Onko turvallista poistaa homeinen kohta ruoasta ja syödä loput?
Ihmisillä on yleinen tapa poistaa homeinen kohta ruoasta ja syödä koskematon osa, mutta tähän liittyy ehdottomasti vakavia riskejä. Homeisten kohtien poistaminen ei takaa sitä, että tuotteessa olevat toksiinit häviävät. Näin ollen seurauksena voi olla sairaus tai myrkytys.
Ainoastaan kovat ja kuivat ruoat voidaan syödä sen jälkeen, kun homeinen kohta on poistettu. Sen sijaan pehmeät ja kosteat ruoat tulisi heittää menemään.
Älä siis koskaan syö hilloja, kuivattuja hedelmiä, pehmeitä hedelmiä, juustoja, leipää tai leivonnaisia, joissa on hometta. Sen sijaan kiinteät hedelmät, vihannekset ja suolatut lihat voi syödä.
Aina jos jokin epäilyttää, ruoka on parasta heittää menemään, sillä sen sisään on saattanut muodostua mykotoksiineja, jotka aiheuttavat myrkytyksen.
Home- tai sieniperäinen myrkytys
Tällainen myrkytys on yleensä kroonista. Toksiini kertyy elimistöön ajan myötä aiheuttaen erilaisia haittavaikutuksia. Niitä voivat olla hepatiitti, nefropatiat, ergotismi ja ruokatorven syöpä. Kyseessä voi olla myös akuutti myrkytys, joka aiheuttaa oireita pian syömisen jälkeen.
Yleissääntö on, että mykotoksiinien kanssa on oltava varovainen, sillä ne luokitellaan yleensä karsinogeenisiksi.
Lisäksi mykotoksiineja on monentyyppisiä, eikä niitä kaikkia ole tunnistettu. Jotkut voivat aiheuttaa kuoleman lyhyessä ajassa akuutin myrkytyksen kautta. Toiset puolestaan ovat esimerkiksi hallusinogeenisiä.
Käy lukemassa myös: Kolme ruoka-ainetta, joita tulee välttää kesällä
Muita kriittisiä hetkiä elintarvikehygieniassa
Tuotteiden pinnalla ja sisällä olevan homeen lisäksi on muitakin tilanteita, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajille. Monet näistä liittyvät raa’an lihan kulutukseen, jota ei ole käsitelty oikeaoppisesti.
Esimerkiksi raa’an tai huonosti kypsennetyn vaalean kalan syöminen, jota ei ole edeltävästi pakastettu, kasvattaa suuresti anisakis-loisen tarttumisriskiä.
Myös sulatus on usein kriittinen hetki. Yleensä sulatus suositellaan tekemään jääkaapissa. Tämä estää bakteerien kasvun kannalta ihanteellisen lämpötilan.
Lisäksi ruoan käsittelyssä on oltava huolellinen välttääkseen ristikontaminaation. Älä koskaan käytä samoja keittiövälineitä raakojen ja kypsennettyjen elintarvikkeiden käsittelyyn. Muutoin mikro-organismit voivat kulkeutua tuotteesta toiseen.
Miten homeesta saadun ruokamyrkytyksen tunnistaa?
Jos myrkytys on akuutti, oireet ovat yleensä nopeita ja selkeitä. Yleensä tällainen myrkytys aiheuttaa vatsavaivoja: yleisimmin ripulia, pahoinvointia ja oksentelua.
Tässä tilanteessa on oleellisen tärkeää varmistaa potilaan riittävä nesteytys. Kiinteän ruoan syöminen tulisi lopettaa, kunnes oireet lakkaavat. Tämän jälkeen aloitetaan pelkistetty ruokavalio, ja rasvaisia ruokia lisätään vähitellen.
Jos myrkytys on kroonista, kuten mykotoksiinien kohdalla, sen tunnistaminen on hankalampaa. Usein oireet ilmenevät maksassa. Ne ovat hankalia ja vaativat lääkehoitoa. Joissakin tapauksissa saattaa jopa kehittyä tietyntyyppisiä syöpiä.
Ainoa keino välttää tämä on ennaltaehkäisy. Jos epäilet ruoan pilaantumista, tai jos ruoka on homeessa etkä tiedä riittääkö homeisen kohdan poistaminen, koko tuote kannattaa heittää menemään.
Onko siis turvallista poistaa homeinen kohta ruoasta ja syödä loput?
Joissakin tapauksissa on turvallista poistaa homeinen kohta ruoasta ja syödä loppuosa. Yleensä näin on kuivien ruokien kohdalla, joissa on vähän kosteutta tai vettä. Useimpien tuotteiden kohdalla syömistä on kuitenkin parasta välttää, jos siinä on yhtään hometta.
Tuotteeseen on saattanut kertyä mykotoksiineja, jotka voivat aiheuttaa akuutin tai kroonisen myrkytyksen. On erittäin tärkeää olla hyvin huolellinen elintarvikehygienian kanssa isompien ongelmien välttämiseksi. Tällä tavoin voidaan välttää kaikki riskit.
Akuutit myrkytykset on helppo tunnistaa ja hoitaa suhteellisen nopeasti. Kroonisten myrkytysten kohdalla seuraukset voivat olla kohtalokkaat sisäelimille. On mahdollista, että kehittyy maksaongelmia ja jopa tiettyjä syöpiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Arif S., Perfect JR., Emergence of the molds other than aspergillus in immunocompromised patients. Clin Chest Med, 2017. 38 (3): 555-573.
- Sanguinetti M., Posteraro B., Identification of molds by matrix-assisted laser desorption ionization-time of flight mass spectrometry. J Clin Microbiol, 2017. 55 (2): 369-379.
- Janssen, S., Pankoke, I., Klus, K., Schmitt, K., Stephan, U., & Wöllenstein, J. (2014). Two underestimated threats in food transportation: Mould and acceleration. Philosophical Transactions of the Royal Society A: Mathematical, Physical and Engineering Sciences.
- Calado, T., Venâncio, A., & Abrunhosa, L. (2014). Irradiation for Mold and Mycotoxin Control: A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety.