Logo image
Logo image

Mitä haittaa aivastuksen nielaisemisesta on?

3 minuuttia
Aivastuksen tarkoituksena on antaa kehollesi mahdollisuus poistaa ärsyttäviä tekijöitä ja bakteereita, joten jos pidätät sitä, saatat lopulta aiheuttaa tulehduksia tai jotakin vielä pahempaa, kuten ilman voimakkuudesta johtuvia sisäisiä vammoja.
Mitä haittaa aivastuksen nielaisemisesta on?
Gilberto Adaulfo Sánchez Abreu

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Gilberto Adaulfo Sánchez Abreu

Kirjoittanut Yamila Papa Pintor
Viimeisin päivitys: 26 joulukuuta, 2022

Olet ehkäpä kokouksessa tai metrossa, ja tunnet tarpeen aivastaa kovaa, mutta et halua kaikkien kuulevan sitä – aivastaminenhan on noloa. Mitä siis teet? “Nielaiset” aivastuksen, jotta et saisi aikaan melua.

Tiedät varmaankin, mistä puhumme: kun nipistät nenääsi sormillasi ja suljet suusi, jotta voisit pitää kaiken melun ja muun sisälläsi.

Tiesitkö kuitenkaan, että tämä pidättäminen ei ole ollenkaan hyväksi terveytesi kannalta? Tällä kertaa kerromme miksi näin on, ja miksi kunnollinen aivastus on suuressa roolissa terveyden kannalta.

Miksi ja miten ihminen aivastaa?

Aivastaminen on puolustusmekanismi, jota kehosi (tai oikeammin sanoen hengityselimesi) käyttää saadakseen ilmaa pois keuhkoista nenäsi tai suusi kautta. Kyseessä on refleksiivinen ja kouristuksenomainen reaktio, joka syntyy silloin, kun jokin ärsyttää hengitysteitäsi.

Tämä saa aikaan hyvin nopean ja voimakkaan reaktion, jossa ilmaa poistuu keuhkoistasi lyhyessä ajassa. Vatsasi lihakset saavat palleasi nousemaan äkillisesti, ja ne asettavat painetta keuhkoille sekä avaavat nielusi.

Some figure
Kun ilmaa sitten pääsee pois keuhkoistasi, sen vauhti voi olla jopa 120 kilometriä tunnissa! Vauhtina on aina vähintään noin 65 kilometriä tunnissa.

Toinen kiinnostava fakta aivastuksiin liittyen on se, että kun poistat ilmaa, et voi pitää silmiäsi auki (kiinnitä vaikka tähän huomiota seuraavalla kerralla, ja tulet toteamaan saman itsekin).

Tässä on kyseessä toinen refleksi, joka estää aivastusta vahingoittamastasi silmiäsi, sillä paine poskionteloissa lisääntyy aivastuksen aikana, ja näin ne bakteerit, joita syljessäsi on, eivät pääse yhteyteen limakalvojesi kanssa eivätkä aiheuta niissä tulehduksia.

On monia eri tyyppisiä syitä siihen, että ihminen aivastaa, ja näitä ovat muun muassa seuraavat:

  • flunssat ja vilustumiset (kun tuotat paljon limaa)
  • allergiset reaktiot (kehon luonnollinen reaktio johonkin tiettyyn aineeseen)
  • auringolle alttiina oleminen

Yksi kaikkein ihmeellisimmistä faktoista aivastuksiin liittyen on se, että ne eivät lähes koskaan tule yksin. Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että aivastusta seuraa usein useampi lisäaivastus.

Tämä voi kuitenkin vaihdella ihmisestä riippuen, mutta on normaalia aivastaa jopa 10 kertaa peräkkäin!

Useampi aivastus ilmenee silloin, kun kaikki keuhkoihin jäänyt ilma ei pääse ulos, tai jos se asia, joka sai aikaan aivastuksesi, ei ole vielä poistunut. Tämä tarkoittaa sitä, että hengityselimesi eivät ole tehneet tehtäväänsä tai toimineet tarpeeksi tehokkaasti.

Sitten on myös sellaisia ihmisiä, jotka ajattelevat, että jos aivastat kolme kertaa peräkkäin, saat lahjan, tai että tällöin tulisi sanoa vaikkapa “terveydeksi!”.

Onko huono asia nielaista aivastus?

Some figure
Aivastuksen pidättäminen on tavallista, ja moni tekee niin säästääkseen itsensä häpeältä tai välttääkseen syljen ja bakteerien leviämisen ympäristöönsä. Ehkäpä ollessasi lapsi, joku sanoi aivastamisen olevan epäkohteliasta, tai et vain yksinkertaisesti pidä siitä, miltä aivastaminen tuntuu.

Mutta tutkimusten mukaan aivastuksen estäminen ja ilman pois pääsyn välttäminen voi olla jopa terveydelle haitaksi.

Mikäli esimerkiksi nielaiset aivastuksen, tuloksena voi olla aivan päinvastainen vaikutus kuin aivastuksen tarkoituksena on: ärsyttävät aineet ja hiukkaset suuntaavat tällöin sisäänpäin eivätkä poispäin kehostasi. Ilman ulostulon voimakkuus voi vahingoittaa nenäsi sisäpuolisia kudoksia, ja tämä voi aiheuttaa vahinkoa verisuonille.

Taudinaiheuttajat ja muut bakteerit voivat liikkua syvemmälle nenässäsi, välikorvassasi, poskionteloissasi ja muualla. Näin tuloksena voi olla bakteerien lisääntyminen ja tulehdusten ilmaantuminen.

Some figure
Samanaikaisesti käy niin, että jos pidätät aivastusta, lisäät painetta hengityselimillesi. Kaikkein tavallisin vahinko on se, että sinulla ilmenee rikkoontunut verisuoni ja saat nenäverenvuodon, tai saat tärykalvon verenvuodon tai silmien ongelmia.

Tämä aiheuttaa tulehtuneisuutta nenäsi kanavissa ja tärykalvossa, mistä seuraa päänsärkyä, korvatulehduksia ja jopa kuulovaikeuksia. Ehkäpä kuvittelit, että korvasi ovat tukkeutuneet tai sinua vain pyörryttää hiukan, mutta ongelma onkin seurausta aivastuksen pidättämisestä.

Entäpä silloin, kun huone on täynnä ihmisiä? Yksi pääsyistä siihen, että yritämme nielaista aivastuksen on se, että haluamme välttää muiden ihmisten ärsyttämistä.

Ratkaisut

Ja on tietysti niin, että ei ole mukavaa levittää sylkeä ja bakteereita muihin päin, mutta on aina keinoja hillitä aivastusta ja silti tehdä se normaalilla tavalla. Kuinka tämä sitten tapahtuu? Peittämällä suu nenäliinalla.

Tämä mahdollistaa mikro-organismien pääsyn pois kehosta sekä samalla suojaa muita ihmisiä taudin leviämiseltä ja tartunnan mahdollisuudelta.

Toinen yleisesti toteutettu vaihtoehto on (vaikka se ei olekaan aivan 100-prosenttisesti tehoava) kyynärpään sisäkulmaan aivastaminen.

Kun olet käyttänyt paperisi ja aivastukset loppuvat (tai ainakin loppuvat toistaiseksi), on tärkeää, että peset kätesi, jotta voisit poistaa kaikki bakteerit ja virukset, joita niihin on jäänyt.

Varmista, että käytät kuumaa vettä ja saippuaa, ja että peset käsiäsi ainakin 20 sekunnin ajan etenkin silloin, jos olet menossa syömään.

Näin pystyt välttämään useiden tautien leviämistä, joihin kuuluvat seuraavat:

  • flunssa
  • nuha
  • keuhkoputkentulehdus
  • A-hepatiitti
  • tarttuva ripuli

Nyt kun tiedät kaiken tämän aivastamisesta, seuraavan kerran voit yksinkertaisesti tarttua nenäliinaan ja antaa aivastusten tulla – näin vältät pidättämisen haitat terveydellesi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Songu, M., & Cingi, C. (2009). Sneeze reflex: Facts and fiction. Therapeutic Advances in Respiratory Disease. https://doi.org/10.1177/1753465809340571
  • Keeton, T. K. (1995). Photic sneeze reflex. Neurology. https://doi.org/10.1212/WNL.45.7.1422
  • Baraniuk, J. N., & Kim, D. (2007). Nasonasal reflexes, the nasal cycle, and sneeze. Current Allergy and Asthma Reports. https://doi.org/10.1007/s11882-007-0007-1
  • Rahiminejad, M., Haghighi, A., Dastan, A., Abouali, O., Farid, M., & Ahmadi, G. (2016). Computer simulations of pressure and velocity fields in a human upper airway during sneezing. Computers in Biology and Medicine. https://doi.org/10.1016/j.compbiomed.2016.01.022

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.