Syvän laskimotukoksen havaitseminen ja ehkäisy
Syvä laskimotukos (DVT) esiintyy silloin, kun verihyytymä eli tromboosi muodostaa yhden tai useamman syvän laskimon kehossa. Ne vaikuttavat yleensä jalkoihin, vaikka niitä voikin ilmestyä myös muille kehon alueille.
Tämä sairaus voi ilmestyä myös, jos kärsit tietyistä verisairauksista, jotka vaikuttavat veren hyytymistapaan. Se voi myös kehittyä, jos et liiku pitkiin aikoihin, esimerkiksi leikkauksen tai onnettomuuden jälkeen.
Syvä laskimotukos on vakava sairaus. Verisuonissa muodostuvat verihyytymät voivat siirtyä verenkierron läpi keuhkoihin. Siellä ne voivat keskeyttää verenkierron laukaistuaan keuhkoveritulpan. Hyytymät voivat myös siirtyä sydämeen. Tällaiset tilanteet voivat johtaa jopa sydänkohtaukseen.
Mikä syvän laskimotukoksen aiheuttaa?
Kun ihmisellä on syvä laskimotukos, on jaloissa sydämestä kauimpana olevien verisuonten vaikea liikuttaa verta. Joten se kerääntyy sinne aiheuttaen turvotusta.
Sydämestä jalkoihin menevä veri kiertää valtimoiden läpi. Sitten se palaa sydämeen hiussuonia pitkin, kun se pääsee jalkaan. Sieltä se siirtyy keuhkoihin tuottamaan happea.
Kun veri hyytyy suonen sisällä, se ei pääse palaamaan sydämeen. Näin ollen se kerääntyy jalkoihin. Se turpoaa ja aiheuttaa kipua. Sitten veri hyytyy, eikä se kierrä normaaliin tapaan.
Syvän laskimotukoksen verihyytymät voivat ilmestyä minkä vain ilmiön tuloksena, joka estää verta kiertämästä oikealla tavalla tai edistää hyytymistä. Ne saattavat ilmestyä esimerkiksi leikkauksen jälkeen tai tiettyjen lääkkeiden sivuvaikutuksesta ja rajoittuneesta liikkumisesta.
Useat riskitekijät tekevät ihmisestä kuitenkin alttiimman tälle sairaudelle. Niiden joukossa ovat muun muassa:
- Perimä: Jotkut ihmiset perivät sairauden, joka johtaa verenkierto-ongelmiin.
- Pitkittynyt lepo: Tämä saattaa johtua esimerkiksi sairaalaan joutumisesta.
- Vammat tai leikkaus, kuten mainitsimme aikaisemmin.
- Raskaus, ylipaino tai liikalihavuus.
- Tupakointi ja muut vastaavat tekijät.
Kuinka syvä laskimotukos havaitaan?
Syvän laskimotukoksen havaitsemiseen on monia testejä. Ne vaihtelevat kuvaamismenetelmistä verikokeisiin.
Ensin on tärkeää huomata, että on muita sairauksia, joihin liittyy syvän laskimotukoksen kaltaisia oireita. Tällaisia ovat esimerkiksi keuhkoembolia, lihasvammat, selluliitti ja aivan ihon alla olevien verisuonten tulehdukset. Siitä syystä on tärkeää tehdä erityisiä kokeita, jotta voidaan paikantaa suonissa olevat hyytymät ja erottaa sairaus muista sairauksista.
Duplex-ultraääni
Tässä kokeessa käytetään ääniaaltoja luomaan kuvia, jotka tarkkailevat veren kulkua verisuonten läpi. Se voi havaita tukkeumia ja verihyytymiä syvemmissä laskimoissa. Se on siis tavallinen kuvantamiskoe syvän laskimotukoksen diagnosoimiseksi.
D-dimeeri
Tämä koe sisältää verikokeen, jossa mitataan vereen vapautuvaa ainetta, kun hyytymä rikkoutuu. Negatiivinen tulos tarkoittaa sitä, että potilaalla ei todennäköisesti ole kyseistä sairautta ja päinvastoin.
Venografia
Tämä koe on kaikista luotettavin verihyytymien diagnosoimiseksi. Se on kuitenkin häiritsevä toimenpide ja vaatii sitä, että lääkärit käyttävät apuvälineitä kehon manipuloimiseksi. Se on erityinen röntgenkuva, jossa lääkäri pistää kontrastisen väriaineen jalan tai nilkan suureen laskimoon. Tällä tavoin he pystyvät näkemään raajan syvän laskimon.
Magneettikuvaus ja CT-skannaus
Nämä kaksi koetta luovat kuvia ja auttavat lääkäreitä diagnosoimaan ja hoitamaan eri sairauksia. Kuvat näyttävät verisuonet ja kaikki mahdolliset hyytymät. Niitä ei käytetä paljon tämän sairauden diagnosointiin. Ne ovat kuitenkin käytettävissä olevia resursseja, mikäli niille on tarvetta.
Sinua saattaa kiinnostaa: Nämä aivohalvauksen merkit sinun olisi hyvä tunnistaa
Syvän laskimotukoksen ehkäisy
Riskitekijöiden eliminointi on paras tapa ehkäistä kyseistä sairautta. Siihen sisältyy tupakan, alkoholin ja kaiken sellaisen poistamista, joka voi johtaa korkeaan verenpaineeseen.
Syvän laskimotukoksen ehkäisy perustuu verenkierron parantamiseen, joka palaa takaisin sydämeen. On siis tärkeää keskustella lääkärin kanssa, sillä hän voi suositella jotakin liikuntarutiinia.
On myös suositeltavaa nostaa jalat säännöllisesti ylös verenkierron helpottamiseksi. Siten tästä sairaudesta kärsivä ihminen tuntee olonsa mukavammaksi, kun hän nostaa patjaa siltä osin, missä jalat lepäävät. Se auttaa häntä nukkumaan hieman kohotetussa asennossa.
Jos tupakoit, yritä lopettaa. Tupakointi on riskitekijä lukuisissa sydänsairauksissa. Lääkärit suosittelevat myös harrastamaan liikuntaa kolmesti viikossa vähintään puolen tunnin ajan. Voi myös olla hyödyllistä syödä enemmän ruokia, jotka estävät hyytymistä.
Tarpeen tullen lääkäri voi määrätä hyytymistä estäviä lääkkeitä tällaisen ongelman ehkäisemiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Piccinato, C. E., Cherri, J., & Moriya, T. (1995). Trombose venosa profunda. In Medicina.
- Weinmann, E. E., & Salzman, E. W. (1996). Trombosis venosa profunda. Revista Cubana de Medicina. https://doi.org/10.1016/S1636-5410(17)87867-3
- Rodriguez Moral, N. E. (1972). TROMBOSIS VENOSA. Revista Cubana de Cirugia.