Mitä eroa on prebiooteilla ja probiooteilla?
Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Anna Vilarrasa
Vaikka molemmat ovat hyödyllisiä terveytemme kannalta, pohjimmiltaan prebiootit ja probiootit poikkeavat toisistaan niiden toiminnan suhteen sekä siinä, millaisista tuotteista voimme niitä löytää. Tässä artikkelissa haluammekin selvittää tarkemmin, mitä eroa prebiooteilla ja probiooteilla oikein on.
Kehostamme löytyy miljoonia ja taas miljoonia mikrobeja, jotka elävät yhdessä solujemme kanssa: kaikki nämä mikrobit puolestaan rakentavat yhden suuren kokonaisuuden, jota kutsumme ihmisen mikrobistoksi. Suuri osa näistä mikrobeista elää suolistossa ja tästä syystä suoliston normaalia bakteerikantaa kutsutaan bakteeriflooraksi eli mikrobiomiksi.
Kaikki nämä suoliston bakteerit voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: bakteereihin, joilla on hyödyllisiä vaikutuksia ja bakteereihin, joilla on haitallisia vaikutuksia. Jälkimmäiset bakteerit voi aiheuttaa esimerkiksi ripulia, infektioita tai suoliston hyvien bakteerien hajoamista.
Hyödylliset bakteerit puolestaan auttavat meitä hallitsemaan haitallisia bakteereja, stimuloivat immuunijärjestelmää, vähentävät kaasujen syntyä ja parantavat ruoansulatuksen toimintaa. Ne ovat tarpeellisia apulaisia myös joidenkin vitamiinien syntetisoimiseksi sekä tiettyjen ravintoaineiden imeytymiseksi.
Näin ollen hyvän mielialan ja terveyden ylläpitämiseksi on erittäin tärkeää, että pidämme suoliston bakteeriflooran terveenä ja tasapainossa. Mutta mitä tekemistä prebiooteilla ja probiooteilla on kaiken tämän kanssa? Uppoudumme aiheeseen seuraavaksi syvemmin.
Prebioottien ja probioottien tärkein ero
Suoliston bakteeriflooran terveyden ylläpitämiseksi meidän on huolehdittava kahdesta perustavanlaatuisesta tehtävästä:
- Tarjota elimistöllemme probiootteja varmistaaksemme sen, että kehossamme elää jatkuvasti hyödyllisiä mikrobeja.
- Tarjota elimistöllemme prebiootteja kehossamme elävien mikrobien ravitsemiseksi.
Yhteenvetona voimme nähdä, missä prebioottien ja probioottien pääasiallinen ero piilee; tai ainakin yhden tärkeimmistä eroista voidaksemme erottaa nämä kaksi tärkeää mikrobikantaa toisistaan.
Nyt haluamme kuitenkin kaivautua hiukan syvemmälle molempien toimintaan sekä selvittää, millaisista tuotteista voimme niitä löytää. Jatka siis lukemista!
Prebiootit ovat suolistomme bakteeriflooran ravintoa
Prebiootit ovat ruoansulatuksessa sulamattomia aineosia, jotka saavuttavat suolen ehjänä. Suoleen saapuessaan ne toimivat ravintona suoliston bakteereille, joilta puolestaan löytyy oikeita entsyymejä prebioottien hajottamiseksi.
Tarjoamalla näille bakteereille ruokaa, prebiootit stimuloivat niiden kasvua ja aktiivisuutta, ja parantavat lopulta myös isännän (meidän ihmisten) terveyttä ja hyvinvointia. Jotta tiettyä elintarvikkeen sisältämää komponenttia voitaisiin pitää prebioottina, sen on täytettävä seuraavat kolme ehtoa:
- Se ei hajoa eikä imeydy mahassa ja ohutsuolessa.
- Bakteerit voivat fermentoida sen silloin, kun se saapuu ehjänä paksusuoleen.
- Tämän käymisen on edistettävä sellaisten suolistossa sijaitsevien bakteerien aktiivisuutta ja lisääntymistä, joilla on suotuisa vaikutus ihmisen organismiin.
Tähän asti tutkituimmat prebiootit ovat olleet erityyppisiä kuituja, joita löytyy kasvipohjaisista elintarvikkeista. Näitä ovat erityisesti oligofruktoosit eli frukto-oligosakkaridit (FOS), galaktaanit eli galakto-oligosakkaridit (GOS) sekä inuliini.
Voimme kuitenkin löytää suoliston bakteeriflooran kannalta monia hyödyllisiä aineita myös muista elintarvikkeista:
- Joitakin kuitutyyppejä sisältävät elintarvikkeet; esimerkiksi sipuli, purjo, parsa, artisokka, siemenet (kuten chia ja pellava), perunat, porkkanat ja omenat ovat hyviä prebioottien lähteitä.
- Prebiootteja voidaan löytää myös kaakaon, punaisten hedelmien sekä joidenkin mausteiden polyfenoleista.
- Myös oliiviöljyn, pähkinöiden sekä rasvaisen kalan tiedetään sisältävän suoliston bakteeriflooralle hyödyllisiä prebiootteja.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Big MAC: ihmisen mikrobiston saatavilla olevat hiilihydraatit
Mitä probiootit sitten ovat?
Nyt kun tiedämme mitä prebiootit ovat, voimme syventyä tarkemmin probioottien käsitteeseen saadaksemme selkeämmän kuvan siitä, mitä eroa prebiooteilla ja probiooteilla oikein on. Termi probiootti tarkoittaa kirjaimellisesti “elämää varten tai elämän puolesta”.
Probiootin eniten hyväksytty määritelmä on muotoiltu Maailman terveysjärjestön ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) toimesta. Nämä organisaatiot ovat määritelleet probiootit seuraavalla tavalla:
“Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, joiden riittävä määrä tuottaa etua isännän terveydelle.”
Tässä yhteydessä emme enää puhu bakteereiden ruokinnasta, vaan itse bakteereiden avustamisesta. Useimmat probiootit ovat peräisin niistä bakteereista, joita käytetään elintarvikkeiden käymisessä.
Eniten tutkitut probiootit kuuluvat Lactobacillus- ja Bifidobacterium- nimisten bakteerien sukuun. Lisäksi voimme löytää niitä sekä elintarvikkeiden että ravintolisien muodossa.
Tärkeimmät probioottien lähteet
Voimme sanoa, että yksi kohtuuhintaisimmista, eniten probiootteja sisältävistä ja päivittäin käytössä olevista elintarvikkeista on ehdottomasti perinteinen jogurtti. Eikä siihen tarvitse lisätä mitään. Luonnonjogurtti tarjoaa meille suoliston bakteeriflooran kannalta tärkeitä laktobacillus- ja streptokokki-probiootteja. Probioottien saamiseksi myös kefiiri on toinen ihanteellinen valinta, sillä se tarjoaa meille luonnonjogurttia vieläkin monipuolisempia bakteerikantoja.
Yksi loistava probioottien lähde on käyneet vihannekset, kuten hapankaali ja suolakurkku. Aasian keittiöstä voimme löytää käyneistä soijapavuista valmistetut misotahnan sekä tempen.
Vielä lopuksi meidän on mainittava yksi mielenkiintoinen vaihtoehto, joka tarjoaa meille merkittävän probioottien lähteen; kombucha, kevyesti hiilihapotettu juoma, josta on tullut erittäin suosittu elintarvike viimeisten vuosien aikana.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Probioottiset ruoat edistävät suoliston terveyttä
Lopuksi
Kenties kaikkein kattavin yhteenveto, jonka voimme prebioottien ja probioottien välillä vetää, on ymmärtää, että niillä on toisistaan poikkeava, mutta samalla toisiaan täydentävä vaikutus. Tästä samaisesta syystä siitä ei ole hyötyä, jos tarjoamme elimistöllemme probiootteja, jos ne eivät lopulta saa riittävää ravintoa prebiooteista.
Meidän on kuitenkin muistettava myös pitää silmällä aihealueen uusimpia tuulia, sillä prebiootteja ja probiootteja ympäröivä tiede laajenee ja kehittyy päivä päivältä niin, että se voi tuoda meille lähitulevaisuudessa monia uusia käsitteitä ja havaintoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Adhikari, P., & Kim, W. (2017). Overview of Prebiotics and Probiotics: Focus on Performance, Gut Health and Immunity-A Review. Annals of Animal Science, 17(4), 949. https://search.proquest.com/openview/06c7e33e5e02850d66a0a115922006d5/1?pq-origsite=gscholar&cbl=1976406
- Cunningham, M., Azcarate-Peril, M., Barnard, A., Benoit, V., Grimaldi, R., Guyonnet, D., Holscher, H., Hunter, K., Manurung, S., Obis, D., Petrova. M., Steinert, R., Swanson, K., Sinderen, D., Vulevic, J., & Gibson, G. R. (2021). Shaping the future of probiotics and prebiotics. Trends in microbiology, 29(8), 667-685. https://www.cell.com/trends/microbiology/fulltext/S0966-842X(21)00005-6
- Davani-Davari, D., Negahdaripour, M., Karimzadeh, I., Seifan, M., Mohkam, M., Masoumi, S., Berenjian, A. & Ghasemi, Y. (2019). Prebiotics: definition, types, sources, mechanisms, and clinical applications. Foods, 8(3), 92. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6463098/
- Floch, M. H. (2018). The role of prebiotics and probiotics in gastrointestinal disease. Gastroenterology Clinics, 47(1), 179-191. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29413011/
- Holscher, H. (2017). Dietary fiber and prebiotics and the gastrointestinal microbiota. Gut microbes, 8(2), 172-184. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28165863/
- Homayoni, A., Vaghef, E., Alipoor, B., & Vaghef, L. (2016). The comparison of food and supplement as probiotic delivery vehicles. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 56(6), 896-909. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10408398.2012.733894
- Krumbeck, J., Walter, J., & Hutkins, R. (2018). Synbiotics for improved human health: recent developments, challenges, and opportunities. Annual review of food science and technology, 9, 451-479. https://www.annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev-food-030117-012757
- Sanders, M., Merenstein, D., Reid, G., Gibson, G., & Rastall, R. (2019). Probiotics and prebiotics in intestinal health and disease: from biology to the clinic. Nature reviews Gastroenterology & hepatology, 16(10), 605-616. https://www.nature.com/articles/s41575-019-0173-3
- Wilkins, T., & Sequoia, J. (2017). Probiotics for gastrointestinal conditions: a summary of the evidence. American family physician, 96(3), 170-178. https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2017/0801/p170.html
- Stavropoulou, E., & Bezirtzoglou, E. (2020). Probiotics in medicine: a long debate. Frontiers in immunology, 11, 2192. https://www.frontiersin.org/journals/immunology/articles/10.3389/fimmu.2020.02192/full
- Zendeboodi, F., Khorshidian, N., Mortazavian, A., & da Cruz, A. (2020). Probiotic: conceptualization from a new approach. Current Opinion in Food Science, 32, 103-123. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S221479932030028X
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.