Mitä termi immuunipuutteinen tarkoittaa?

Termi "immuunipuutteinen" viittaa heikentyneeseen immuunijärjestelmään. Tällöin ihmisen immuunijärjestelmän solut ja aineet eivät riitä pitämään kurissa ulkoisia tekijöitä, jolloin immuunipuutteinen henkilö on paljon alttiimpi infektioille.

Tällä hetkellä kaikki puhuvat termistä “immuunipuutteinen” maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia. Nämä ovat riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, sillä he ovat muita haavoittuvampia COVID-19-taudille.

Termi “immuunipuutteinen” viittaa heikentyneeseen immuunijärjestelmään. Immuunijärjestelmämme koostuu joukosta monimutkaisia mekanismeja, jotka puolustavat meitä mahdollisilta infektioilta tai haitallisilta tekijöiltä.

Lukuisat eri tekijät ja tilanteet voivat vaikuttaa tämän järjestelmän tilaan. Näihin kuuluvat tietyt taudit, kuten diabetes, ja jopa pitkittynyt stressi.

Tässä artikkelissa kerromme kaiken, mitä tulee tietää termistä “immuunipuutteinen”.

Miksi joku saattaa olla immuunipuutteinen?

Kuten jo mainittiin, immuunipuutteisen ihmisen immuunijärjestelmällä ei ole riittävää kykyä taistella sairauksia tai tartuntoja vastaan. Tällaiset ihmiset ovat paljon haavoittuvampia ympäristön mikro-organismeille, jotka voivat tunkeutua elimistöön.

Terve ihminen pystyy torjumaan nämä mikro-organismit saamatta infektiota. Immuunipuutteinen henkilö puolestaan ei kykene torjumaan hyökkäyksiä samaan tapaan.

On tärkeää huomioida, että immuunipuutos itsessään ei aiheuta henkilölle mitään oireita. Oireet tai terveysongelmat ovat peräisin infektioista, joita ilmenee heikon vastustuskyvyn seurauksena.

Immuunipuutosta on yleisesti ottaen kahdenlaista: perinnöllistä ja hankittua. Hankittu immuunipuutos on paljon yleisempi ja sitä ilmenee yleensä hoitojen, kuten kemoterapian tai elinsiirtojen, sekundaarisena vaikutuksena. Perinnöllinen immuunipuutos taas on seurausta DNA-mutaatiosta, joka vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan.

Immuunpuutoksen aiheuttajat

Ensinnäkin perinnöllistä immuunipuutosta aiheuttaa geenivirhe. Tällainen immuunipuutos näkyy yleensä lapsuudesta lähtien. Tällaisilla lapsilla on toistuvia infektioita, kuten keuhkoputkentulehduksia ja flunssia.

Hankittu immuunipuutos on yleisempi. Yksi hyvin tunnettu syy on hankittu immuunikato (AIDS). Se on ihmisen immuunikatoviruksen (HIV) aiheuttaman tartunnan viimeinen vaihe. Muita syitä ova:

• Mikä tahansa syöpä.
• Virheravitsemus.
• Diabetes.
• Lääkehoidot: Tähän ryhmään kuuluu suhteellisen yleisestikin käytettyjä lääkkeitä, kuten kortikosteroidit – suurina annoksina – sekä sädehoito ja kemoterapia.

Mistä tietää olevansa immuunipuutteinen?

Immuunipuutoksen selvittämiseksi tulee ensin tarkastella henkilön koko sairaushistoriaa. Ensimmäinen hälytysmerkki ovat hyvin usein toistuvat infektiot. Lisäksi on tärkeää tarkistaa, esiintyykö sitä potilaan suvussa.

Monet kokeet antavat osviittaa immuunijärjestelmän tilasta. Verikokeesta voidaan tarkistaa leukosyyttien määrä. Nämä ovat niin kutsuttuja valkosoluja, jotka koostuvat eri alatyypeistä.

On tärkeää laskea kaikki solutyypit, sillä jokaisella on eri tehtävä. Lääkärit mittaavat myös veren vasta-ainetasot. Immuunipuutteisilla henkilöillä nämä parametrit ovat yleensä muuttuneet, joten ne ovat luotettava tiedonlähde.

Mitä termistä “immuunipuutteinen” on hyvä muistaa?

Tärkeintä on tietää, että immuunipuutteinen potilas on paljon haavoittuvampi mille tahansa sairaudelle. Näin ollen tärkein toimenpide on infektioiden ehkäisy.

Yleiset hygieniatoimenpiteet ovat oleellisen tärkeitä. Tämänhetkisen koronaviruksen tapauksessa on myös tärkeää noudattaa eristäytymistä ja pysyä mahdollisimman kaukana muista ihmisistä, jotka voivat tartuttaa SARS-CoV-2:n.

Muita suositeltavia toimenpiteitä ovat rokotteet ja ruokavaliosta huolehtiminen. Henkilön ei mielellään tulisi syödä raakaa tai alikypsennettyä ruokaa, sillä se on merkittävä tartunnan lähde. Rokoteannosten kohdalla kannattaa noudattaa kansallisten terveysviranomaisten suosituksia.

Kaikki riippuu kuitenkin immuunipuutoksen muodosta ja aiheuttajasta. Tästä syystä lääkäri on se henkilö, joka valvoo tilannetta ja neuvoo jokaista potilasta yksilöllisesti.