Lao-Tse: ”Se, joka tuntee muut, on viisas; se, joka tuntee itsensä, on valaistunut”

Voimme oppia tuntemaan ympärillämme olevat ihmiset varsin hyvin. Tiedämme, mikä kommentti ärsyttää ystävää, milloin työtoveri on paineen alla tai miten joku todennäköisesti reagoi tiettyyn uutiseen. Oman käyttäytymisemme tunnistaminen yhtä selvästi voi kuitenkin osoittautua huomattavasti vaikeammaksi.

”Se, joka tuntee toiset, on viisas; se, joka tuntee itsensä, on valaistunut” – tämä Lao-Tsen nimiin liitetty lause, joka on peräisin Tao Te Chingin 33. luvusta, tuo esiin juuri tämän eron. Tämä ajatus kannustaa meitä suuntaamaan osan siitä huomiosta, jota käytämme muiden tulkitsemiseen, itseemme. Itsetuntemus voi alkaa näin: tarkkailemalla päivittäisiä reaktioitamme, odotuksiamme ja käyttäytymistämme, jotta ymmärtäisimme paremmin, mikä ne laukaisee.

Toisten tunteminen ja itsensä tunteminen eivät ole aivan sama asia

Toisten ihmisten tarkkailu antaa meille arvokasta tietoa ihmissuhteiden hoitamiseen. Ajan myötä opimme tunnistamaan heidän käyttäytymistään, ennakoimaan tiettyjä reaktioita ja ymmärtämään paremmin joitakin heidän päätöksistään.

Itsensä tunteminen tarkoittaa tämän havainnoinnin suuntaamista sisäänpäin. Kysymys ei ole enää pelkästään ”miksi tämä henkilö toimii näin?”, vaan siitä tulee myös ”mitä minä teen, kun näin tapahtuu?”. Se ei tarkoita vastuun ottamista toisen käyttäytymisestä, vaan oman reagointitapamme tunnistamista tietyissä tilanteissa.

Itsetuntemus alkaa mallien tunnistamisesta

Itsensä tunteminen ei vaadi täydellistä selitystä omasta persoonallisuudesta. Se voi alkaa paljon konkreettisemmasta asiasta: toistuvien käyttäytymismallien havaitsemisesta.

Ehkä otat vastaan enemmän tehtäviä kuin pystyt todellisuudessa hoitamaan ja uuvut lopulta. Ehkä tietyt keskustelut etenevät aina samanlaisessa järjestyksessä tai reagoit ärtyneemmin, kun olet ollut liian monta tuntia ilman lepoa. Näiden kaavojen tunnistaminen ei tarkoita niiden tuomitsemista; se tarkoittaa tiedon hankkimista, josta voi olla apua, kun ne toistuvat.

Tarkkaile, mitä tapahtuu juuri ennen kuin reagoit

Usein analysoimme reaktiota vasta sen jälkeen, kun se on jo tapahtunut: vastasimme tylysti, suostuimme johonkin sitoumukseen, jota emme halunneet, tai teimme pienestä erimielisyydestä riidan. Yksi tapa oppia tuntemaan itsensä paremmin on kiinnittää huomiota myös siihen, mitä tapahtuu välittömästi ennen reaktiota.

Jos tiedät esimerkiksi, että reagoit huonommin väsyneenä, väsymyksen tunnistaminen ennen vaikeaa keskustelua voi auttaa sinua päättämään, onko se todella paras hetki. Ehkä voit odottaa, selittää, että tarvitset tauon, tai aloittaa keskustelun tietäen, että kärsivällisyytesi on tavallista vähäisempää.

Myös odotuksesi voivat paljastaa paljon sinusta

Kaikki toimintamallit eivät näy näkyvinä tekoina. Odotukset voivat vaikuttaa hiljaisesti siihen, miten tulkitsemme muiden tekoja.

Jos odotat jonkun reagoivan tietyllä tavalla, mutta hän ei tee niin, saatat tuntea turhautumista. Tämän odotuksen tunnistaminen antaa sinulle mahdollisuuden pohtia, olitko ilmaissut tarpeesi vai odotitko toisen henkilön arvavan ne.

Sama pätee henkilökohtaisiin odotuksiin. Vaadimme itseltämme epärealistisen määrän tehtäviä ja turhaudumme, kun emme onnistu niissä – tämä voi muodostua yhtä paljastavaksi toimintamalliksi kuin mikä tahansa näkyvä reaktio.

Itsetuntemus voi antaa sinulle hieman liikkumavaraa valinnoissasi

Toimintamallin tunnistaminen ei tarkoita, että se katoaa välittömästi. Voit tietää täydellisesti, että kiire tekee sinusta kärsimättömän, ja silti menettää joskus malttisi. Itsetuntemus ei tarkoita jokaisen reaktion täydellistä hallintaa.

Sen hyöty voi piillä siinä, että tunnistat merkit hieman aikaisemmin. Pieni hetki tilanteen tunnistamisen – ”tiedän, mitä minulle yleensä tapahtuu tässä tilanteessa” – ja reagoinnin välillä avaa uusia mahdollisuuksia: odottaa muutama minuutti, pyytää apua, asettaa raja, tarkistaa odotusta tai reagoida toisella tavalla.

Voit soveltaa Lao-Tsen lausetta arkeen valitsemalla jonkin toistuvan reaktion ja tarkkailemalla useiden päivien ajan, mitä yleensä tapahtuu ennen sen ilmenemistä: väsymys, kiire, liian suuri työmäärä, tietyt keskustelut tai odotukset muita ihmisiä kohtaan. Ehkä itsensä parempi tunteminen ei tarkoita lopullisen vastauksen löytämistä siitä, keitä olemme, vaan omien toimintamalliemme tunnistamista riittävän selvästi, jotta voimme päättää, mitä haluamme tehdä niiden kanssa.