Pähkinänsärkijän syndrooman ominaisuudet
Pähkinänsärkijän syndrooma on harvinainen sairaus. Se tapahtuu, kun muut rakenteet puristavat vasenta munuaislaskimoa, aivan kuin pähkinänsärkijä puristaa saksanpähkinää (tästä nimi). Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat pähkinänsärkijän syndrooman ominaisuudet.
Tämänkaltainen puristus saa aikaan munuaislaskimon kapenemisen. Tästä syystä sen paine kasvaa huomattavasti. Se kaikki johtaa pienten epänormaalien tiehyiden, joita kutsutaan fisteleiksi, ilmaantumiseen, ja siitä seuraa munuaisverenvuoto. Tämä oireyhtymä, joka tunnetaan myös nimellä pähkinänsärkijän syndrooma, kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1950.
Tämän oireyhtymän aiheuttamat häiriöt ilmenevät, kun vasen munuaislaskimo, joka vastaa puhdistetun veren kuljettamisesta vasemman munuaisen läpi, joutuu puristuksiin. Oireyhtymää voi esiintyä lapsilla, teini-ikäisillä ja aikuisilla. Lisäksi se voi olla lievä tai vaikea sen voimakkuudesta riippuen, ja kaikkiin tapauksiin on olemassa hoito.
Pähkinänsärkijän syndrooman oireet
Jotkut ihmiset ovat oireettomia, mutta toiset kokevat voimakkaita oireita. On myös ryhmä potilaita, joilla on vakavia ja jatkuvia oireita urogenitaalialueella.
Yksi yleisimmistä oireista on hematuria, veren esiintyminen virtsassa. Näin ollen virtassa on joko punertava väri tai muutama tippa verta. Muita merkkejä voivat olla suonikohjujen ilmaantuminen jaloissa, lantion liikumattomuus tai alaselän kipu vain toisella puolella.
Naisilla kuukautiskierto voi heikentyä tai olla epäsäännöllinen. Sekä miehet että naiset voivat kokea kipua seksin aikana. Toinen oire on proteiinin menetys virtsatessa, jota tieteellisesti kutsutaan ortostaattiseksi proteinuriaksi.
Tämä sairaus on melko hyvänlaatuinen, mutta jotkin sen oireet voivat johtaa anemiaan, kuten tapauksissa, joissa virtsaan erittyy paljon verta.
Lue myös: Mikä on maailman munuaispäivä?
Pähkinänsärkijän syndrooman tyypit
Tätä oireyhtymää esiintyy kolmea eri tyyppiä:
- Yleisin on anteriorinen tyyppi ja sitä esiintyy, kun aortta tai vatsan ja suoliliepeen valtimot puristavat vasenta munuaislaskimoa.
- Posteriorinen tyyppi on se, kun valtimo, yleensä vatsa ja selkärangan nikamat puristavat vasemman puoleista munuaislaskimoa.
- Kolmas tyyppi on yhdistelmätyyppi, joka on myös harvinaisin ja se tapahtuu, kun kaksi etuvaltimoa puristavat vasenta munuaislaskimoa, samalla kun aortta ja selkäranka puristavat takaosaa.
Taudin alkuperä
Pähkinänsärkijän syndrooman alkuperä on epäselvä. Tiedeyhteisö on kuitenkin jo sulkenut pois geneettiset tai perinnölliset syyt. On kuitenkin todisteita siitä, että se esiintyy usein idästä kotoisin olevan väestön keskuudessa.
Universidad Complutense de Madridin General Universitario Gregorio Marañónin urologian asiantuntijat sanovat kuitenkin, että tauti voi olla peräisin jo ihmisen alkiovaiheesta. Lisäksi se voi johtua aortan ja ylemmän suoliliepeen valtimon välisen erotuksen poikkeavuudesta.
Pikkulasten tapauksessa se voi johtua äkillisistä muutoksista heidän kehossaan – tämä on tyypillistä kasvulle. Näissä tapauksissa muutokset eivät tapahdu oikeassa suhteessa, vaan aiheuttavat poikkeaman.
Mikä aiheuttaa tämän tilan aikuisilla?
Aikuisilla tämä häiriö voi johtua eri syistä. Jotkut niistä voivat olla:
- Haiman kasvaimet.
- Turvotus para-aortan imusolmukkeissa, jotka ovat selkärangan tyvessä.
- Kasvaimet mahalaukun tai suoliston takana.
- Vatsan aortan aneurysma.
- Vasemman munuaislaskimon kaksinkertaistuminen tai munuaisen epänormaali putoaminen lantioon henkilön noustessa seisomaan.
Oireesiin liittyy sairauksia, kuten hyperlordoosi eli selkärangan ilmeinen ulkonema sisäänpäin, ja alhainen painoindeksi. Sillä näyttää olevan suora yhteys alhaiseen painoon. Tämä johtuu siitä, että rasvan kerros tällä alueella antaa lisää tilaa suonen ja munuaisten väliin.
Pähkinänsärkijän syndrooma ja nefrologia
Nefrologi on asiantuntija, joka käsittelee pähkinänsärkijän syndrooman hoitoa ja seurantaa. Urologit ovat myös päteviä käsittelemään tätä sairautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä jompaankumpaan näistä ammattilaisista poistaaksesi epäilykset, joita sinulla saattaa olla, jos havaitset muutoksia virtsassasi.
Pähkinänsärkijän syndrooma on harvinainen sairaus. Se tapahtuu, kun muut rakenteet puristavat vasenta munuaislaskimoa, aivan kuin pähkinänsärkijä puristaa saksanpähkinää (tästä nimi). Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat pähkinänsärkijän syndrooman ominaisuudet.
Tämänkaltainen puristus saa aikaan munuaislaskimon kapenemisen. Tästä syystä sen paine kasvaa huomattavasti. Se kaikki johtaa pienten epänormaalien tiehyiden, joita kutsutaan fisteleiksi, ilmaantumiseen, ja siitä seuraa munuaisverenvuoto. Tämä oireyhtymä, joka tunnetaan myös nimellä pähkinänsärkijän syndrooma, kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1950.
Tämän oireyhtymän aiheuttamat häiriöt ilmenevät, kun vasen munuaislaskimo, joka vastaa puhdistetun veren kuljettamisesta vasemman munuaisen läpi, joutuu puristuksiin. Oireyhtymää voi esiintyä lapsilla, teini-ikäisillä ja aikuisilla. Lisäksi se voi olla lievä tai vaikea sen voimakkuudesta riippuen, ja kaikkiin tapauksiin on olemassa hoito.
Pähkinänsärkijän syndrooman oireet
Jotkut ihmiset ovat oireettomia, mutta toiset kokevat voimakkaita oireita. On myös ryhmä potilaita, joilla on vakavia ja jatkuvia oireita urogenitaalialueella.
Yksi yleisimmistä oireista on hematuria, veren esiintyminen virtsassa. Näin ollen virtassa on joko punertava väri tai muutama tippa verta. Muita merkkejä voivat olla suonikohjujen ilmaantuminen jaloissa, lantion liikumattomuus tai alaselän kipu vain toisella puolella.
Naisilla kuukautiskierto voi heikentyä tai olla epäsäännöllinen. Sekä miehet että naiset voivat kokea kipua seksin aikana. Toinen oire on proteiinin menetys virtsatessa, jota tieteellisesti kutsutaan ortostaattiseksi proteinuriaksi.
Tämä sairaus on melko hyvänlaatuinen, mutta jotkin sen oireet voivat johtaa anemiaan, kuten tapauksissa, joissa virtsaan erittyy paljon verta.
Lue myös: Mikä on maailman munuaispäivä?
Pähkinänsärkijän syndrooman tyypit
Tätä oireyhtymää esiintyy kolmea eri tyyppiä:
- Yleisin on anteriorinen tyyppi ja sitä esiintyy, kun aortta tai vatsan ja suoliliepeen valtimot puristavat vasenta munuaislaskimoa.
- Posteriorinen tyyppi on se, kun valtimo, yleensä vatsa ja selkärangan nikamat puristavat vasemman puoleista munuaislaskimoa.
- Kolmas tyyppi on yhdistelmätyyppi, joka on myös harvinaisin ja se tapahtuu, kun kaksi etuvaltimoa puristavat vasenta munuaislaskimoa, samalla kun aortta ja selkäranka puristavat takaosaa.
Taudin alkuperä
Pähkinänsärkijän syndrooman alkuperä on epäselvä. Tiedeyhteisö on kuitenkin jo sulkenut pois geneettiset tai perinnölliset syyt. On kuitenkin todisteita siitä, että se esiintyy usein idästä kotoisin olevan väestön keskuudessa.
Universidad Complutense de Madridin General Universitario Gregorio Marañónin urologian asiantuntijat sanovat kuitenkin, että tauti voi olla peräisin jo ihmisen alkiovaiheesta. Lisäksi se voi johtua aortan ja ylemmän suoliliepeen valtimon välisen erotuksen poikkeavuudesta.
Pikkulasten tapauksessa se voi johtua äkillisistä muutoksista heidän kehossaan – tämä on tyypillistä kasvulle. Näissä tapauksissa muutokset eivät tapahdu oikeassa suhteessa, vaan aiheuttavat poikkeaman.
Mikä aiheuttaa tämän tilan aikuisilla?
Aikuisilla tämä häiriö voi johtua eri syistä. Jotkut niistä voivat olla:
- Haiman kasvaimet.
- Turvotus para-aortan imusolmukkeissa, jotka ovat selkärangan tyvessä.
- Kasvaimet mahalaukun tai suoliston takana.
- Vatsan aortan aneurysma.
- Vasemman munuaislaskimon kaksinkertaistuminen tai munuaisen epänormaali putoaminen lantioon henkilön noustessa seisomaan.
Oireesiin liittyy sairauksia, kuten hyperlordoosi eli selkärangan ilmeinen ulkonema sisäänpäin, ja alhainen painoindeksi. Sillä näyttää olevan suora yhteys alhaiseen painoon. Tämä johtuu siitä, että rasvan kerros tällä alueella antaa lisää tilaa suonen ja munuaisten väliin.
Pähkinänsärkijän syndrooma ja nefrologia
Nefrologi on asiantuntija, joka käsittelee pähkinänsärkijän syndrooman hoitoa ja seurantaa. Urologit ovat myös päteviä käsittelemään tätä sairautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä jompaankumpaan näistä ammattilaisista poistaaksesi epäilykset, joita sinulla saattaa olla, jos havaitset muutoksia virtsassasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Santos Arrontes, D., Salgado Salinas, R., Chiva Robles, V., Gómez de Vicente, J. M., Fernández González, I., Costa Subias, J., … & Berenguer Sánchez, A. (2003). Síndrome del cascanueces: A propósito de un caso y revisión de la literatura. Actas Urológicas Españolas, 27(9), 726-731.
- Pérez, José Alberto Hermida. “Síndrome de cascanueces.” Medicina General y de Familia 5.1 (2016): 21-24.
- Morejón Palacios, Edgar Luís, et al. “Síndrome renal del cascanueces.” Revista Cubana de Medicina Militar 47.4 (2018): 0-0.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
