Yleisimmät hampaisiin liittyvät ongelmat lapsilla

Hampaisiin liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa lapsen syömiseen, puheeseen sekä pureskelemiseen. Tässä artikkelissa kerromme yleisimmistä hammasongelmista, siitä mikä niitä aiheuttaa ja kuinka niitä voidaan hoitaa.
Yleisimmät hampaisiin liittyvät ongelmat lapsilla

Viimeisin päivitys: 13 tammikuu, 2022

Hampaisiin liittyvät ongelmat lapsilla voivat vaikuttaa suun toimintoihin, kuten puhumiseen, pureskelemiseen ja syömiseen. Lisäksi niillä voi olla vaikutusta lapsen hymyyn, mikä taas voi aiheuttaa epävarmuutta ja itsetunto-ongelmia.

Siksi onkin erittäin tärkeää pitää hyvää huolta suun terveydestä jo pienestä pitäen. On vanhempien tehtävä pitää silmällä lapsensa hampaiden ja leuan kehitystä, sekä varmistaa että ikenet ovat terveet eikä hampaissa ole reikiä.

Aikuisen vastuulla on myös se, että autetaan lasta sisällyttämään elämäänsä terveitä tapoja alusta alkaen. On parempi ehkäistä hammasongelmia kuin myöhemmin hoitaa niitä epämukavilla hoitomuodoilla.

Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat yleisimmät hampaisiin liittyvät ongelmat lapsilla. Kerromme myös, mikä niitä aiheuttaa, kuinka niitä voidaan hoitaa sekä kuinka niiltä voitaisiin välttyä.

Mistä hampaisiin liittyvät ongelmat johtuvat lapsilla?

Lapsen suussa voi tapahtua monenlaisia muutoksia, ja jokaisella niistä on erityinen aiheuttaja. Yleisimpiä aiheuttajia ovat:

  • Perimä. Leukaluiden ja hampaiden koko ja muoto ovat geneettisesti määrittyneitä. Joissakin tapauksissa lapsi saattaa olla altistunut tietyille suun ongelmille.
  • Bakteerinen plakki. Plakki on kalvoa, joka muodostuu ruuan jäänteistä sekä mikro-organismeista. Se kiinnittyy hampaisiin ja ikeniin. Plakin ja bakteerien tuottamien happojen kerääntyminen voi johtaa yleisimpien ongelmien kehittymiseen.
  • Ruokavalio. Se minkälaista ja minkälaatuista ruokaa syö, voi aiheuttaa monenlaisia hammasongelmia. Runsaasti sokeria sisältävien ruokien syöminen voi auttaa bakteerien kehittymisessä. Lisäksi aliravitsemus sekä vain vähän kalsiumia sisältävä ruoka voivat aiheuttaa monenlaisia hampaisiin liittyviä ongelmia lapsilla.
  • Huonot tavat. Toistuvat käyttäytymismuodot, jotka lapsi oppii ja joita hän käyttää jatkuvasti, voivat vaikuttaa suun terveyteen. Joitakin tällaisia huonoja tapoja ovat esimerkiksi kynsien pureskelu, suun kautta hengittäminen, sormien tai peukalon imeminen, tutin tai tuttipullon käyttäminen tai niellessä kielen painaminen hampaiden välistä.

Hampaiden reikiintyminen

Yksi yleisimmistä hamapaisiin liittyvistä ongelmista lapsilla on hampaiden reikiintyminen. Hampaisiin syntyy reikiä, kun hampaissa tapahtuu demineralisaatiota happojen toiminnan seurauksena, ja tällöin syntyy suuhun bakteereita.

Plakissa olevat mikro-organismit hapattavat lapsen syömiä sokereita ja tuottavat happoja, jotka poistavat mineraaleja hammaskudoksesta. Suurimmat hampaiden reikiintymisen aiheuttajat ovat runsassokeristen ruokien nauttiminen sekä huono suuhygienia.

Reikiintymisen alussa voidaan hampaiden pinnalla havaita kuivia valkoisia tahroja. Ongelman edetessä tahrat muuttuvat ruskeiksi tai mustiksi, jolloin hammaskudosta menetetään ja syntyy reikä hampaaseen.

Hampaiden reikiintymistä voi ilmetä jo vauvana tai varhaislapsuudessa. Tällöin vahinko etenee nopeasti ja vaikuttaa pääosin etummaisiin hampaisiin. Sokeriset juomat jäävät kiinni hampaiden pintaan ja tämä yhdistettynä heikkoon suuhygieniaan aiheuttaa reikiä lasten hampaisiin.

Yleisimmät hampaisiin liittyvät ongelmat lapsilla - hampaiden reikiintyminen.
Sekä maitohampaisiin että pysyviin hampaisiin voi syntyä reikiä. Hoitomuoto tulee valita sen mukaan, kummanlaisiin hampaisiin reikä syntyy.

Hampaiden reikiintymisen komplikaatiot lapsilla

Jos lapsen hampaat pääsevät reikiintymään, eikä tätä ongelmaa hoideta huolellla, voi nuorella lapsella ilmetä seuraavanlaisia komplikaatioita.

  • Kipu. Jos vaiva muuttuu vakavaksi, se voi vaikuttaa hammasytimeen. Hammasytimessä sijaitsee hermopäätteitä. Tämän seurauksena reikiintyneen hampaan herkyys ja kipu lisääntyvät.
  • Hammaskudoksen tuhoutuminen. Ongelman edetessä lapsi saattaa menettää hammaskudosta, jolloin hammas voi hajota ja tuhoutua. Rikkoutunut hammas voi saada aikaan purentavian tai muita ongelmia purennan kanssa.
  • Tulehdukset. Hampaiden reikiintymistä aiheuttavat bakteerit voivat myös aiheuttaa tulehduksia hampaisin tai niitä ympäröiviin kudoksiin.
  • Pysyville hampaille aiheutuva vahinko. Jos maitohampaaseen syntyy reikä, eikä sitä hoideta, saattaa se vaikuttaa sen alla muodostuvaan pysyvään hampaaseen.

Hampaiden reikien hoito lapsilla

Saatavilla oleva hoito riippuu vahingon laajuudesta, vahingoittuneesta kudoksesta sekä prosessin evolutiivisesta ajasta. Jos asiantuntija havaitsee hampaan reiän varhain, saattaa fluorin käyttäminen ja muutokset lapsen hygieenisissä tavoissa riittää peruuttamaan ongelman.

Jos lapsi menetttää hammaskudosta, tulee hammas puhdistaa sekä paikata reikä täyteaineella, jotta hampaan muoto palaa ennalleen. Hampaiden reiät tulee siis hoitaa sekä estää niiden kehittyminen, jotta voitaisiin välttyä komplikaatioilta.

Ientulehdus

Ientulehdus ei ole lapsilla yhtä yleinen ongelma kuin aikuisilla. Se johtuu useimmiten huonosta suuhygieniasta. Ientulehduksessa ikenet tulehtuvat, koska hampaisiin kertyvä plakki ärsyttää niitä.

Ienkudosta turvottaa, se muuttuu väriltään voimakkaan punaiseksi sekä ikenet vuotavat helposti verta. Lisäksi ikenet ovat kipeät ja ärsyyntyneet, ja ne saattavat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Yleensä plakkia voidaan kontrolloida hyvillä suuhygieniatavoilla, kuten käyttämällä hammasharjaa ja puhdistamalla hammasvälit. Olisi kuitenkin hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen, sillä hän kykenee antamaan oikeat hoito-ohjeet yksilöllisissä tapauksissa.

Yleisimmät hampaisiin liittyvät ongelmat lapsilla – purentaviat

Erilaiset purentaviat ovat yksi yleisimmistä hammasongelmista lapsilla. Purentavika tarkoittaa sitä, että yläleuan ja alaleuan suhde tai hampaiden asento hammaskaaressa on epätyypillinen. 

Tällaiset ongelmat vaikuttavat häiritsevästi suun toimintoihin, kuten pureskelemiseen, puhumiseen tai nielemiseen. Lisäksi purentavika vaikuttaa henkilön hymyyn ja ulkoiseen olemukseen.

Purentaviat on tärkeää havaita mahdollisimman ajoissa, sillä varhain aloitetut hoidot ovat lyhykestoisempia, tehokkaampia ja miellyttävämpiä potilaalle. Siksi vanhempien pitää kiinnittää huomiota lapsensa purentaan sekä hampaiden asentoon, kun ne puhkeavat. Säännölliset tarkistuskäynnit hammaslääkärissä auttavat myös havaitsemaan mahdolliset poikkeavuudet ajoissa.

Erilaiset tekijät voivat aiheuttaa ongelmia purennassa.

  • Perinnöllisyys ja geenit. Hampaiden ja leuan koko ovat usein samankaltaisia perheenjäsenten kesken.
  • Huonot tavat. Toistuvat käyttäytymismuodot, jotka saattavat muuntaa lapsen purentaa: sormien/peukalon imeminen, tuttipullon tai tutin käyttäminen liian pitkään, suun kautta hengittäminen tai epätyypillinen nieleminen.
  • Maitohampaiden ennenaikainen putoaminen. Jos lapsi menettää maitohampaansa ennenaikaisesti reikiintymisen, tulehdusten tai vammojen seurauksena, ne eivät pysty hoitamaan tehtäväänsä tilan suojaamisessa pysyviä hampaita varten.

Purentavikojen hoito

Purentavikojen hoitoon käytetään erilaisia oikomishoitoja. Riippuen purentaviasta, lapsen iästä ja vian vakavuudesta käytetään tietynlaisia välineitä tai kojeita.

Ehkäisevä oikomihoito on tarpeen silloin, kun lapsella on edelleen maitohampaat ja luuston kasvua on syytä ohjata. Kun pysyvät hampaat ovat täysin puhjenneet kiinteät hammasraudat ovat yksi vaihtoehto. Erilaisiin tarpeisiin on olemassa paljon erilaisia vaihtoehtoja.

Nykypäivänä vaihtoehtona on myös läpinäkyvät hammasraudat, kuten Invisalign, joiden avulla voidaan hoitaa lasten ja nuorten purentavikoja.

Vamma

Yhtenä yleisimpänä hampaisiin liittyvänä ongelmana lapsilla on hampaaseen kohdistuva vamma. Hampaisiin kohdistuvat vammat ovat usein kodin ympäristössä tapahtuvia tapaturmia. Tällaisia voi sattua esimerkiksi, kun lapsi opettelee kävelemään, leikkien tiimellyksessä tai urheiluharrastuksissa.

Vamma voi kohdistua niin maitohampaisiin kuin pysyviin hampaisiinkin. Yleisimmin vammat kohdistuvat ylempiin etuhampaisiin niiden sijaintinsa vuoksi.

Hampaaseen kohdistuva vamma voi vaikuttaa hammaskruunuun, se voi rikkoa hampaan kokonaan, siirtää hampaan asentoa tai työntää hampaan ulos suusta. Vamma aiheuttaa yleensä kipua, valkoinen kudos saattaa vuotaa verta sekä tilanne saattaa saada aikaan lapsessa jännittyneisyyttä ja stressiä.

Vamman hoitoon vaikuttaa se, mikä kudos on vahingoittunut ja millaisiin hampaisiin vamma on kohdistunut. Suosituksena on, että suuhun kohdistuvaa vammaa olisi hyvä käydä näyttämässä lääkärissä. Jos hammas on kokonaan pudonnut ulos suusta, tulisi se etsiä ja ottaa mukaan lääkäriin säilömällä se fysiologiseen liuokseen tai maitoon.

Hammaslääkäri määrittää parhaan mahdollisen hoitomuodon yksilöllisissä tapauksissa.

  • Fluorin käyttö ja jälkihoito.
  • Hampaan korjaaminen tai paikkaaminen.
  • Hampaan juurihoito.
  • Hampaan uudelleen kiinnittäminen.

Kun tapaturma on vielä tuore, on tärkeää käydä näyttämässä vammaa lääkärissä, sillä se parantaa ennustetta tällaisissa tapauksissa. Jälkihoito tavallisella ruokavaliolla ja varovasti suoritetulla suuhygienialla sekä noudattamalla hammaslääkärin ohjeita on avuksi.

Milloin hammaslääkäriin?

Vanhempia saattaa mietityttää, milloin olisi aika viedä lapsi hammaslääkäriin. Jotkut saattavat ajatella, että hammaslääkäriin tulee mennä vain silloin, mikäli suussa ilmenee jonkinlaisia hoitoa vaativia oireita.

Lapsi olisi hyvä viedä hammaslääkäriin ensimmäisen kerran ennen kuin hän täyttää vuoden, vaikka suussa ei ilmenisikään minkäänlaisia selkeitä ongelmia. Tarkastuskäynnillä lääkäri tutkii lapsen suun havaitakseen mahdolliset ongelmat. Lisäksi hammaslääkäri antaa vanhemmille neuvoja ja ohjeita, kuinka lapsen suuta tulisi hoitaa.

Kun hampaisiin liittyvät ongelmat voidaan havaita jo varhain, voidaan välttyä monimutkaisilta, epämukavilta ja usein myös kalliilta hoidoilta. Näin voidaan myös mahdollisesti pysäyttää komplikaatioita ja kipuja aiheuttavat ongelmat.

Puolen vuoden välein tapahtuvat tarkastuskäynnit hammaslääkärillä auttavat varmistamaan sen, että leuka ja hampaat kehittyvät oikein. Hammaslääkäri voi samalla myös diagnosoida mahdolliset ongelmat, jotka tarkastuskäynneillä ovat ilmenneet. Joissakin tapauksissa saatetaan suositella tarkastuskäyntejä useammin, mikäli lapsen tilanne sitä vaatii.

Jotkut hampaisiin liittyvät ongelmat vaativat pikaista hoitoa.
Kipu ei aina tarkoita sitä, että lapsella olisi hampaisiin liittyviä ongelmia. Säännölliset hammastarkastukset mahdollistavat sen, että hammaslääkäri voi havaita vaikeasti havaittavampiakin ongelmia.

Suosituksia

Monet artikkelissamme mainituista hampaisiin liittyvistä ongelmista ovat hyvin yleisiä ja ehkäistävissä. Hyvillä suuhygieenisillä tavoilla ja muilla terveellisillä tottumuksilla on suuri merkitys.

Kiinnittämällä huomiota seuraaviin vinkkeihin, voidaan välttyä lasten yleisimmiltä hammasongelmilta.

  • Hyvän suuhygienian noudattaminen. Lapsen suun puhdistamisen tulisi alkaa mahdollisimman varhain, jopa ennen kuin hampaat alkavat puhjeta. Tällöin vauvan suu tulisi puhdistaa kostealla liinalla. Aikuisen tulisi tehdä tämä siihen asti, kunnes lapsi kykenee siihen itse. Lapsen hampaat, ikenet ja kieli tulisi puhdistaa kolmesti päivässä hammasharjalla, jossa on pehmeät harjakset sekä fluoria sisältävällä hammastahnalla. Puhdistus tulisi viimeistellä puhdistamalla hammasvälit, ja mikäli hammaslääkäri suosittelee, niin suuvedellä.
  • Terveellisen ruokavalion noudattaminen. Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti ravintoaineita, kalsiumia sekä vitamiineja auttaa lasta kasvamaan. Puhdistettua sokeria sisältäviä ruokatuotteita tulisi välttää. Tällaisia ovat esimerkiksi makeiset, leivonnaiset ja limut. Vauvalle ei tulisi tarjota sokerisia juomia, tai hunajaan tai sokeriin kastettua tuttia rauhoittaakseen vauvaa.
  • Huonojen tapojen hallinta ja välttäminen. Olisi tärkeää välttää toistuvia ja vahingollisia tapoja, jotka vaikuttavat lapsen suun terveyteen. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi tutin tai tuttipullon käyttö yli 2-vuotiaana, kynsien pureskelu, epätyypillinen nieleminen tai suun kautta hengittäminen.
  • Hammassuojien käyttäminen. Hammassuojien käyttö urheiluharrastuksissa saattaa auttaa estämään hampaisiin kohdistuvia vammoja.
  • Hammaslääkärikäynnit. Varhain aloitetut ja säännölliset hammastarkastukset auttavat havaitsemaan ja hoitamaan mahdolliset hampaisiin liittyvät ongelmat hyvissä ajoin. Hammaslääkärien tehtävä on myös antaa ohjeita vanhemmille, jotta he pystyvät hoitamaan lastensa hampaita oikein. Ehkäisevät hoidot, kuten hampaiden reikien hoitaminen sekä fluorin käyttö auttaa lapsia välttymään hampaisiin liittyviltä ongelmilta tulevaisuudessa.

Lasten hammasongelmilta välttyminen

Monet hampaisiin liittyvät ongelmat vaikuttavat myös lapsiin. Sen lisäksi, että ne vaikuttavat suun toimintoihin (syömiseen, puhumiseen ja pureskelemiseen), ne voivat vaikuttaa myös lapsen ihmissuhteisiin aiheuttamalla epävarmuutta ja itsetunto-ongelmia.

Tästä syystä varhain aloitetut ja säännölliset hammaslääkärikäynnit sekä terveelliset käytännöt ja ja hyvä suuhygienia ovat merkittävässä osassa. Terve suu takaa onnellisen hymyn niin lapsuudessa kuin sen jälkeenkin!

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Hammaskaries: mikä hampaiden reikiintymistä aiheuttaa?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Hammaskaries: mikä hampaiden reikiintymistä aiheuttaa?

Hammaskaries vahingoittaa ensin hammaskiillettä, hampaan pintakerrosta. Sitten se etenee asteittain, kunnes se pääsee hampaan sisimpänä olevaan osa...



  • Revelo Navarrete, Carlos Eduardo. Prevalencia y severidad de caries de la primera infancia y sus factores de riesgo en niños de edad preescolar. BS thesis. Quito: UCE, 2019.
  • Echeverria-López, Sonia, et al. “Determinantes de caries temprana de la infancia en niños en riesgo social.” International journal of interdisciplinary dentistry 13.1 (2020): 26-29.
  • Pitts, N., R. Baez, and C. Diaz-Guallory. “Caries de la primera infancia: La Declaración de Bangkok del IAPD.” REVISTA ODONTOLOGÍA PEDIÁTRICA 19.1 (2020): 45-48.
  • Cárdenas, Shyrley Díaz, Sthefanie del Carmen Pérez Puello, and Miguel Angel Simancas-Pallares. “Caries dental en niños de la primera infancia de la ciudad de Cartagena.” Ciencia y Salud Virtual 10.2 (2018): 51-62.
  • Chuchuca Mite, Givanna Doménica. Prevalencia de gingivitis en niños de 5 a 8 años de edad de la Escuela Coronel Luciano Coral de Guayaquil. BS thesis. Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología, 2019.
  • Lugo, Carmen, and Irasema Toyo. “Hábitos orales no fisiológicos más comunes y cómo influyen en las maloclusiones.” Revista Latinoamerica de Ortodoncia y Odontopediatría. Ortodoncia. ws edición electrónica marzo (2011).
  • López, Adriana Buitrago, et al. “Asociación entre maloclusiones y hábitos orales en niños de 4 a 11 años.” Revista Colombiana de investigacion en Odontología 4.10 (2013): 43-55.
  • Oliveira-del Río, Juan A., Alcira M. Alvarado-Solórzano, and Betty E. Guanotoa-Lincango. “Características de traumatismo dental en niños de 5-13 años de edad.” Polo del Conocimiento 3.5 (2018): 150-159.
  • Martínez, Ana Karen Garibay, et al. “Traumatismo dental en pacientes pediátricos que acuden a una clínica universitaria de odontopediatría: un análisis retrospectivo de historias clínicas.” Pediatría (Asunción): Organo Oficial de la Sociedad Paraguaya de Pediatría 45.3 (2018): 206-211.
  • García, B., and Ballesta–A. Mendoza–P. Planells. Odontopediatría. La evolución del niño al adulto joven. Madrid-España: Ripano, 2011.
  • Leache, Elena Barbería, et al. Odontopediatría. Masson, 1995.