Endometrioosin oireet ja hoidot
Endometrioosi on tila, joka ilmenee pieninä pesäkkeinä ja kystina munasarjoissa. Se voi kuitenkin ilmetä myös paikallisina nystyröinä. Tämä tapahtuu silloin, kun kohdun limakalvon tapaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, kuten munasarjoissa, kohdun ligamenteissa, virtsarakossa tai suolistossa. Onkin erittäin tärkeää tunnistaa endometrioosin oireet ajoissa hoidon aloittamiseksi.
Endometrioosia pidetään yhtenä suurimpana hedelmättömyyden aiheuttajana naisilla. Itse asiassa yli 40 %:lla endometrioosia sairastavista naisista on vaikeuksia tulla raskaaksi. Kun kohdun limakalvoa kasvaa siellä, missä ei pitäisi, se ylläpitää normaalisti hormonitoimintaa. Kuukautisten aikana kudos irtoaa. Tämä voi aiheuttaa ongelmia.
Endometrioosityypit
Muodosta ja sijainnista riippuen endometrioosia on kolmea eri tyyppiä:
- Pinnallinen: Kutsutaan myös peritoneaaliseksi endometrioosiksi. Tässä kohdun limakalvo leviää munasarjojen ja vatsakalvon pinnallisimpiin osiin. Se ilmenee punertavina pesäkkeinä ja ajan myötä muodostaa pieniä arpia.
- Munasarjaendometrioosi: Tässä munasarjoissa on nähtävissä pieniä kystia. Nämä tunnetaan myös “suklaakystina” ulkonäöstään johtuen. Joskus ne kasvavat yhteen lähikudosten, kuten munanjohdinten ja vatsakalvon kanssa.
- Syvä endometrioosi: Tämä on kaikkein hankalin muoto, ja sillä on vakavia seurauksia naisen terveydelle. Sille ovat ominaista pienet endometrioosinystyrät vatsakalvon ja lantio-ontelon syvimmissä kerroksissa. Tämä voi vaarantaa munuaiset, virtsanjohtimet, virtsarakon ja muita elimiä.
Aiheuttajat
Endometrioosin tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen alkuperästä on tehty joitakin hypoteeseja. Jotkut laajimmin hyväksytyistä ovat:
- Metaplasia: Tässä hypoteesissa kohdun limakalvolla on kyky korvata muita lantion alueen kudoksia.
- Implantaatio verisuonten kautta: Tämän hypoteesin mukaan kohdun limakalvon kappaleita siirtyisi ja kiinnittyisi muualle elimistöön, kulkeutuen verisuonten ja imusuonten mukana.
- Retrogradinen menstruaatio: Tämä tapahtuu, kun kohdun limakalvo pääsee kuukautisveren mukana kulkeutumaan munanjohdinten kautta vatsaonteloon, sen sijaan, että se poistuisi normaalisti kuukautisvuotona. Tämä kudos kiinnittyy sitten lantion alueen elimiin ja kasvaa.
Riskitekijät
Yllä mainitut teoriat on hyväksytty mahdollisina endometrioosin aiheuttajina. On kuitenkin myös muita riskitekijöitä, jotka liittyvät endometrioosiin.
- Geneettinen alttius
- Sukuhistoria
- Kuukautisten alkaminen varhaisella iällä
- Tiuhaan toistuvat kuukautiset, jotka kestävät 7 päivää tai pidempään
- Anatomiset muutokset genitaalialueella
- Aiemmat kohtuun tehdyt leikkaukset
- Lapsettomuus
Endometrioosin oireet
Kyvyttömyys tai vaikeudet tulla raskaaksi ovat yksi tavallisimmista endometrioosin oireista. Mutta tautiin liittyvän hormonaalisen epätasapainon takia esiintyy myös seuraavankaltaisia ongelmia:
- Kipu
- Vatsassa, ennen ja jälkeen kuukautisten
- Krampit 1-2 viikkoa ennen ja jälkeen kuukautisten
- Seksin aikana ja sen jälkeen
- Alaselässä
- Ulostaessa
- Pitkään kestävät kuukautiset
- Vuoto kuukautisten välillä
Endometrioosin diagnosoiminen
Kun lääkäri epäilee tätä vaivaa oireiden perusteella, hän tekee ensin fyysisen tutkimuksen. Sitten hän saattaa määrätä kokeita, esimerkiksi emättimen kautta tehtävän ultraäänitutkimuksen, magneettikuvauksen tai laparoskopian.
Hoito
Endometrioosiin on olemassa erilaisia hoitovaihtoehtoja, jotka riippuvat seuraavista tekijöistä: ikä, potilaan toiveet tulla raskaaksi, oireet (ja niiden vaikeusaste), sijainti ja levinneisyys.
Hoidon pääasiallisena tarkoituksena on lievittää endometrioosin oireet, poistaen endometrioosipesäkkeitä ja palauttaen naisen hedelmällisyyden (hänen niin halutessaan).
Hoitoon voi kuulua lääkitys, kuten reseptittömät särkylääkkeet, ehkäisypillerit, keltarauhashormonipistokset tai -pillerit tai muut lääkkeet. Leikkaus on tarkoitettu vain vakavimpiin tapauksiin, ja se voi vaihdella säästävästä täydelliseen.
Hoidon lisäksi potilaan tulisi parantaa syömistottumuksiaan, harrastaa liikuntaa ja tehdä rentoutumisharjoituksia. Ne eivät ole parantava hoito, mutta endometrioosin oireet saattavat hellittää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bulun, S. E. (2018). Endometriosis. In Yen & Jaffe’s Reproductive Endocrinology: Physiology, Pathophysiology, and Clinical Management: Eighth Edition. https://doi.org/10.1016/B978-0-323-47912-7.00025-1
- Bulletti, C., Coccia, M. E., Battistoni, S., & Borini, A. (2010). Endometriosis and infertility. Journal of Assisted Reproduction and Genetics. https://doi.org/10.1080/00362177985380601
- Harada, T. (2014). Endometriosis: Pathogenesis and treatment. Endometriosis: Pathogenesis and Treatment. https://doi.org/10.1007/978-4-431-54421-0