Mitä on immunoravitsemus?

Immunoravitsemus on tieteenala, joka tutkii ravintoaineiden ja immuniteetin suhdetta. Sen tavoitteena on ymmärtää ravitsemustilaan liittyvät immunologiset markkerit. Tällä tavoin sen tavoitteena on kehittää malli siitä, miten ruoassa olevat yhdisteet vaikuttavat kehon immuunivasteeseen viruksia, bakteereja ja myrkkyjä vastaan. Tässä artikkelissa kerromme immunoravitsemuksesta ja ravintoaineista, jotka voivat stimuloida immuunijärjestelmää.

Immunoravitsemus: ravinteet, jotka stimuloivat immuunijärjestelmää

Joillakin ravintoaineilla on kyky parantaa ihmisen immuniteettia tai ainakin luoda vuorovaikutus sen kanssa. Alla tarkastelemme eri immuunijärjestelmää stimuloivia ravintoaineita, joiden toimivuudesta on tehty tieteellisiä tutkimuksia.

Glutamiini

Ensimmäinen esimerkki on glutamiini. Tämä on ei-välttämätön aminohappo, jolla on ruoansulatuskanavan suojaamiseen liittyviä ominaisuuksia. Tieteellisen kirjallisuuden mukaan glutamiinin käyttäminen parantaa suoliston limakalvojen kuntoa ja vähentää sairaalahoidon tarvetta luuydinsiirtopotilailla.

Arginiini

Tämä on toinen aminohappo, joka tässä tapauksessa kykenee parantamaan solujen immuunitoimintaa sekä nopeuttaa haavojen paranemista. Tieteellinen kirjallisuus kuitenkin osoittaa, että tämän aminohapin käyttäminen voi vähentää tulehdusreaktioita. Tästä syystä tarvitaan lisää tutkimuksia sen tehokkuuden varmistamiseksi.

Omega-3 -rasvahapot

Nämä rasvahapot säätelevät eikosanoidien synteesiä, jotka puolestaan ​​toimivat immuunivasteen välittäjinä. Niillä on myös tärkeä tulehdusta ehkäisevä vaikutus, joka auttaa torjumaan jalostetuissa elintarvikkeissa esiintyvän Omega-6:n tulehduksellista vaikutusta.

Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että molempien ravintoaineiden tasapainoinen saanti on tärkeää. Näin voidaan ehkäistä erilaisia elimistön tulehdustiloja.

Kuinka voimme parantaa näiden ravintoaineiden saantia?

Immuunivasteesi optimoimiseksi sinun tulee syödä laadukasta proteiinia päivittäin. Maailman terveysjärjestön mukaan vain vähän liikuntaa harrastavien henkilöiden tulisi syödä päivässä vähintään 0,8 g proteiinia jokaista painokiloa kohden. Aktiivisesti liikuntaa harrastavilla henkilöillä ja urheilijoilla tämä määrä on suurempi.

Tämän lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että 50 % saamastamme proteiinista tulee olla eläinperäistä, jotta varmistetaan kaikkien välttämättömien aminohappojen saanti oikeassa suhteessa.

Näin ollen meidän tulisi suosia rasvaista kalaa lihan sijaan. Syömällä säännöllisesti rasvaista kalaa varmistat että saat suositellun annokset Omega-3 -rasvahappoja.

Voimme löytää tämän ravintoaineen myös kasviöljyistä ja hedelmistä, kuten avokadosta. Näitä öljyjä tulisi käyttää raakana, jotta vältetään terveydelle haitallisten yhdisteiden muodostuminen.

Onko immunoravitsemus sama asia kuin ravintolisät?

Periaatteessa asiantuntijat eivät suosittele lisäravinteiden käyttöä paitsi erityistarpeita, puutteita tai sairauksia varten. Esimerkiksi tiettyjen vitamiinien kuluttamisen pitkäaikaisia ​​vaikutuksia ei tiedetä varmasti.

Ainoat lisäravinteet, joiden kulutus voisi olla hyväksi laajalle väestöryhmälle, ovat probiootit. Nämä aineet ovat läheisessä yhteydessä immuunitoimintaan. Tältä osin on käynnissä monia kokeita, eikä kestä kauaa ennen kuin meillä on uutta tietoa niiden hyödyllisyydestä.

Asiantuntijat eivät suosittele lisäravinteiden käyttöä. Ainoa poikkeus on ammattiurheilijat.

Suosituksissa joissa puhutaan immuunijärjestelmän parantamisesta, kannatetaan monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota sekä säännöllistä liikuntaa. Immunoravitsemus on kuitenkin hyvin laaja ala ja paljon on vielä tutkittavaa.

Immunoravitsemus: mitä meidän pitäisi muistaa?

Immunoravitsemus on suhteellisen uusi tieteenala, jossa riittää vielä tutkimista. Alalla on kuitenkin jo tehty muutamia merkittäviä löytöjä. Esimerkiksi tiedämme jo, että on olemassa ravintoaineita, jotka voivat moduloida ja stimuloida immuunijärjestelmää.

Lisäksi meillä on probiootteja, jotka lupaavat mullistaa tämän alan tulevina vuosina. Kun henkilön genomi on tiedossa, voidaan tulevaisuudessa keskittyä yksilöllisen ravitsemuksen kehittämiseen.

Nykyään tavoitteena on kuitenkin etsiä monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota. On tärkeää varmistaa proteiinin ja Omega-3:n saanti. Tämän lisäksi on myös tärkeää vähentää jalostettujen elintarvikkeiden sekä myrkyllisten aineiden, kuten alkoholin, kulutusta.

Nykyisten tieteellisten todisteiden valossa vain probiooteista on apua suurelle osalle väestöstä. Aminohappolisien tarpeellisuus on arvioitava yksilöllisesti.