Obstruktiivinen uniapnea lapsilla
Obstruktiivinen uniapnea on vakava sairaus. On siis melko huolestuttavaa, jos lapsi kärsii siitä. Tässä artikkelissa selvitämme kuinka tämä ongelma havaitaan ja mitä eri hoitokeinoja sen mahdollisimman nopeaan hoitamiseen on.
Vaikka saattaakin vaikuttaa siltä, että obstruktiivinen uniapnea ei ole yleinen sairaus, voi jopa 3 % lapsista kärsiä siitä.
Mitä obstruktiivinen uniapnea on?
Uniapnea aiheuttaa hengityskatkoja nukkumisen aikana, jotka häiritsevät potilaan lepoa.
Tällainen lapsen nukkuessa esiintyvä uniapnea aiheuttaa hengitysteiden osittaista tai täydellistä estymistä. Se tarkoittaa sitä, että lapsi lakkaa hengittämästä jossakin vaiheessa nukkumisen aikana. Kun näin tapahtuu, lapsi usein herää ja se häiritsee hänen untaan aiheuttaen väsymystä ja päiväsaikaan tapahtuvaa uneliaisuutta.
Alla kerromme syitä siihen, miksi lapsi voi kärsiä tästä hengityshäiriöstä. On tärkeää kiinnittää huomiota tähän nukkumisen aikana ilmenevään ongelmaan.
Uniapnean aiheuttajat lapsilla
- Adenotonsillaarinen hypertrofia. Tällaisessa tapauksessa adenoidirauhaset (kurkun yläosassa sijaitsevat kudokset) ovat liian suuria ja vähentävät tilaa, jonka läpi ilma kulkee.
- Ylipaino tai liikalihavuus. Liiallinen rasva voi luoda pehmeitä kudoksia ilmateiden ympärille aiheuttaen kaventuman, joka johtaa apneaan.
- Neuromuskulaariset sairaudet. Näille on yleensä ominaista lihasvoiman menetys, joka voi olla syy uniapnean syntyyn. Ne ovat progressiivisia.
- Kallon ja kasvojen epämuodostumat. Nämä epämuodostumat voivat vaikuttaa hengitysteihin aiheuttaen häiriöitä ja altistaen uniapnealle.
Merkit ja oireet
Nyt kun tiedät joitakin syitä siihen, miksi obstruktiivinen uniapnea saattaa syntyä lapselle, on tärkeää havaita tämän sairauden merkit ja oireet ajoissa.
Sen tehdäksesi sinun täytyy kertoa lastenlääkärille seuraavista oireista, jotka monet sivuuttavat.
Yksi näistä merkeistä voi olla kuorsaus. Lapsi voi myös kärsiä yöhikoilusta ilman mitään selvää syytä, unissakävelystä tai painajaisista. Nämä oireet aiheuttavat päivän aikana yleensä ylivilkkautta, päänsärkyä sekä keskittymiskyvyn puutetta.
Tämän ongelman kohdatessa lapsi saattaa kärsiä kroonisesta väsymyksestä tai muista uniongelmista, kuten unissakävelystä tai painajaisista.
Jos lapsesi kertoo sinulle, että hän on herännyt hengittämättä tai pelkää nukahtaa tästä syystä, on tärkeää kiinnittää huomiota mainitsemiimme oireisiin.
Kerro oireista lastenlääkärille, joka voi auttaa hoidon käynnistämisen aloittamisessa mahdollisimman pian, jotta vältytään muilta komplikaatioilta kuten sydän- ja verisuonitautien syntymiseltä.
Obstruktiivinen uniapnea ja hoitokeinot
Riippuen siitä, mikä obstruktiivista uniapneaa aiheuttaa, lääkäri päättää asianmukaisesta hoidosta.
Jos obstruktiivinen uniapnea johtuu esimerkiksi liikalihavuudesta, luodaan lapselle tietty ruokavalio, jonka noudattaminen auttaa häntä pudottamaan painoa. Lääkäri harkitsee myös muita vaihtoehtoja, mikäli tämä ei ratkaise ongelmaa tai lapsi ei onnistu pudottamaan painoa.
- CPAP (jatkuva positiivinen hengitysteiden paine -hoito). Hoidossa käytetään laitetta, joka estää hengitysteiden estymisen yön aikana. Lapsen täytyy nukkua maskin kanssa, joka yhdistetään positiivista hengitysteiden painetta synnyttävään putkeen.
- Uniapneakisko. Tämä on laite tai suuväline, joka pitää kurkun auki siirtämällä leukaa eteenpäin. Lisäksi se ehkäisee myös kuorsausta.
- Leikkaus. Tämä on tarkoitettu vakavammille tapauksille (vaikka sitä ei käytetäkään yhtä usein). Siinä voidaan keskittyä leukaan, kaulaan tai kudosten poistamiseen adenoidirauhasten tapauksessa.
Kaikki nämä vaihtoehdot lievittävät yllä mainitsemiamme oireita ja antavat lasten nauttia laadukkaasta unesta.
Muista, että tämä sairaus voi johtaa myös sydän- ja verisuoniongelmin sekä yhtäkkiseen kuolemaan. Siten on tärkeää hoitaa se ajoissa oikeanlaisin hoitokeinoin komplikaatioiden ehkäisemiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aguilar Cordero, M. J., Sánchez López, A. M., Mur Villar, N., García García, I., & Guisado Barrilao, R.. (2013). Síndrome de apneas-hipoapneas del sueño y factores de riesgo en el niño y el adolescente: revisión sistemática. Nutrición Hospitalaria, 28(6), 1781-1791. https://dx.doi.org/10.3305/nh.2013.28.6.6939
- Carlos Villafranca, Félix de, Cobo Plana, Juan, Macías Escalada, Emilio, & Díaz Esnal, Belén. (2002). Tratamiento de la apnea obstructiva del sueño con posicionadores mandibulares. RCOE, 7(4), 379-386. Recuperado en 18 de abril de 2019, de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1138-123X2002000500004&lng=es&tlng=es.
- Eguía, V. M., & Cascante, J. A.. (2007). Síndrome de apnea-hipopnea del sueño: Concepto, diagnóstico y tratamiento médico. Anales del Sistema Sanitario de Navarra, 30(Supl. 1), 53-74. Recuperado en 18 de abril de 2019, de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1137-66272007000200005&lng=es&tlng=es.
- Rodrigo, B. A., De Los Ángeles, F. T. M., & Marcelo, M. M. (2013). Anormalidades craneofaciales y patologías del sueño. Revista Médica Clínica Las Condes, 24(3), 413-421.
- Apnea obstructiva del sueño en los niños – Diagnóstico y tratamiento – Mayo Clinic. (2019). Retrieved 28 June 2020, from https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/pediatric-sleep-apnea/diagnosis-treatment/drc-20376199
-
BROCKMANN, P., & ZENTENO, D. (2013). Consecuencias del síndrome de apnea obstructiva del sueño. Revista chilena de pediatría, 84(2), 128-137.
-
Zamarrón Sanz, C., González Barcala, J., Salgueiro Rodríguez, M., & Rodríguez Suárez, J. R. (2001, May). Síndrome de apnea del sueño y enfermedades cardiovaculares. In Anales de Medicina Interna (Vol. 18, No. 5, pp. 54-59). Arán Ediciones, SL.