Aika ei paranna kaikkea – tärkeintä on hyväksyntä

Aika tai aivojen omat prosessitkaan eivät voi parantaa saamiasi haavoja sataprosenttisesti. Tärkein asia onkin hyväksyä se, mikä on jo tapahtunut ja liikkua elämässä eteenpäin.
Aika parantaa haavat

Ajan parantava vaikutus voi toisinaan toteutua, ja haavojen häviäminen helpottuu, kun pystyt paremmin laittamaan kipusi sivuun ja näkemään asiat toisenlaisesta näkökulmasta. Muista kuitenkin, että mikään traumaattinen kokemus ei häviä lopullisesti – sinä vain muistat nämä asiat vähemmän kivuliaasti kuin ennen.

Olet saattanut kuulla useaankin otteeseen sanonnan ”aika parantaa kaikki haavat”, ja aika todella onkin terapeuttinen asia siinä mielessä, että usein opit negatiivisista kokemuksistasi.

On kuitenkin tärkeää pitää mielessä muutama asia. Mielesi ei koskaan unohda, ja kaikki kivuliaat kokemuksesi eivät päädy oppitunneiksi. Aika ei itse asiassa siis aina paranna haavojasi.

Itse asiassa sen sijaan, että jotkut kokemukset opettaisivat sinulle jotakin, menetys tai muu kivulias asia saattaa vain pakottaa sinut hyväksymään jotakin satuttavaa – ja tapahtuu täysin ilman puudutusta. Sinulla ei tällöin ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä se, että mikään ei ole ikuista. Se, mikä tänään on totuutesi, voi huomenna olla vaikeaa ja epävarmaa.

Tällä kertaa haluamme siis tarkastella hiukan kysymystä ajan parantavasta vaikutuksesta sekä traumaattisten kokemusten voittamista.

Elämän sinuun jättämät haavat

Jos menetät rakastamasi ihmisen, koet tunne-elämän romahduksen, päätät ystävyyden, tulet petetyksi, epäonnistut jossakin sellaisessa asiassa, jossa haluaisit onnistua… Kaikki nämä ovat elämän eteen tuomia asioita monelle ihmiselle.

Ehkäpä luet tai kuulet usein tämän tyyppisiä lauseita: ”Ymmärtääksesi elämää sinun tulee kärsiä”. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole totta. Kyseiset elintärkeät oppimisprosessit tapahtuvat monella tapaa, ja myös onnelliset hetket voivat olla erinomaisia oppitunteja, jotka kutsuvat ihmisen liikkumaan eteenpäin.

Traumaattiset tapahtumat ja haavat ovat usein ihmiselle ”ansoja”. Vältät tällöin eteenpäin liikkumista, sillä olet niin kovissa tuskissa. Mitä sitten voit tällöin tehdä? Mitä strategioita voit käyttää, jos kärsimyksesi alkaa olla liikaa kestettäväksesi?

Sydän sykkii

Opettele elämään tyhjyyden kanssa

Ei ole olemassa mitään taikareseptiä, jonka avulla voisit selvitä niistä vaikeista risteyksistä, joihin silloin tällöin elämässäsi joudut. Ei ole olemassa lääkkeitä kivun hävittämiseksi, eikä mikään aikakone voi mahdollistaa tiettyjen faktojen kumittamista pois.

  • Haavat – piditpä siitä tai et – tulevat aina olemaan läsnä. Aika ei ole mikään täydellinen arkkitehti, joka voisi saada ne katoamaan, mutta aika tulee kuitenkin auttamaan sinua paranemaan, jotta et tuntisi yhtä paljon kipua kuin alussa. Lopulta pystyt elämään kipusi kanssa.
  • Moni ihminen on oppinut elämään tyhjyyden kanssa: rakkaan ihmisen poissaolo, huonon päätöksen jättämä arpi, menetetty rakkaus… Ja niin edelleen.
  • Se, mikä on tärkeintä näissä tilanteissa, on estää kärsimystäsi ottamasta sinua vangikseen. En voit ruokkia kyvyttömyyttäsi taistella. Älä sano sellaisia asioita kuten ”Elämä ei ole enää elämisen arvoista” tai ”En enää koskaan tule olemaan onnellinen”.

Avainasia on tehdä työtä hyväksynnän eteen. Se, mikä tapahtui, todella tapahtui, ja todellisuus on se, mikä se on. Ainoa vaihtoehtosi on hyväksyä asia sekä hyväksyä oma itsesi tässä uudessa tilanteessa.

Itsesi rakastaminen

Elämä työntää sinua eteenpäin silloin tällöin tavalla, joka voi tuntua kylmältä ja tarkoituksettomalta. Miksi menetit sen ihmisen, jota eniten rakastit? Miksi se tapahtui sinulle, kun olet niin hyvä ihminen ja pyrit aina saamaan hyvää aikaan?

Joskus käy niin, että jos tulet pakkomielteiseksi tarkoituksen löytämisen suhteen, eikä tätä tarkoitusta kaikesta huolimatta löydy, ja saat aikaan haavojen parantumisen sijaan niiden ruokkimista. Näin ei kannata toimia.

Naisen hiukset ovat meri ja taivas

Kun käyt läpi jotakin kivuliasta kokemusta, on helppoa unohtaa eräs hyvin tärkeä asia: itsestäsi välittäminen ja oman itsesi rakastaminen.

Kun olet tuskallisten iskujen edessä, joita elämässä todennäköisesti tulee, ei ole mitään parantavampaa kuin oman itsesi kohtaaminen, faktojen tunnustaminen ja sen muistaminen, että ansaitset olla taas onnellinen.

  • Jos olet menettänyt jonkun, muista jatkaa hymyilemistä kyseisen ihmisen vuoksi, joka tulee aina elämään sydämessäsi ja muistissasi.
  • Jos joku ihminen loukkasi sinua, älä ruoki tuskaasi, sillä niin vahvistat vain sitä vahinkoa, jonka tämä ihminen sinulle teki. Hyväksy tosiasiat, ja vapauta sitten itsesi ja liiku. Karista pois varjosi, ja nouse takaisin ylös haavoistasi.

Haavoitettu sielu ei voi koskaan parantua täysin. Haavasi ovat läsnä ikuisesti, mutta sydämesi jatkaa sykkimistään.

Salli itsellesi olla taas onnellinen ja syleile sitä elämää, jonka sinä ansaitset.