Miten toimia, kun lasta vaivaa sisaruskateus?

Sisaruskateus on ilmiö, jota ilmenee monilla lapsilla. Jos lapsi saa riittävästi rakkautta, kunnioitusta ja kontaktia, hän on kuitenkin paremmin valmistautunut uuden sisaruksen saapumiseen.

Sisaruskateus on tavallista ja normaalia. Lapsi yllättyy siitä, että vanhempien ja muiden aikuisten kaikki huomio menee yhtäkkiä uudelle perheenjäsenelle.

Vanhemmat saattavat miettiä, tulevatko he rakastamaan toista lastaan yhtä paljon kuin ensimmäistä, kun taas lapsi miettii, lakkaavatko vanhemmat nyt sitten rakastamasta häntä. Pienemmät ja isommatkin lapset voivat kokea ahdinkoa ja huolta tilanteesta.

Se, että sisaruskateus on luonnollista, ei kuitenkaan tarkoita että vanhempien ei kannattaisi tehdä asialle mitään. Myöskään ei kannattaisi jättää vauvaa vähemmälle huomiolle sen vuoksi. Vanhempien tulee tasapainottaa huomionsa sekä jakaa rakkauttaan, jotta kaikki perheen lapset voivat hyvin.

Lapsen valmistaminen sisaruksen tuloon

Sisaruskateus on pulma, jonka ratkaiseminen tulee aloittaa lapsesta, jolle on tulossa uusi sisarus.

Jos olet kasvattanut ensimmäisen lapsesi kaikella tarvitulla rakkaudella, ajalla, kunnioituksella ja kontaktilla, hän pystyy varsin hyvin jakamaan vanhempansa uuden vauvan kanssa.

Kun olet kertonut hänelle uutisen raskaudesta, lapsen täytyy saada tulla osaksi prosessia. Sisarusten välinen rakkaus ei synny itsestään – se ei ole peritty asia, eikä riippuvainen sukulaisuudesta. On vanhemmista kiinni, edistävätkö he tämän rakkauden kasvua ja sen näkymistä päivittäisessä arjessa.

Sisarusrakkautta kannattaa edistää jo raskauden aikana. Voi olla hyvä idea, että lapsi pääsee mukaan lääkärikäynneille, jotta hän voisi nähdä uuden veljensä tai sisarensa ultraäänikuvan.

Hän voi myös osallistua synnytystä stimuloiviin harjoitteisiin tai vauvan nimen valintaan – on vanhempien vastuulla edistää sidettä sisarusten välillä.

Sisaruskateus: syyt ja ilmeneminen

Lapsen tulee tietää, että uusi vauva on pysyvä jäsen perheessä. Vaikka vauva saakin vanhempien huomion ensimmäisinä elinkuukausinaan, nuoremmasta sisaruksesta tulee vähitellen leikkikaveri.

Vaikka ikäero olisi valtava, sisarukset voivat silti jakaa monia asioita ja muodostaa siteen. Sisaruskateus kehittyy siitä, että lapsi alkaa kysyä itseltään, mikä hänen paikkansa perheessä ja vanhempien sydämessä on. Siksi hän tuntee kateutta nuoremmasta sisaruksestaan – tai toisinpäin.

Vanhempien tulisi tehdä kaikkien lastensa olo turvalliseksi ja varmaksi asemastaan perheessä. Heitä tulisi kaikkia rakastaa, ja kaikkien tarpeet ja erityispiirteet tulisi ottaa huomioon. Näin on vähemmän todennäköistä, että sisaruskateus pääsee valloilleen.

Strategioita sisaruskateuden poistamiseksi

Sisaruskateus ilmenee monella tapaa: kiukkukohtaukset ja huono käytös, taantuminen aiempiin kehitysvaiheisiin, riidat, tappelut… Vanhemmat voivat kuitenkin vaikuttaa asiaan.

Seuraavassa on strategioita, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi monessa perheessä:

1. Jokaista lasta hoidetaan ja rakastetaan yhtä lailla ja tasapuolisesti.
2. Vanhemmat luovat mahdollisuuksia sille, että sisarukset voivat olla vuorovaikutuksessa ja luoda sidettä toisiinsa.
3. Sisarusten välillä on rajoja. Vihaisuudesta huolimatta sisarus ei saa lakata puhumasta toiselle tai mennä nukkumaan tai herätä ilman, että tervehtii toista. Ei tule sallia loukkaamista tai epäkunnioittavuutta, tai fyysistä väkivaltaa erimielisyyksien selvittämisessä.
4. Lapselle selitetään, että vanhemmat rakastavat kaikkia sisaruksia samalla tavalla. Sanominen ei kuitenkaan riitä – tämä tulee osoittaa joka päivä.
5. Vanhemmat välttävät yhden tai toisen lapsen suosimista.
6. Vanhemmat eivät vertaa lapsiaan toisiinsa.
7. Jos lapset tappelevat, vanhemmat varmistavat, että nämä eivät pääse olemaan väkivaltaisia. Lapsille tulee antaa työkaluja erimielisyyksien ratkaisemiseksi toisilla tavoilla.
8. Kun sisaruskateus muuttuu kilpailuksi tai jopa fyysiseksi tappeluksi, hae terapeutin tai psykologin apua tilanteeseen. Lisäksi hae apua, jos yksi lapsistasi regressoituu, masentuu tai tulee aggressiiviseksi.

Lopuksi muutama miete

Jokaisen lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen on avainasia, jotta sisaruskateutta voidaan ehkäistä. Vanhemmat ovat se taho, jonka tulee edistää rakkautta ja kunnioitusta lapsissaan.

Jos lapsi on saanut rakkautta, kunnioitusta, aikaa ja omistautumista vanhemmiltaan, hän on todennäköisesti onnellinen. Hän oppii suhtautumaan hyvin vanhempiinsa, ja hän varmasti oppii tämän myös sisaruksiaan koskien.

Vanhempien täytyy antaa yhtä laadukasta aikaa, rakkautta ja kunnioitusta kaikille lapsilleen. Tämä ei takaa sitä, että sisarukset eivät tappelisi tai riitelisi, mutta he pystyvät paremmin ratkaisemaan erimielisyytensä. Kaikki lapset tietävät tällöin, että heillä on erityinen paikka vanhempiensa sydämissä.