Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä: oireet ja hoito

“Nivelten yliliikkuvuudella” tarkoitetaan vaivaa, jossa nivelten liikealat on tavanomaista laajemmat henkilön iän ja sukupuolen huomioiden. Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä puolestaan on häiriö, jossa nivelten lisääntyneen taipuisuuden lisäksi ilmenee muitakin oireita, erityisesti kipua.

Nämä oireet ovat heikentäviä ajan myötä ja vaikuttavat henkilön elämänlaatuun.

On yllättävää panna merkille, että nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä diagnosoidaan yleensä varsin myöhään. Joidenkin tutkijoiden mukaan diagnoosi viivästyy keskimäärin kuudella ja puolella vuodella. Tämä johtuu ilmeisesti oireyhtymän vähäisestä esiintyvyydestä.

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymää ei myöskään ole mahdollista todentaa perinteisillä tutkimusmenetelmillä. Tämä hankaloittaa entisestään oikea-aikaista diagnoosia.

Mistä nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä johtuu ja miksi se ilmenee?

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymään liittyvät mekanismit ovat osittain tuntemattomia. Jotkut teoriat yhdistävät sen sidekudoksen joidenkin komponenttien poikkeavuuksiin.

Tämä epäilys perustuu siihen, että sidekudosta on kaikkialla kehossa. Tämä selittäisi myös häiriöön liittyvien oireiden kirjavuuden ja sairastuneiden elinten moninaisuuden.

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä näyttäisi periytyvän autosomaalista vallitsevaa kaavaa noudattaen. Toisin sanoen häiriöstä kärsivän henkilön lapsella on 50 prosentin riski saada se.

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymän perinnöllisyys

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymästä kärsiviltä potilailta on löydetty poikkeavuuksia tyypin III kollageenisäikeissä. Tämä saa ne näyttämään ohuilta elektronimikroskoopissa verrattuna muun väestön kollageeniin.

Kollageenin rakenteellinen muutos aiheuttaa heikkoutta kudoksissa saaden aikaan nivelten liikealan löyhyyden. Samoin kudoksen heikkouden uskotaan olevan vastuussa muistakin potilaiden oireista.

Kollageenia koodaavassa geenissä havaitun mutaation lisäksi glykoproteiini tenaskiini X:stä on löydetty poikkeavuus. Se on kuitenkin vain 5-10 prosentilla potilaista, joten tavanomaisella geenitutkimuksella ei pystytä sulkemaan pois nivelten yliliikkuvuusoireyhtymää.

Saatat pitää tästäkin artikkelista: Mikä on niveleffuusio ja miten sitä voidaan hoitaa?

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymän riskitekijät

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymän esiintyvyys vaihtelee eri lähteissä, arviolta se on 1-5 henkilöä 10 000 henkilöä kohti. Se on yleisempi naisilla.

Se on yleisempi myös aasialaisilla ja afrikkalaista syntyperää olevilla ihmisillä kuin kaukasialaisilla. Esiintyvyys näyttäisi laskevan iän myötä.

Joitakn nivelten yliliikkuvuusoireyhtymään liitettyjä riskitekijöitä ovat seuraavat:

• Lihavuus
• Vamma
• Intensiivinen liikunta
• Oireyhtymän esiintyminen suvussa
• Leukanivelen yliliikkuvuus

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymään kuuluvat oireet

Useimmilla nivelten yliliikkuvuusoireyhtymästä kärsivillä ihmisillä ilmenee nivelkipua (artralgiaa), joka alkaa ajoittaisena muuttuen krooniseksi. Tämä aiheuttaa pelkoa nivelen liikuttamisesta (kinesiofobia). Liikkumattomuus aiheuttaa kuitenkin lihaksiston surkastumista tehden nivelestä entistä epävakaamman.

On tavallista, että jatkuvasta kivusta kärsiville ihmisille kehittyy krooninen väsymysoireyhtymä.

Artralgian lisäksi muita niveloireita ovat jäykkyys, rutina ja epävakauden tunne. Yleensä kipu pahenee toistuvissa liikkeissä ja paranee levossa.

Yleisimmin se vaikuttaa hartioiden, polvien, niskan ja nilkkojen niveliin. Toisaalta niveloireiden lisäksi on kuvattu myös esimerkiksi seuraavia oireita:

• Päänsäry
• Unihäiriöt
• Lihaskrampit
• Takykardia ja sydämentykytykset
• Silmien kuivuus (kseroftalmia)
• Hiussuonten hauraus, mustelmat ja verenpurkaumat
• Emotionaaliset häiriöt, kuten masennus, ahdistus ja paniikkikohtaus
• Maha-suolikanavan häiriöt, kuten toistuva vatsakipu ja ärtyvä suoli

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: Sitruunasta apua nivelkipujen ja lihaskramppien hoitoon

Miten nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä diagnosoidaan?

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymää on vaikea diagnosoida, sillä saatavilla ei ole täydentäviä tutkimuksia sen vahvistamiseksi. Epäily on täysin kliininen, minkä vuoksi diagnoosi täytyy tehdä sulkemalla pois muut vaivat.

Useat eri kriteerit ovat hyödyllisiä lääkärille. Yleisimmin hyväksyttyjä ovat tällä hetkellä Beightonin kriteerit.

Muiden poikkeavuuksien ja komplikaatioiden etsintä

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymään liitetään hyvänlaatuisuus sen erottamiseksi muista sidekudoksen poikkeavuuksista. Sen aiheuttamat oireet voivat kuitenkin olla musertavia elämänlaadun heikkenemisestä johtuen.

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymästä kärsivillä potilailla on havaittu enemmän myös muita vaivoja, minkä vuoksi myös nämä sairaudet on suljettava pois:

• Artroosi eli nivelrikko
• Fibromyalgia
• Aortan laajentuma
• Mitraaliläppäprolapsi
• Perinnöllinen lonkkadysplasia

Vaikutus sidekudokseen altistaa potilaan sijoiltaanmenoille ja tendoniitille sekä osteopenialle ja murtumille. Vatsanpeitteiden ja lantionpohjan lisääntyneen heikkouden vuoksi myös tyrät ja kohdunlaskeuma ovat mahdollisia.

Erotusdiagnoosi

Koska nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä diagnosoidaan sulkemalla pois muita sairauksia, on tärkeää sulkea pois myös esimerkiksi seuraavat vaivat:

• Ehlers-Danlosin oireyhtymä
• Osteogenesis imperfecta
• Marfanin oireyhtymä

Miten nivelten yliliikkuvuusoireyhtymää hoidetaan?

Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymään ei ole mitään spesifistä hoitoa, joten käytetyillä lääkkeillä pyritään vain hillitsemään oireita akuuteissa vaiheissa. Tähän ehdotetaan särkylääkkeitä kuten parasetamolia (ja sitä tulee aina käyttää vain lääkärin määräyksestä).

Tulehduskipulääkkeitä ei pidetä ensisijaisena vaihtoehtona niiden haittavaikutusten takia. Myöskään opioidien käyttöä ei suositella useimmille potilaille.

Kivun aistimiseen liittyy psyykkinen osatekijä, jota on vaikea hoitaa. Tämän vuoksi voidaan käyttää masennuslääkkeitä ja eräitä kouristuksia estäviä lääkkeitä. Niiden käyttö ei kuitenkaan saisi pitkittyä liiaksi.

Vitamiinit ja nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä

Joissakin tutkimuksissa ehdotetaan C-vitamiinilisän määräämistä avuksi kollageenisynteesiin. Kollageenin syönnin todellisesta hyödystä taas ei ole näyttöä.

Osteopeniaan tulisi määrätä kalsiumia ja D-vitamiinia, ja tarvittaessa saatetaan määrätä jopa bisfosfonaatteja. On suositeltavaa hoitaa mahdolliset alla piilevät vaivat ja pysyä terveessä painossa.

Potilaiden kuntouttaminen

Lopuksi on tärkeää painottaa, että nivelten yliliikkuvuusoireyhtymästä kärsivät potilaat tarvitsevat fysioterapiaa. Vähittäinen fyysinen kuntouttaminen vahvistaa lihaksia ja parantaa ryhtiä, mutta harjoittelun tulisi olla säännöllistä ja matalatehoista.

Tavoitteena on saavuttaa koordinoidut nivelten liikkeet, jotka vähentävät mikrotraumoja. Tästä syystä tarvitaan fysioterapiaa.

Samoin suositellaan ripeää 30 minuutin päivittäistä kävelyä tasaisella alustalla sopivissa jalkineissa. Jotkut tutkijat suosittelevat käyttämään tukivälineitä, kuten pohjallisia, polvisuojia ja selkävyötä.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja rentoutustekniikat ovat myös osoittautuneet hyödyllisiksi tämän häiriön hoidossa.