Valtimonkovettumataudin oireet ja hoito
Ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti (tai valtimotauti) on valtimoiden sairaus, joka saa kolesterolin kertymään niiden seinämiin. Tämän seurauksena verisuonet muuttuvat jäykiksi, mikä lisää niiden tukkeutumisen riskiä. Tässä artikkelissa esittelemme valtimonkovettumataudin oireet ja hoidon.
Valtimonkovettumatauti aiheuttaa sydänkohtauksia ja aivohalvauksia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää pitää huolta valtimoista välttämällä kaikkia mahdollisia riskitekijöitä, kuten:
- Ylipaino
- Korkea kolesteroli
- Liikkumaton elämäntapa
- Tupakointi
Valtimonkovettumatauti kehittyy hitaasti ja voi alkaa jo varhaisessa iässä edeten vähitellen. Se ei aiheuta oireita, minkä vuoksi sitä on vaikea havaita. Se voidaan havaita vain tutkimuksissa tai kun se laukaisee jonkin sairauden.
Vaikka se on yleisempi sairaus teollisuusmaissa (joissa se on yksi johtavista kuolinsyistä), se on ottamassa paikkaa johtavana kuolinsyynä myös kehitysmaissa. Siitä kärsivät useammin miehet kuin naiset.
Kuinka valtimonkovettumatauti kehittyy
Valtimonkovettumatauti syntyy kun lipidit, kuten kolesteroli ja triglyseridit, kertyvät valtimoiden seinämiin. Sinne kertyy myös veren tulehdussoluja, jotka tunnetaan leukosyytteinä.
Näiden aineiden kertyessä valtimoiden seinämiin solut, joista ne koostuvat, epäjärjestäytyvät ja voivat tuottaa niin kutsutun ateroomamuutoksen. Kun tämä muutos etenee, muodostuu kolesterolikiteitä sekä kalkkikertymiä. Joissakin tapauksissa ateroomamuutos repeää ja muodostuu veritulppa, joka voi tukkia suonen ja aiheuttaa sydänkohtauksen verenkierron estyessä.
Kannattaa lukea myös: Myyttejä kolesterolia alentavista ruokavalioista
Valtimonkovettumataudin oireet
Valtimonkovettumataudissa ei ole oireita tai merkkejä. Tästä syystä se on erittäin vaarallinen sairaus. Oireita ilmenee ainoastaan yleensä silloin, kun valtimonkovettumatauti on jo pitkällä ja verellä on vaikeuksia kulkeutua eri elimiin ja kudoksiin.
Keskivaikean tai vaikean valtimonkovettumataudin oireet riippuvat sairastuneista valtimoista. Joitakin esimerkkejä tästä:
- Sepelvaltimot: Potilas voi tuntea rintakipua tai paineen tunnetta rinnassa. Nämä oireet ovat tyypillisiä angina pectorikselle.
- Aivovaltimot. Näillä potilailla ilmenee äkillistä raajojen heikkoutta sekä puhumisvaikeuksia ja ohimenevää näönmenetystä toisessa silmässä tai kasvolihasten roikkumista. Tämä oirekirjo on merkki mahdollisesta ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta, joka voi hoitamatta jätettynä muuttua aivohalvaukseksi.
- Raajojen valtimot: Näissä tapauksissa potilailla voi olla jalkakipua kävellessä.
- Munuaisvaltimot: Näiden valtimoiden kovettumatauti syntyy verenpaineen kohoamisen tai munuaisten vajaatoiminnan seurauksena.
Kannattaa lukea myös: Valtimoiden puhdistaminen neljällä luontaishoidolla
Valtimonkovettumataudin hoito
Valtimonkovettumataudin hoito on aina yksilöllistä; se vaihtelee muun muassa potilaan iän, terveydentilan ja aterooman sijainnin mukaan.
Yleensä potilaille määrätään kuitenkin joitakin kaikille yleisiä toimenpiteitä. Ensiksi suositellaan tiettyjä elämäntapamuutoksia, esimerkiksi ruokavaliomuutoksia, kolesterolin alentamista, tupakoinnin lopettamista ja liikunnan lisäämistä. Toiseksi määrätään lääkehoito hyytymisenestolääkkeillä verihyytymien muodostumisen estämiseksi tarvittaessa.
Joskus saatetaan turvautua myös verihiutaleita estäviin lääkkeisiin, jotka auttavat vähentämään verihiutaleiden tarttumista toisiinsa. Muita valtimonkovettumataudin hoidossa käytettyjä lääkkeitä ovat verenpainelääkkeet ja kolesterolilääkkeet.
Kolmanneksi, jotkut potilaat tarvitsevat leikkaushoitoa. Leikkausmenetelmiä on kaksi, tilanteesta riippuen:
- Pallolaajennus. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on avata tukkeutuneet valtimot.
- Sepelvaltimon ohitusleikkaus. Tätä menetelmää käytetään angina pectoriksesta kärsivillä potilailla.
Valtimonkovettumatauti on yksi merkittävimmistä vältettävissä ja ehkäistävissä olevista sairauksista. Elämäntavoilla on merkittävä rooli sen synnyssä. Sen parhaita ehkäisykeinoja ovatkin säännöllinen liikunta, terveelliset ruokailutottumukset, tasapainoinen ruokavalio ja huonojen elintapojen välttäminen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Marrupe, L. H. (2010). La coronariografía. Libro de La Salud Cardiovascular Del Hospital Clinico San Carlos y de La Fundacio BBVA.
- Fernández-Miranda, C., Luis Aranda, J., Paz, M., Núñez, V., González, P. G., Díaz-Rubio, P., … Gómez Izquierdob, M. T. (2001). Aterosclerosis subclínica de la arteria carótida en pacientes con enfermedad coronaria. Medicina Clínica. https://doi.org/10.1016/S0025-7753(01)71864-7
- Alvarez, B. G., & Docampo, M. M. (2005). Arteriosclerosis. In Measuring Immunity: Basic Biology and Clinical Assessment. https://doi.org/10.1016/B978-012455900-4/50316-0