Nämä aivohalvauksen merkit sinun olisi hyvä tunnistaa
Aivohalvauksen merkit ja niiden tunnistaminen ajoissa voi pelastaa hengen. Aivohalvaukset liittyvät usein korkeaan verenpaineeseen,liikkumattomaan elämäntapaan ja elimistön liian suureen vapaiden radikaalien määrään. Halvausriski on suurempi myös silloin, jos polttaa tupakkaa, juo liikaa alkoholia sekä stressaa paljon.
Aivohalvauksen merkit ja mitä niistä tulee tietää
Kun verta ei kulkeudu riittävästi aivoille, solut eivät saa tarvitsemiaan ravintoaineita ja happea toimiakseen kunnolla, jolloin ne lopulta kuolevat.
Aivoverisuonisairaudet ovat kolmanneksi yleisin kuolemaan johtava syy länsimaissa ja suurin syy saada pysyvä vamma. Ne ovat myös yksi neurologisten ongelmien laukaisijoista vanhemmilla ihmisillä.
On olemassa erityyppisiä halvauksia riippuen siitä, missä osassa aivoja ne vaikuttavat:
Iskeeminen aivohalvaus
Tämän tyyppistä halvausta kutsutaan myös nimellä aivoinfarkti, ja se ilmenee silloin, kun aivot eivät saa riittävästi verta. Tämä johtuu tiettyjen aivoille verta kuljettavien verisuonten tukkeutumisesta. Tukos voi johtua kalkkeutumisesta, hyytymästä tai valtimonkovettumataudista.
Hemorraginen aivohalvaus
Tämän tyyppinen halvaus ilmenee silloin, kun aivoverisuoni repeää joko synnynnäisestä aneurysmasta tai korkeasta verenpaineesta johtuen.
Tästä aiheutuva verenvuoto saa aikaan halvauksen, koska tietty aivojen alue ei saa riittävästi verta tai koska veri aiheuttaa liikaa painetta aivorakenteille.
Kun verihyytymä poistetaan, kestää 24-48 tuntia määrittää, mikä aivojen alue on vaurioitunut.
Aivohalvauksen merkit ja kuinka toimia
Ei ole väliä, minkä tyyppisestä aivohalvauksesta on kyse tai mikä sen aiheuttaa; aivohalvaus on aina kiireellistä hoitoa vaativa sairaus, sillä se tapahtuu yhtäkkisesti ja voi jättää jälkeensä hankalia pysyviä vaurioita vain muutamissa minuuteissa. Lisäksi halvauksen vaikeusaste riippuu siitä, kuinka suuresta verenpuutteesta aivot kärsivät.
Vaurioiden vaikeusaste riippuu siitä, kuinka nopeasti potilas saa hoitoa. Siksi on erittäin tärkeää tunnistaa elimistömme meille antamat varoitusmerkit.
Jos kuulut riskiryhmään, sinun tulisi olla valppaampi seuraavien, mahdollisesta aivohalvauksesta kertovien oireiden varalta:
Huimaus ja kävelyvaikeudet
- Koska aivojen verenkierto on heikentynyt, saatat yhtäkkiä tuntea huimausta.
- Saatat myös kokea tasapaino- tai koordinaatiohäiriöitä, ja tämä voi saada sinut kompastelemaan.
- Halvaus vaikuttaa kaikkiin tarkkuutta vaativiin liikkeisiin.
Heikkous tai puutuneisuus
Yksi aivohalvauksen oireista on kykenemättömyys nostaa käsiä ilmaan (yksi kerrallaan tai molemmat yhtä aikaa) ja pitää ne ylhäällä.
Tunnet kätesi myös puutuneiksi ja sinulla on vaikeuksia nostaa esineitä, vaikka ne eivät painaisi paljon mitään. Moni pudottaa käsissään pitelemänsä tavarat.
Lisäksi saatat tuntea kihelmöintiä ja puutuneisuutta jaloissasi. Sinun on ehkä istuttava paikoillasi muutaman sekunnin ajan, sillä raajasi eivät saata toimia.
Puhevaikeudet
Kun sinulla on aivohalvaus, sinun ei ainoastaan ole vaikea kävellä tai liikkua, vaan sinulla voi olla myös vaikeuksia ilmaista itseäsi.
Sammaltava puhe, vaikeudet löytää oikeita sanoja asioiden selittämiseen tai epäjohdonmukaisuudet puheessa voivat olla merkkejä aivohalvauksesta.
Kasvohalvaus
Saatat kokea myös kasvohalvauksen puhevaikeuksien lisäksi.
Tämä tunne on samankaltainen kuin se, kun hammaslääkäri puuduttaa suusi hampaan poistamiseksi. Toisin sanoen et pysty hymyilemään tai avaamaan myöskään silmiäsi. Halvaus on lähes aina vain toisella puolella kasvoja.
Lisäksi koet myös muita tyypillisiä halvaukseen liittyviä oireita, kuten näkökentän sumenemista, epätarkkuutta, kaksoiskuvia tai tummentumista.
Voimakas migreeni
Meillä kaikilla on ollut päänsärkyjä, jopa voimakkaita sellaisia. Ennen halvausta saatat kuitenkin kokea niin voimakkaan migreenin, ettet pysty tekemään mitään.
Se ilmestyy yhtäkkiä, ja sitä seuraa huimaus, pahoinvointi ja oksentelu. Jos kyseessä on hemorraginen aivohalvaus, päänsäryt voivat aiheuttaa jopa pyörtymistä.
Näille halvauksen merkeille tyypillistä on ennen kaikkea se, että ne saattavat ilmaantua henkilön sitä itse edes tiedostamatta. Muut saattavat luulla, että kyseinen ihminen on vain poissa tolaltaan, väsynyt, hämillään tai jopa humalassa.
Kun oireet ilmestyvät muutamaksi sekunniksi tai minuutiksi ja sitten katoavat, kyseessä on ohimenevä aivohalvaus, jonka oireita ei pitäisi sivuuttaa. Tämä on selkeä merkki siitä, että aivosi eivät saa riittävästi verta ja voit saada vakavan aivohalvauksen myöhemmin.
Tässä tapauksessa sinun tulisi soittaa ambulanssi, jotta hoitohenkilökunta pystyy diagnosoimaan ongelman.
Monet sairaanhoitajat ja ensihoitajat suorittavat paikan päällä testin nimeltä FAST (Face Arm Speech Test).
Se koostuu kolmesta osasta:
- Kasvot (Face): Analysoi, onko potilaalla tahdosta riippumatonta lihasten epäsymmetriaa kasvoissa.
- Kädet (Arms): Testaa, pystyykö potilas halutessaan liikuttamaan käsiään tai tunteeko hän kihelmöintiä tai puutuneisuutta käsivarsissaan.
- Puhe (Speech): Esitä kysymyksiä selvittääksesi, onko potilaalla puhevaikeuksia tai kuulostaako hän humalaiselta tai muutoin sekavalta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cuadrado, Á. (2009). Rehabilitación del ACV: evaluación, pronóstico y tratamiento Rehabilitation of the stroke: evaluation, prognosis and treatment. Galiciaclinica.
- Donnan, G. A., You, R., Thrift, A., & McNeil, J. J. (1993). Smoking as a risk factor for stroke. Cerebrovascular Diseases. https://doi.org/10.1159/000108688
- Gorelick, P. B. (1987). Alcohol and stroke. Stroke. https://doi.org/10.1161/01.STR.18.1.268
- Johnson, W., Onuma, O., Owolabi, M., & Sachdev, S. (2016). Stroke: A global response is needed. Bulletin of the World Health Organization. https://doi.org/10.2471/BLT.16.181636
- Klatsky, A. L. (2010). Alcohol and cardiovascular health. Physiology and Behavior. https://doi.org/10.1016/j.physbeh.2009.12.019
- Powers, W. J., Rabinstein, A. A., Ackerson, T., Adeoye, O. M., Bambakidis, N. C., Becker, K., … Tirschwell, D. L. (2018). 2018 Guidelines for the Early Management of Patients With Acute Ischemic Stroke: A Guideline for Healthcare Professionals From the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke. https://doi.org/10.1161/STR.0000000000000158
- Accidente cerebrovascular isquémico – enfermedades cerebrales, medulares y nerviosas. Retrieved from https://www.msdmanuals.com/es-es/hogar/enfermedades-cerebrales,-medulares-y-nerviosas/accidente-cerebrovascular-acv/accidente-cerebrovascular-isqu%C3%A9mico
- Boehme, A. K., Esenwa, C., & Elkind, M. S. (2017). Stroke Risk Factors, Genetics, and Prevention. Circulation research, 120(3), 472–495. https://doi.org/10.1161/CIRCRESAHA.116.308398
- Shigematsu, K., Nakano, H., Watanabe, Y., Sekimoto, T., Shimizu, K., Nishizawa, A., Okumura, A., & Makino, M. (2013). Speech disturbance at stroke onset is correlated with stroke early mortality. BMC neurology, 13, 87. https://doi.org/10.1186/1471-2377-13-87
- Onder, H., Albayrak, L., & Polat, H. (2017). Frontal lobe ischemic stroke presenting with peripheral type facial palsy: A crucial diagnostic challenge in emergency practice. Turkish journal of emergency medicine, 17(3), 112–114. https://doi.org/10.1016/j.tjem.2017.04.001