Istumiseen painottuva elämäntyyli - olisiko aika mennä salille?

28 heinäkuu, 2020
Istumiseen painottuvaan elämäntapaan liittyvien riskien välttäminen edellyttää elämäntavan muuttamista aktiivisemmaksi ja liikunnan ottamista osaksi päivittäistä elämää. Mutta miten se voidaan saavuttaa? Jatka lukemista, jos haluat saada selville!

Useiden liikuntaa ja liikkumattomuutta koskevien tutkimusten mukaan jopa 36,8 % maailman väestöstä on nykyään istumiseen painottuva elämäntyyli, eivätkä he liiku riittävästi. Pahin asia on, että luku kasvaa kasvamistaan: yhä suurempi osuus väestöstä elää elämää, joka ei ole aktiivista saati tervettä.

The Lancet -tiedelehti julkaisi vuonna 2018 yllä mainittujen tutkimusten tuloksia, jotka osoittivat fyysisen passiivisuuden määrää länsimaissa. Tutkimuksissa oli yhteensä 1,9 miljoonaa osanottajaa.

Toisaalta tuoreen terveys- ja liikuntamarkkinoiden raportin mukaan näyttää siltä, ​​että kuntosaliharjoittelu on nykyisin yleisin liikuntamuoto monissa eri maissa.

Fyysinen passiivisuus on eräänlainen epidemia teollistuneissa maissa, mutta samalla näissä maissa kuntosalille ilmoittautuneiden määrät ovat korkeampia kuin muissa maissa.

Edellä mainitun tutkimuksen mukaan kuntosali ei kuitenkaan ole niin hyvä ratkaisu saada ihmiset viettämään aktiivisempaa elämää. Tämä johtuu siitä, että teoreettisista eduista huolimatta se ei ole tarpeeksi motivoivaa, ja ihmiset eivät yleensä pidä kiinni kunto-ohjelmistaan. Kuntosalilla käyminen ei myöskään itsessään riitä taistelemaan istumiseen painottuvaa elämäntyyliä vastaan.

Kuntosalilla käyminen ei toisin sanoen paranna terveydentilaamme, jos vietämme kaiken muun ajan istuen. Istumiseen painottuva elämäntyyli aiheuttaa kaksinkertaisen määrän liikalihavuuteen liittyviä kuolemia ympäri maailmaa. Siihen liittyy myös sydän- ja verisuonisairauksien riski, joka ei ole riippuvainen kehonpainosta.

Olisiko aika mennä kuntosalille?

Istumiseen painottuva elämäntyyli ei välttämättä lopu vain kuntosalijäsenyydellä.

Kokonaisterveyden kannalta näyttää siltä, että kuntosalille käyminen ei olekaan niin terveellistä kuin ehkä luulet, koska loppujen lopuksi se ei estä sinua istumasta pitkiä aikoja tai vaikka koko loppupäivää. Lisäksi monet ihmiset aloittavat kuntosaliharjoittelun innokkaasti, mutta motivaatio rapistuu ajan myötä ja kuntosalilla käyminen harvenee ja jopa loppuu kokonaan. Tämä voi johtua monista eri syistä, mutta lopputulos on useimmiten sama: liikunnan puuttuminen elämästä kokonaan.

Useat tutkimukset esittävät, että suurin osa niistä ihmisistä jotka aloittavat kuntosaliharjoittelun ja hylkäävät sen, tekevät näin siksi, että he tuntevat ettei heillä ole tarpeeksi aikaa siihen, koska se ei ole hauskaa tai koska se on liian vaikeaa.

Jatka lukemista: 8 syytä, miksi kävely on terveellistä

Kuinka muuttaa istumiseen painottuva elämäntyyli aktiivisemmaksi

Kuten edellä totesimme, fyysisesti passiivinen elämäntyyli on ongelma kaikissa länsimaissa, ja vaikuttaa siltä, että kuntosali ei ole oikea ratkaisu muuttamaan sitä. Niinpä fyysisestä passiivisuudesta johtuvien ongelmien välttämiseksi meidän on:

  • Noudatettava päivittäisiä fyysiseen aktiviteettiin liittyviä suosituksia.
  • Yrittää olla istumatta pitkiä aikoja.

Ainoa kestävä keino istumiseen painottuvan elämäntyylin muuttamiseen on ottaa liikunta osaksi jokapäiväistä rutiinia.

Maailman terveysjärjestö suosittelee vähintään 20 minuutin maltillista fyysistä aktiivisuutta päivässä (150 minuuttia viikossa). Useimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että sydän- ja verisuonisairauksien riski vähenee merkittävästi, kun otamme enemmän kuin 7 500 askelta päivässä, joka päivä. Tämä on noin 1 tunti ja 15 minuuttia liikettä päivässä. Kaiken kaikkiaan, mitä aktiivisempi olet, sitä terveempi voit olla (toisaalta menemättä liiallisuuksiin!). Mutta meidän on saatava vähintään Maailman terveysjärjestön suosittelemat 150 minuuttia liikuntaa viikossa.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Uinnin hyödyt: 5 yllättävää psyykkistä vaikutusta

Tässä on muutamia vinkkejä:

  • Valitse portaat hissin sijasta aina kun mahdollista.
  • Pyöräile tai kävele työmatkat, tai jos sinun täytyy mennä vaikkapa bussilla, jää pois edellisellä pysäkillä ja kävele loppumatka.
  • Mene lasten kanssa kävellen tarhaan tai päiväkotiin.
  • Käy ruokakaupassa kävellen tai pyörällä. Voit lisätä fyysistä aktiivisuutta ostamalla vähemmän tavaroita kerralla ja käymällä ostoksilla useammin.
  • Aina kun on kyse lyhyistä välimatkoista, jätä auto kotiin ja mene kävellen tai pyörällä.
  • Pidemmillä välimatkoilla valitse julkinen liikenne oman auton sijaan; näin sinun tulee käveltyä ainakin pysäkille ja sieltä takaisin. Ympäristökin tulee kiittämään sinua!
  • Tee kotiaskareista kuten siivoamisesta hauskempaa vaikka kuuntelemalla musiikkia samalla, niin niitä tulee tehtyä useammin.
  • Käy päivän päätteeksi vielä lyhyellä kävelyllä. Tämä edistää sekä fyysistä terveyttä että psykologista hyvinvointia.
  • Etsi hauska aktiviteetti tai liikuntalaji, joka saa sinut nauttimaan liikkumisesta. Liity johonkin liikuntaryhmään; muiden ihmisten kanssa harrastaminen pitää motivaatiota yleensä yllä paremmin kuin yksinäinen harrastus.

Muita strategioita istumiseen painottuvan elämäntyylin lopettamiseksi

Kaikkien edellä mainittujen keinojen lisäksi on tärkeää tehdä tiettyjä muutoksia työpaikalla, sillä nykypäivänä meistä suurin osa tekee töitä toimistolla istuma-asennossa. Aktiivisempi elämäntyyli tulee ottaa tavaksi myös työpaikalla, ja alla kerromme miten se onnistuu.

Istumiseen painottuva elämäntyyli nujerretaan muuttumalla aktiivisemmaksi myös työpaikalla.
Myös töissä pitää yrittää olla fyysisesti aktiivisempi.

Ota liikkuminen mukaan päivittäiseen työrutiiniin:

  • Yritä ajoittaa tapaamiset vähän pidemmällä omasta huoneestasi tai toimistostasi, jos mahdollista. Älä kutsu kaikkia huoneeseesi ja istu vain heitä odottamassa.
  • Yritä saada kaikki työkaverit ja esimiehet kiinnostumaan “seisovien kokousten” ideasta. Ainakin lyhyemmät tapaamiset voitaisiin siis järjestää ilman tuoleja. Jos ihmisiä on vain 4 tai vähemmän, tapaaminen voitaisiin järjestää jopa kävellen!
  • Jos sinun täytyy päästä puhumaan jonkun kollegan kanssa, kävele hänen työpöytänsä ääreen sen sijaan että soitat hänelle tai pyydät häntä joka kerta luoksesi.
  • Joitakin päivittäisiä työtehtäviä sinun tulee ehkä tehdä työpisteesi ulkopuolella. Ripottele ne pitkin päivää, jotta sinun tulisi noustua tuoliltasi mahdollisimman monta kertaa. Parasta olisi nousta jaloittelemaan vähintään tunnin välein.
  • Lopuksi, jos et pysty keskittymään töissä, käy pienellä, 5 minuutin mittaisella kävelyllä ulkona. Se auttaa aktivoimaan sinut, sillä saat sekä kehosi liikkeelle että raitista ilmaa keuhkoihisi. Palattuasi työpisteellesi tulet varmasti työskentelemään tehokkaammin ja mielesi on selkeä.

Muista, että istumiseen painottuva elämäntyyli aiheuttaa monia terveysriskejä. Vaikka päivittäinen puolen tunnin kuntosaliharjoittelu tai kävely ovatkin hyviä liikuntatapoja, ne eivät yksin ole tarpeeksi kattamaan ihmisen liikkumisen tarvetta, etenkin koska ne lopahtavat helposti. Todellinen ratkaisu on rakentaa aktiivinen elämäntapa, jossa fyysinen toiminta on osa päivittäistä rutiiniamme, sekä vapaa-ajalla että työpaikalla.

  • Ekelund, U., et al. (2015). Physicall activity and all-cause mortality across levels of general and abdominal adiposity. The European prospective investigation into cancer and nutrition study (EPIC). Soy J Clin Nutr, 101(3): 613-211. doi: 10.3945 / ajcn.114.100065
  • Guthold, R., Stevens, G.A., Riley, L.M. & Bull, F.C. (2018). Worldwide trends in insufficient physical activity from 2001 to 2016: a pooled analysis of 358 population-based surveys with 1·9 million participants. Lancet Glob Health, 6(1): e1077-e1086. Consultado el 11/12/2019. Recuperado de: https://www.thelancet.com/journals/langlo/article/PIIS2214-109X(18)30357-7/fulltext
  • Macarro Moreno, J., Romero Cerezo, C. & Torres Guerrero, J. (2010). Motivos de abandono de la práctica de actividad físico-deportiva en los estudiantes de bachillerato de la provincia de Granada. Revista de Educación, 353(1): 495-519. Consultado el 11/12/2019. Recuperado de http://www.revistaeducacion.educacion.es/re353/re353_18.pdf 
  • Martínez Baena, A.C, Chillón, P., Martín Matillas, M., Pérez López, I., Castillo, R., Zapatera, B., Vicente Rodríguez, G., Casajús, J.A., Álvarez Granda, L., Romero Cerezo, C., Tercedor, P. & Delgado Fernández, M.  (2012). Motivos de abandono y no práctica de actividad físico-deportivo en adolescentes españoles: estudio Avena. Cuadernos de Psicología del Deporte, 12(1): 45-54. Consultado el 11/12/2019. Recuperado de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1578-84232012000100005
  • Recomendaciones mundiales sobre la actividad física para la salud. Organización Mundial de la Salud (OMS). https://www.who.int/dietphysicalactivity/factsheet_recommendations/es/
  • Caminar a paso rápido de forma regular reduce hasta un 11% el riesgo cardiovascular. Fundación Española del Corazón (FEC). https://fundaciondelcorazon.com/prensa/notas-de-prensa/2604-caminar-a-paso-rapido-de-forma-regular-reduce-hasta-un11-riesgo-cardiovascular.html.