Auringon säteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset
Aurinko on lähimpänä Maata oleva tähti ja se on ollut monesti unelmoinnin, runouden sekä lukuisten tieteellisten tutkimusten aiheena. On totta, että auringonvalo toimii elämän ja lämmön lähteenä. Auringon säteily ei kuitenkaan aina edistä hyvää terveydentilaa.
Auringon luoma energia leviää säteilyn muodossa, mutta kaikki säteily ei kuitenkaan pääse Maahan asti. Ilmakehä imee siitä suuren osan. Maan pintaan pääsevä säteily on kuitenkin monien sairauksien, kuten lämpöhalvauksen ja ihosyövän aiheuttaja.
Millaista auringon säteilyä on olemassa?
Auringon säteilyä on monenlaista. Vain kaksi säteilytyyppiä on kuitenkin vastuussa useimmista terveysongelmista.
- Infrapunasäteilyllä on alhainen energiateho ja vähän voimia läpäistä iho. Se ei siis yleensä ole vastuussa iho-ongelmista. Se lämmittää kehoa ja stimuloi verenkiertoa. Se edistää myös lämmönsäätelyä ja on vastuussa hikoilusta.
- Ultraviolettisäteilyä (UV) ei pääse paljon Maahan asti, mutta se voi läpäistä helposti ihon sisemmät kerrokset. Ihotyypistä riippuen UV-säteily voi saada aikaan rusketuksen tai vakavampia ihovaurioita.
Auringon säteilyn vaikutus ihmisen terveyteen
Auringolle altistuminen edistää D-vitamiinin syntetisoitumista, mutta se voi vaikuttaa ihmisen terveyteen myös negatiivisesti, jos altistuminen on liiallista. Maailman terveysjärjestö on varoittanut auringon säteilyn haittavaikutuksista.
WHO on myös osoittanut seuraavien haittavaikutuksien esiintymisen:
- Suurempi riski sairastua ihosyöpään.
- Auringonpoltaman ihon eriasteisia palovammoja.
- Ennenaikaista ja nopeutunutta ikääntymistä, koska auringon säteily voi edistää vapaiden radikaalien muodostumista ja aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa kehon molekyyleille sekä solurakenteille.
- Useita silmäsairauksia, mukaan lukien kaihi.
Muut mahdolliset auringon säteilyn aiheuttamat haittavaikutukset liittyvät immuunijärjestelmän tehottomuuteen. Niihin kuuluvat:
- Antigeenisten solujen toiminnan muuttuminen. Kyseessä on immuunijärjestelmän soluryhmä, joka vaikuttaa immuunijärjestelmän oikeanlaiseen reagointikykyyn.
- Sytokiinien muodostumisen lisääntyminen, mikä stimuloi tai vähentää immuunijärjestelmän reagointikykyä. Nämä välittäjäaineet vähentävät tai moninkertaistavat puolustustehoa ympäristön tarpeiden ja ulkoisten tekijöiden aiheuttamien infektioiden mukaan.
- Lymfosyyttien uudelleenkierron muutokset, jotka voivat myös vaikuttaa immuunireaktioon. Ne muuttavat valkosolujen leviämisreittiä kudoksissa.
- T-lymfosyyttien aktivointi. Kyseessä ovat kehoa puolustavat solut jotka suojaavat ihmistä infektioilta ja auttavat taistelemaan syöpää vastaan. Ne aiheuttavat reaktioita, jotka voivat johtaa sairauksiin väärällä tavalla aktivoituessa.
Auringon säteilyn vaikutukset ihon terveyteen
Ihosyöpä on yksi merkittävimmistä auringon säteilyn aiheuttamista terveysvaikutuksista. Ihosyöpäsairaudet ovat lisääntyneet viimeisen 50 vuoden aikana ja vaikuttavat liittyvän otsonikerroksen aukkoihin. Kyseisen kerroksen tehtävänä on suodattaa auringon säteitä.
Ihon ennenaikainen ikääntyminen on toinen liiallisen auringolle altistumisen aiheuttama ihovaurio. Tämä auringon säteilyn vaikutus ilmenee elastoosin välityksellä niillä alueilla, jotka ovat altistuneet auringolle eniten (kasvot, kaula ja dekoltee). Ne johtavat myös ihon paksuuntumiseen, kuivumiseen sekä syvien ryppyjen muodostumiseen.
Ennenaikaisesti ikääntyneellä iholla on melanosyyttien muutoksen vuoksi läikkiä sekä ylipigmentoituneita alueita. Ihosta tulee paksu ja karkea, ja ihohuokoset laajenevat. Tämä johtuu ilmiöstä nimeltä hyperkeratinisaatio.
Auringon säteilyn aiheuttamien vaurioiden ehkäisy
Ihmiset reagoivat aurinkoon eri tavalla. Vaurioille altistuminen riippuu ihotyypistä. Sen takia onkin tärkeää pitää mielessä oma fototyyppi. Vaaleassa ihossa on esimerkiksi vähemmän melaniinia ja siten se on tummempaa ihoa herkempi säteilylle, kun taas jälkimmäinen on taipuvaisempi ylipigmentoitumiselle.
Kuinka voit estää auringon säteilyn aiheuttamia vaurioita syntymästä? On tärkeää ottaa huomioon, että tällainen vaurio on kumulatiivista. Se tarkoittaa sitä, että ihminen syntyy tietyn auringonsietokyvyn kanssa, eikä sitä pitäisi ylittää elämän aikana. On suositeltavaa käyttää aurinkosuojatuotteita, jotka ovat omalle ihotyypille sopivia.
Alle kolmevuotiaiden lasten ei pitäisi olla auringossa pitkiä aikoja. Ota huomioon suositeltavat ajankohdat, maantieteellinen sijainti sekä vuodenaika. Pidäthän myös mielessä, että auringon säteilyn voimakkuus vaihtelee korkeudesta ja vuodenajasta riippuen.
Toivottavasti pidit tästä artikkelista.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- González-Púmariega, M., Tamayo, M. V., & Sánchez-Lamar, Á. (2009). La radiación ultravioleta. Su efecto dañino y consecuencias para la salud humana. Theoria, 18(2), 69-80.
- Romero, O. C., Rojas, G. Q., Rojas, M. R., Barreto, I. R., Centeno, J., & Solís, N. P. (2009). Envejecimiento prematuro de la piel. Universitas (León). Revista Científica de la UNAN-León., 3(1), 30-33.
- Guerrero Abreu, J., & Pérez Alejo, J. L. (2006). Las radiaciones no ionizantes y su efecto sobre la salud humana. Revista Cubana de Medicina Militar, 35(3), 0-0.
- Deserio Cuesta, Julio Alberto, et al. “Identificación de variantes genéticas asociadas a la sensibilidad solar.” (2018).
- Cela, Bioquímica Eliana Maitén. Exposición cutánea a la radiación Ultravioleta. Implicancias sobre funciones del sistema inmune. Diss. Universidad de Buenos Aires, 2016.
- Gómez González, Mª. “El color y la edad de la piel: el fotoenvejecimiento.” (2017).
- Honeyman, Juan. “Efectos de las radiaciones ultravioleta en la piel.” Rev. Peru. Dermatol 12.2 (2002).
- Zapater López, María. “Radiación solar y prevención del cáncer de piel.” (2017).
- Saucedo, Gloria M. Garnacho, Rafael Salido Vallejo, and Jose Carlos Moreno Giménez. “Efectos de la radiación solar y actualización en fotoprotección.” Anales de Pediatría. Elsevier Doyma, 2020.