proteiinilähteet ovat puutteellisia, joten ne on yhdistettävä muiden elintarvikkeiden kanssa.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: 7 parasta proteiinin lähdettä vegaanille

Kuinka proteiinit toimivat kehossa: yhteenveto

Tämä ravintoaine on välttämätön monien tärkeiden elinten toimintojen kannalta, joten meidän on aina huolehdittava, että saamme proteiineja riittävästi ruokavaliostamme. Proteiinien saanti on yleensä riittävää sellaisissa ruokavaliossa, joissa nautitaan eläinperäisiä tuotteita, mutta kasvis- ja vegaaniruokavalioiden tapauksessa on tärkeää, että proteiinien saantiin kiinnitetään erityistä huomiota; näissä tilanteissa voi olla esimerkiksi hyvä idea kääntyä ravitsemusterapeutin tai lääkärin puoleen.

Kuten olemme yllä jo nähneet, proteiinit eivät ole tärkeitä ravintoaineita vain kudosten rakentamiseen ja tukemiseen. Niiden kyky vaikuttaa kehon useisiin eri prosesseihin tekee niistä elämän kannalta välttämättömiä ravintoaineita. Aina elimistön hormonaalisesta tasapainosta eri aineiden mikroskooppiseen pääsyyn solujen tasolla, proteiinit ovat elintärkeitä ravintoaineita, joista olemme täysin riippuvaisia.

  • Wolfe, R. R. (2017). Branched-chain amino acids and muscle protein synthesis in humans: myth or reality?. Journal of the International Society of Sports Nutrition14(1), 1-7.
  • Amador-Licona, N., Moreno-Vargas, E. V., & Martinez-Cordero, C. (2018). Ingesta de proteína, lípidos séricos y fuerza muscular en ancianos. Nutrición Hospitalaria35(1), 65-70.
  • Guerra, M., Hernández, M. N., López, M., & Alfaro, M. J. (2013). Valores de referencia de proteínas para la población venezolana. Archivos latinoamericanos de nutrición63(4), 278.
  • Guillén, M. V. L. (2009). Estructura y Propiedades de las Proteínas. Obtenido de http://www. uv. es: http://www. uv. es/tunon/pdf_doc/proteinas_09. pdf. 34p.
  • Miyahira, J. (2016). Importancia de mantener constante el medio interno. Revista Medica Herediana27(4), 197-198.
  • González-Torres, Laura, et al. “Las proteínas en la nutrición.” Revista salud pública y nutrición 8.2 (2007): 1-7.
  • de Luna Jiménez, Alfonso. “Valor nutritivo de la proteína de soya.” Investigación y Ciencia: de la Universidad Autónoma de Aguascalientes 36 (2006): 29-34.