Keuhkokuumeen hoito: kaikki mitä sinun tulee siitä tietää

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 20 joulukuuta, 2022

Ensinnäkin keuhkokuumeen hoito riippuu potilaalla mahdollisesti olevasta keuhkokuumetyypistä. Sen pohjalta lääkärin täytyy pohtia monia tärkeitä tekijöitä määrittääkseen asianmukaisen hoidon tapauskohtaisesti. Näiden tekijöiden joukossa ovat muun muassa potilaan oireet ja ikä.

Keuhkokuumetyypit voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan:

• Kotihoitoinen keuhkokuume. Potilaat voivat saada kotisyntyisen keuhkokuumeen päivittäisistä tekemisistään.
• Sairaalahoitoinen keuhkokuume. Tällainen keuhkokuume viittaa potilaisiin, jotka saavat keukokuumeen sairaalassa ollessaan. Näiden tapauksien on taipumus olla vakavampia, sillä se ei ole potilaan ainoa koettelemus, joka vaatii hoitoa. Toisin sanoen siitä muodostuu uusi ongelma. Niiden on taipumus olla sairaalassa esiintyviä bakteeritulehduksia. Ne ovat yleensä myös melko vastustuskykyisiä ihmisillä, jotka ovat sairaita tai toipuvat muista sairauksista. Siitä syystä sairaalahoitoisia keuhkokuumetapauksia on vaikeampia hoitaa.

Kaikentyyppiset keuhkokuumeet voivat johtaa verenmyrkytykseen, jota tapahtuu silloin kun infektio leviää verenkiertoon. Jos tapaus johtaa verenmyrkytykseen, voi keuhkokuume johtaa iäkkäämmillä potilailla tai heikon immuunijärjestelmän omaavilla potilailla kuolemaan. Siitä syystä on erittäin tärkeää käyttää hoitoa tapauskohtaisesti jokaisen potilaan erityisten tarpeiden mukaisesti.

Koska hoitoja onkin tarjolla paljon eri potilasryhmille, meidän ei pitäisi tehdä nopeita johtopäätöksiä ja turvautua yleistykseen.

Kaikista sopivin henkilö parhaan hoidon määrittämiseksi on lääkäri.

Mikä keuhkokuumetta aiheuttaa?

Keuhkokuume voi johtua bakteeri-, virus- tai sienitulehduksesta. Syyn tai etiologian mukaan lääkärit voivat määritellä hoidon tai muun vaihtoehdon.

Voidaksemme ymmärtää näitä hoitoja, tarkastellaan tämän sairauden kolmea aiheuttajaa:

Lue myös: Keuhkokuumeen oireet ja hoitokeinot

Virusperäinen keuhkokuume

Tällaisen keuhkokuumeen ilmeisimmät esimerkit ovat viruksen aiheuttamia, kuten flunssa tai vesirokko.

Bakteerikeuhkokuume

Siihen kuuluvat:

• Pneumokokki
• Stafylokokki
• Gram-negatiiviset bakteerit (-)
  • Hemofilus
  • Klebsiella
  • E. coli
  • Pseudomonas aeruginosa

Bakteeriryhmässä on myös epätyypillisiä keuhkokuumetyyppejä. Epätyypilliset keuhkokuumetyypit kehittyvät hitaammin kuin normaalissa tapauksessa. Niitä ei havaita helposti kliinisissä kuvissa ja keuhkokuumetta aiheuttavien tekijöiden on taipumus olla vähemmän yleisiä.

Epätyypillistä keuhkokuumetta aiheuttavia bakteereita ovat: legionella, mykoplasma, klamydia.

Sienen aiheuttama keuhkokuume

Tällainen keuhkokuume johtuu sienistä kuten candida tai pneumocystis jiroveci. Tällainen keuhkokuume on yleisempää potilailla, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, kuten esimerkiksi HIV– tai AIDS-potilailla.

Keuhkokuumeen hoito

Yleisesti ottaen keuhkokuumeen hoitoon kuuluu antibioottien antaminen potilaalle. Infektion aiheuttajasta, sen ominaispiirteistä ja potilaan yleisestä terveydentilasta riippuen lääkärit määräävät tiettyjä antibiootteja tai voivat valita useiden antibioottien yhdistelmän.

Ne ovat hoitotyyppejä, joita käytetään etiologian mukaan.

Pneumokokki

Yleisin keuhkokuume tässä ryhmässä on streptokokki. Tällaisten tapausten hoitamiseksi lääkärit antavat amoksilliinia. On kuitenkin suuri mahdollisuus, että potilas on vastustuskykyinen tälle antibiootille.

Jos keho osoittaa vastustuskykyä, voi hoitoon sisältyä muita lääkitystapoja:

• Kefalosporiinit
• Klindamysiini
• Kefuroksiimi
• Erytromysiini (vakavammissa infektiotapauksissa)

Streptokokkiin on myös olemassa rokotus. Se on tarkoitettu lapsille ja yli 50-vuotiaille ihmisille. Se ei kuitenkaan ehkäise keuhkokuumetta, joka johtuu muista aiheuttajista, kuten jostakin yllä mainituista.

Stafylokokki

Tällaisten keuhkokuumetyyppien pääaiheuttaja on stafylokokki. Tällaisen keuhkokuumeen hoitoa kutsutaan penisilliiniksi.

Käytössä olevia penisilliinityyppejä ovat muun muassa:

• Flukloksasilliini. Tämä lääke toimii vastareaktiona mikrobien beeta-laktaaniin (penisilliini).
• Kefalosporiineihin sisältyy kefalotiinia ja kefamandolia.
• Klindamysiini. Tehokas 90 % bakteerikantoja vastaan.

Gram-negatiiviset bakteerit

Gram-negatiivisten bakteerien ryhmässä keuhkokuumeen pääaiheuttajia ovat:

1. Hemofilus
2. Klebsiella
3. E. coli
4. Pseudomonas aeruginosa

Oikeat hoitokeinot näille ovat:

1. Hemofilus. Hemofilukseen on olemassa rokotus. Kaikkia lapsia suositellaan rokotettavaksi ehkäisevänä toimenpiteenä. Sulfatrimetopriimi on oikea lääkevalinta, koska kyseessä on trimetopriimiä ja sulfametoksasolia yhdistävä antibiootti. Muita antibiootteja ovat: kefalosporiinit gram-negatiivisille bakteereille, amoksisilliini, fluorokinololit ja atsitromysiini.
2. Klebsiella. Tämä bakteeri on vastustuskykyinen ampisilliinille sekä lukuisille beeta-laksaaneille. Se on kuitenkin hyvin altis aminoglykosideille ja kefalosporiiniantibiooteille.
3. E. coli. Tähän bakteeriin kohdistuva keuhkokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa hengittämisen tukemiseksi. Siten potilas saa riittävän määrän happea. Tällaisissa tapauksissa lääkärit pyrkivät antamaan fluorokinoloneja ja kefalosporiineja kuten kefiksiimiä, kefpodoksiimiä ja kefdiniriä.
4. Pseudomonas aeruginosa. Voidakseen käyttää tehokasta hoitoa näihin tapauksiin, lääkärin tulee ottaa koepala ja perustaa hoito sen tulosten mukaiseksi. Tämä bakteeri on vastustuskykyinen lukuisille antibiooteille.

Epätyypillisen keuhkokuumeen hoito

Legionella

• Legionellaa vastaan taisteleva lääke on erytromysiini.
• Jos tapaus on vakava, voidaan erytromysiiniä täydentää rifampisiinilla.
• Muita vaihtoehtoja voivat olla siprofloksasiini, asitromysiini tai muut lääkärin määräämät lääkkeet.

Mykoplasma

Useimmat tämän bakteerin tartunnan saaneet potilaat pääsevät yli infektiosta hoidon kanssa tai ilman sitä. Ensimmäisessä tapauksessa oikea antibioottivalinta on erytromysiini.

Hoitokeinoihin voi kuitenkin kuulua myös:

• Tetrasykliini
• Klaritromoysiini
• Atsitromysiini

Klamydian aiheuttaman keuhkokuumeen hoito

Tämä bakteeri johtaa yleensä vakaviin tapauksiin, jotka vaativat sairaalahoitoa. Hoitoihin kuuluu yleensä doksykliinin antaminen, lukuunottamatta potilaita, jotka kärsivät kroonisista sydänkohtauksiin tai muihin ongelmiin liittyvistä sairauksista.

Muita yleisesti käytettyjä lääkkeitä tällaisissa infektiotapauksissa ovat erytromysiini ja tetrasykliini. Hoito kestää yleensä 10-21 päivää.

Virusperäisen keuhkokuumeen hoito

Kun keuhkokuume on viruksen aiheuttama, ovat virusten vastaiset lääkkeet, kuten asikloviiri, suositeltavia herpeksestä tai vesirokosta johtuvien keuhkoinfektioiden hoidossa.

Sytomegaloviruksen (CMV) aiheuttamaa keuhkokuumetta voidaan hoitaa gansikloviirillä. Sen ei ole kuitenkaan osoitettu olevan tehokas AIDS-potilaisiin.

Jotkut potilaat kehittävät jälkibakteeri-infektioita, jotka pakottavat heidät käymään läpi antibioottikuurin. Jos potilaalla on virusinfektio, on suositeltavaa ottaa kuumetta vähentävää kipu- ja yskänlääkettä.

Lue myös: 8 keuhkokuumeen oiretta

Sienen aiheuttaman keuhkokuumeen hoito

Tässä tapauksessa lääkärit antavat sienen vastaisia lääkkeitä, joita ovat:

• Amfoterisiini B
• Flukonatsoli
• Itrakonatsoli
• Flusytosiini

Näillä lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia. Käyttäjien pitäisi ilmoittaa lääkärille, mikäli he kokevat seuraavia oireita:

• Lisääntyvä herkkyys auringolle (varsinkin silmien kohdalla)
• Kuume
• Vilunväreet
• Ihottuma
• Kutina
• Ripuli
• Pahoinvointi
• Oksentelu