Hidas hengitys: aiheuttajat ja hoito

Hidas hengitys on lääketieteellinen termi, jolla viitataan normaalia hitaampaan hengitykseen. Hengittäminen on prosessi, jossa keuhkot vaihtavat ilmaa. Keho vapauttaa hiilidioksidia ulkoiseen maailmaan ja vetää happea sisään hengittämällä.

Happi on solujen toiminnon kannalta välttämätöntä. Kun hengitys on tavallista hitaampaa, kertyy hiilidioksidia enemmän ja hapen määrä puolestaan vähenee. Sillä voi olla monitahoiset seuraukset.

Hitaalla hengityksellä on monia aiheuttajia eivätkä kaikki niistä ole pahanlaatuisia. Se voi kuitenkin tietyissä tapauksissa olla merkki vakavasta ongelmasta.

Kerromme tässä artikkelissa nyt kaiken, mitä sinun tulee tietää aiheesta.

Mitä hidas hengitys on?

Hidas hengitys on lääketieteelliseltä termiltään “bradypnea” ja se tulee kreikan kielestä. Bradys tarkoittaa “hidasta” ja pnein “hengitystä”. Tällä termillä viitataan siis Clínica Universidad de Navarra -yliopiston tekemän artikkelin mukaan tavallista hitaampaan hengitykseen.

Tavallinen nopeus määritellään ihmisen iän ja aktiivisuustason mukaan. Aikuiset hengittävät normaalisti 12-20 kertaa minuutissa. Kyseessä on hidas hengitys, mikäli sitä tapahtuu alle 12 kertaa minuutissa.

Sitä pidetään sairautena yleensä silloin, kun hidasta hengitystä esiintyy yli kahden minuutin ajan. Ongelmia aiheuttaa usein se, että termi sekoitetaan muihin samankaltaisiin termeihin, kuten apnea tai dyspnea.

Dyspnealla viitataan hengitysvaikeuteen tai tunteeseen ilman puutteesta. Apnealla puolestaan tarkoitetaan hengityksen tilapäistä pysähtymistä. Molempia voi esiintyä nukkumisen aikana.

Hitaan hengityksen vastakohta on takypnea, tiheä hengitys. Hengitys on tässä tapauksessa tavallista nopeampaa ja voi johtaa ongelmiin. Takypneasta on kyse silloin, kun ihminen hengittää yli 25 kertaa minuutissa.

Kuten Fundación Argentina del Tórax -järjestön julkaisemassa artikkelissa todetaan, alkoholipäihtymys on yksi yleisimmistä hitaan hengityksen aiheuttajista. Sen voi kuitenkin aiheuttaa myös lukuisat muut syyt ja kerromme niistä lisää seuraavassa osiossa.

Lue myös: Holotrooppisen hengityksen hyödyt ja riskit

Mikä hidasta hengitystä aiheuttaa?

Hidas hengitys ei ole sairaus sellaisenaan, vaan oire, jota voi esiintyä monissa tilanteissa. Kuten jo totesimme, alkoholipäihtymys on yksi pääasiallisista aiheuttajista.

Tämä johtuu siitä, että alkoholi vaikuttaa estävällä tavalla hengityskeskukseen. Se saa hengityksen hidastumaan. Se ei kuitenkaan ole ainoa aine, joka voi johtaa tähän ongelmaan. Siihen liittyvät myös monet muut lääkkeet, kuten opioidit.

Bentsodiatsepiinien ja alkoholin yhdistelmä on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä hengityksen hidastumisessa. Bentsodiatsepiinit ovat anksiolyyttisiä lääkkeitä, joita monet ihmiset käyttävät.

Muita hitaaseen hengitykseen yhdistettyjä aineita

Hidasta hengitystä voi esiintyä monien aineiden seurauksena. Hiilimonoksidi on yksi merkittävimmistä myrkyistä.

Ihmiset käyttävät sitä melko usein itsemurhan tekemiseen. Se on kaasu, joka voi aiheuttaa kuoleman suuressa määrin hengitettynä, sillä se aiheuttaa hengityksen hidastumista ja päihtymystä.

Tietyt kirurgisiin toimenpiteisiin käytettävät lääkkeet voivat myös aiheuttaa hidasta hengitystä. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi lihasrelaksantit (jotka ovat usein bentsodiatsepiineja), nukutusaineet ja kipulääkitys (opioidien johdannaiset). On siis tärkeää seurata tilannetta näiden lääkkeiden ottamisen jälkeen.

Enkefaliset ongelmat

Hengittäminen on eri aivojen osien koordinoima monitahoinen prosessi. Aivot päättävät tietoisesta hengittämisestä. Aivorungossa on kuitenkin myös hengityskeskuksia.

Nämä keskukset mahdollistavat hengittämisen tietyissä olosuhteissa, joissa aivojen toiminta häiriintyy. Näin käy esimerkiksi kasvaimen tai traumaattisen vaurion kohdalla. Ne laukaisevat hitaan hengityksen, mikäli joutuvat toimimaan aivojen häiriintyessä.

Elektrolyyttien ja hormonien epätasapaino

Kuten jo mainitsimme, monet tekijät vaikuttavat hengityksen säännöllisyyteen ja syvyyteen. Yksi syy hitaan hengityksen syntyyn on tiettyjen elektrolyyttien, kuten kaliumin ja kalsiumin, epätasapaino. 

Sitä esiintyy mm. tietyissä metabolisissa oireyhtymissä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Kilpirauhashormonit ovat vastuussa esimerkiksi energian kulutuksen ja ruumiinlämmön säätelemisestä. Hengitys voi hidastua, kun kilpirauhashormoneita on normaalia vähemmän.

Mitä riskejä hidas hengitys voi aiheuttaa?

EcuRed -lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan, kuinka tietyt tekijät lisäävät riskiä kärsiä hitaasta hengityksestä. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa ikä, tupakointi ja sydänsairaudet. Samoin käy myös silloin, kun ihminen menee shokkiin.

Hidas hengitys yhdistetään myös alhaiseen ruumiinlämpöön (hypotermia) ja ihmisiin, jotka harrastavat säännöllisesti liikuntaa. Se ei ole välttämättä vakavaa viimeksi mainitussa.

Hitaan hengityksen aiheuttamat oireet ja komplikaatiot

Hidas hengitys voi muuttaa kehossa olevan hapen ja hiilidioksidin määrää. Suurin osa oireista johtuu hapenpuutteesta. Väsymys, heikkous ja sekavuus ovat tavallisia oireita.

Ihmiset tuntevat usein myös huimausta. Päänsärky ja rintakipu ovat myös muita yleisiä oireita sekä huono koordinaatio- ja muistiongelmat.

Hapen puute veressä voi johtaa komplikaatioihin, joita kutsutaan termillä hypoksemia. Kuten Bell Marra Health -lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan, hidas hengitys lisää pyörtymisen ja sydänongelmien riskiä.

Elimet ja kudokset voivat itse asiassa kärsiä vakavista vahingoista. Se voi aiheuttaa sydämenpysähdyksen ja vakavimmissa tapauksissa jopa kuoleman. Muita komplikaatioita ovat hengitysteiden asidoosi ja hyperkapnia (suuri määrä hiilidioksidia veressä).

Oletko kuullut: Miten hengitys vaikuttaa aivoihin?

Saatavilla olevia hoitoja

Hidas hengitys ei vaadi aina hoitotoimenpiteitä. Kuten jo totesimme, esiintyy sitä usein hyvänlaatuisessa muodossa joko koviin fyysisiin aktiviteetteihin tottuneilla tai nukkumisen aikana.

On siis tärkeää selvittää, missä tapauksissa kyseessä on vakava ongelma. Se nimittäin riippuu ongelman aiheuttajasta ja potilaan terveydentilasta.

Lääketieteellinen arvio on yleensä tarpeen, kun hidas hengitys johtuu sydänongelmasta. Sen tarkoituksena on anniskella kehon tarvitsemaa happea. Tekohengitystä voidaan antaa tässä tapauksessa monella eri tavalla.

Tätä tukevia hoitokeinoja tarvitaan yleensä silloin, kun hitaan hengityksen syynä on jokin myrkyllinen aine. Joissakin tapauksissa käytetään apuna sairautta aiheuttavien aineiden vasta-aineita. Näin tehdään esimerkiksi bentsodiatsepiinipäihtymyksen kohdalla, jota voidaan hoitaa flumatseniililla.

Hidas hengitys on oire, ei tauti

On tärkeää jälleen kerran painottaa, että hidas hengitys on normaalia hengitystä hitaampaa. Lääkärit tekevät diagnoosin yleensä, kun ihminen hengittää alle 12 kertaa minuutissa yli kahden minuutin ajan. 

Tämä oire voi johtua monista syistä, kuten alkoholin tai muiden lääkkeiden aiheuttamasta päihtymyksestä tai tietyn piilevän sairauden myötä. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan viittaa hengenvaaralliseen tilaan. Lääkärin tulee kuitenkin selvittää hitaan hengityksen aiheuttaja ennen hoitotoimenpiteestä päättämistä.