Tuttipullokaries: oireet ja ehkäisy

Tuttipullokaries on lasten hampaissa tapahtuva tuhoisa prosessi, joka johtuu bakteerien liiallisesta lisääntymisestä. Mistä sen tunnistaa ja miten sitä voi ehkäistä? Löydät vastauksen tästä artikkelista.

Tuttipullokaries on yhdenlaista hampaiden reikiintymistä, joka koskettaa pikkulapsia. Hoitamattomana se voi johtaa vakaviin haittoihin. Tänään kerromme, mistä sen tunnistaa, mitkä sen oireet ovat ja miten sen riskiä voi pienentää.

Mitä tarkalleen ottaen on tuttipullokaries?

Tuttipullokaries on hampaita vaurioittava bakteeriprosessi. Nämä suussa asustavat bakteerit elävät hampaiden pinnalle kertyvistä sokereista ja muista ruoantähteistä. 

Tällaista reikiintymistä esiintyy erityisesti pulloruokittujen pikkulasten hampaissa. Ongelma voi koskettaa lapsia 4–5 vuoden ikään asti.

Mistä tuttipullokaries johtuu?

Tuttipullokariekselle ovat alttiita ne pikkulapset, jotka juovat hyvin sokeripitoisia nesteitä, kuten maitoa, hedelmämehuja, pirtelöitä tai virvoitusjuomia, sillä sokeri kertyy hampaiden ja ikenien ympärille.

Suussa elää luontaisesti paljon bakteereja. Kun ne kohtaavat hampaiden ympärille kertynyttä sokeria, ne asettuvat siihen ja alkavat käyttää sitä ravinnokseen. Bakteerien toiminta vaikuttaa hampaan kiilteeseen ja hammaskudokseen, mikä johtaa hampaan asteittaiseen heikkenemiseen.

Tuttipullokariekselle altteimpia ovat ne lapset, jotka juovat sokeripitoisia nesteitä pitkäaikaisesti. Esimerkiksi vauvat, jotka nukahtavat tuttipullo suussa tai joiden vanhemmat uittavat tutin makeassa nesteessä ja antavat lapsen pitää sitä suussaan useita tunteja putkeen.

Mitä pidempään hampaita ja ikeniä on harjaamatta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä muodostuu reikiä. Syynä on se, että bakteereilla on enemmän aikaa tehdä tuhojaan.

Tuttipullokarieksen oireet ja seuraukset

Diagnoosin ja hoidon aloituksen viivästyminen johtaa suurempiin haittoihin, minkä vuoksi on tärkeää olla tarkkana pienimpienkin oireiden varalta.

Ensimmäinen karieksesta kertova merkki on pieni valkoinen läiskä hampaan pinnalla. Myöhemmin se tummuu, alkaa kellertää ja muuttuu sitten ruskeaksi tai mustaksi. Läiskien lisäksi voi esiintyä pahanhajuista hengitystä tai kipua reikäisessä hampaassa.

Kun reiät pääsevät syvenemään, hammas voi jopa tippua. Valitettavasti myös rautahampaat voivat kärsiä tästä, mikä voi johtaa puhumis- ja puremisongelmiin uusien hampaiden puhjetessa.

Miten tuttipullokariesta voi ehkäistä?

Tärkein asia reikien ehkäisyssä on tietysti kunnollinen suuhygienia:

• Hankaa vauvan ikenet päivittäin puhtaalla, kostealla liinalla, jos hampaita ei ole vielä puhjennut.
• Aloita lapsen hampaiden harjaus heti niiden puhjettua suuhun käyttämällä pehmeää hammasharjaa ja pientä nokaretta hammastahnaa (kooltaan noin kolmasosa herneestä).
• Vältä yllä mainittuja asioita (lapsen nukahtaminen tuttipullo suussa, tutin uittaminen sokeripitoisessa nesteessä jne.), sillä ne lisäävät reikiintymisen riskiä.
• On tärkeää muistaa kunnollinen suuhygienia, kun lapsi käyttää tuttipulloa tai tuttia.
• Lapsi tarvitsee hammaslääkärin tarkastuksia, kun hampaat alkavat puhjeta suuhun.

Näiden tekijöiden huolellinen hallinta on tärkeää, jotta tilanne ei pahene. Hammaslääkärin puoleen tulee tietysti kääntyä heti, kun oireita ilmenee.