Miksi jälkiruokien sisällyttäminen ruokavalioon kannattaa?
Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Saúl Sánchez Arias
Tässä artikkelissa kerromme, miksi jälkiruokien sisällyttäminen ruokavalioon kannattaa. On tietenkin totta, että jälkiruokien käsite liitetään yleensä suureen sokeri- ja rasvamäärään. Monet meistä tietävät varmasti, että liiallinen puhdistetun sokerin kulutus ei ole terveydelle hyväksi, koska se muuttaa aineenvaihduntamme toimintaa huonompaan suuntaan. Samalla on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että on olemassa monia terveellisiä vaihtoehtoja, joiden avulla voimme kruunata pääateriamme.
Ennen kuin aloitamme, meidän on ensin huomautettava, että maidosta valmistetut jälkiruoat eivät ole sama asia kuin jogurtit. Tämän lähtökohdan on oltava selkeä, koska joskus käsitteet sekoittuvat keskenään. Nämä tuotteet ovat hyvin erilaisia sekä koostumukseltaan että ominaisuuksiltaan. Jatka siis lukemista ja tulet oppimaan, miksi jälkiruokien sisällyttäminen ruokavalioon todella kannattaa.
Jälkiruokana jogurtti
On tärkeää sisällyttää jälkiruokia ruokavalioon, koska tämä on yksi parhaista tavoista lisätä jogurtin kulutusta. Nämä maitohappokäymisestä saadut elintarvikkeet sisältävät runsaasti terveydelle hyviä probiootteja.
Probiootit ovat eläviä, elimistölle hyödyllisiä bakteereja, jotka pystyvät kolonisoimaan suoliston. Niiden säännöllinen panos liittyy muun muassa American Family Physician -lehdessä julkaistun katsauksen mukaan pienempään vatsa- ja suolisto-ongelmien riskiin.
Probiootit tekevät elimistössä paljon muutakin hyvää kuin vain ehkäisevät ripulia. Näitä mikro-organismeja käytetään myös monien kroonisten sairauksien hoitoon. Onkin olemassa riittävästi tieteellistä näyttöä siitä, että probioottien kulutus hidastaa sellaisten tulehduksellisten suolistosairauksien kulkua, joille ei ole vielä löydetty parannuskeinoa.
On kaksi tapaa hyötyä probiooteista. Ensimmäinen on niiden ottaminen erilaisten lisäravinteiden muodossa ja toinen on sisällyttämällä ruokavalioomme sellaisia jälkiruokia, jotka sisältävät runsaasti näitä elimistölle terveellisiä mikro-organismeja, näistä hyvänä esimerkkinä jogurtti.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Probiootit lisäravinteena: milloin niitä tarvitaan?
Hedelmät ovat tärkeitä – syö niitä jälkiruokana
Eräät aihetta tutkineet ovat joskus suositelleet, ettei hedelmiä nautittaisi jälkiruokana, vaan että niitä nautittaisiin jo ennen pääateriaa, koska ne auttavat lisäämään kylläisyyden tunnetta. Tieteellinen kirjallisuus ei kuitenkaan tue tätä väitettä.
Hedelmien syönti on hyödyllistä, oli kyseessä mikä tahansa aika vuorokaudesta. Niiden polyfenolipitoisuus liittyy alhaisempaan tulehdukselliseen asteeseen systeemisellä tasolla. Tätä väitettä ovat tukemassa lukuisat tukimukset, kuten tämä Critical Reviews in Food Science and Nutrition -lehdessä julkaistu katsaus.
Tästä syystä hedelmiä suositellaan nauttimaan sekä jälkiruokana että välipalana. Valitse aina niitä hedelmiä, joissa on runsaasti liukoista kuitua, kuten omenat. Tutkijoiden mukaan nämä hedelmät sisältävät runsaasti pektiinejä, jotka liittyvät parempaan suoliston terveyteen.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Tulisiko hedelmät syödä kuorineen vai ilman kuoria?
Kaikki jälkiruoat eivät ole hyödyllisiä, joten varo makeisia
Nyt siis tiedät, miksi jälkiruokien sisällyttäminen ruokavalioon on hyödyllistä elimistön ja terveyden kannalta. Mutta kuten alussa jo mainitsimme, mikä tahansa jälkiruoka ei käy.
Vanukkaat, maitokiisselit ja muut maitotuotteista valmistetut jälkiruoat ovat huonolaatuisia ja sisältävät runsaasti lisäaineita ja yksinkertaisia hiilihydraatteja. Näiden jälkiruokien nauttiminen saakin aikaan sen, että verensokeri heittelehtii hallitsemattomasti heti ruokailun jälkeen. Lisäksi tiedämme tänä päivänä, että tämäntyyppisten jälkiruokien sisällyttäminen osaksi säännöllistä ruokavaliota voi johtaa insuliiniresistenssiin, joka tunnetaan diabeteksen edeltäjänä.
Muista, että diabetes on krooninen sairaus, joka säätelee kehon tilaa koko elämän ajan. Toisin sanoen silloin, kun se on kehittynyt, siihen ei ole enää parannuskeinoa. Jotkut tuoreet tutkimukset ovat myös yhdistäneet tämän patologian esiintymisen jopa lisääntyneeseen syövän riskiin. Yhteyden selventämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia.
Paras lääke tämän patologian hoitoon on sen ehkäisy. Voit tehdä tämän huolehtimalla siitä, millaisia elintarvikkeita päivän aikana syöt. Mieti, miten nauttimasi ruoat vaikuttavat kehoosi ja terveyteesi.
Jälkiruokien sisällyttäminen ruokavalioon on tärkeää, kunhan valinnat ovat terveellisiä
Kaikki elintarvikkeet eivät ole ravintoainearvoltaan samanlaisia ja tästä syystä sinun on harkittava millaisia jälkiruokia haluat sisällyttää ruokavalioosi. Toisin sanoen, vaikka kuinka kovasti yrittäisit valmistaa terveellisiä ja tasapainoisia pääruokia, sokeriset jälkiruoat säännöllisesti kulutettuina voivat pilata kaiken ponnistelusi. Tällä emme kuitenkaan tarkoita sitä, ettet voisi koskaan hemmotella itseäsi; sinun on pikemminkin vain varmistettava, että hemmottelua ei tapahdu liian usein.
Yhteenvetona sanottakoon, että on tärkeää sisällyttää terveellisiä jälkiruokia ruokavalioon. Hedelmät ja jogurtit ovat ihanteellisia valintoja ruokavalion täydentämiseen. Niillä on kevyesti makea luonne, ja samalla niiden sisältämien ravintoaineiden ja probioottien saanti auttaa edistämään kehon hyvinvointia. Ja voit vaikka yhdistää nämä vaihtoehdot hyödyntääksesi parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia niiden sisältämiä terveysetuja.
Lopuksi haluamme vielä muistuttaa, että kaikki jogurtit eivät ole terveellisiä. Käännä siis katseesi tuotteen etikettiin ja valitse aina sellainen tuote, joka ei sisällä lisättyä sokeria, sillä muuten sen ravitsemuksellinen laatu heikkenee huomattavasti. Parhaita vaihtoehtoja ovat sokerittomat luonnonjogurtit.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Wilkins T., Sequoia J., Probiotics for gastrointestinal conditions: a summary of the evidence. Am Fam Physician, 2017. 96 (3): 170-178.
- Barbara G., Cremon C., Azpiroz F., Probiotics in irritable bowel syndrome: where are we? Neurogastroenterol Motil, 2018.
- Joseph SV., Edirisinghe I., Burton Freeman BM., Fruit polyphenols: a review of anti inflammatory effects in humans. Crit Rev Food Sci Nutr, 2016. 56 (3): 419-44.
- Wilms E., Jonkers DMA., Savelkoul HFJ., Elizalde M., et al., The impact of pectin supplemetation on intestinal barrier function in healthy young adults and healthy elderly. Nutrients, 2019.
- Fontalva Pico, Ana Amelia. “Implicación de la resistencia a la insulina y el tejido adiposo en el síndrome metabólico en pacientes obesos.” (2017).
- Bonagiri PR., Shubrook JH., Review of associations between type 2 diabetes and cancer. Clin Diabetes, 2020. 38 (3): 256-265.
- Fernández-Gaxiola, Ana Cecilia, Anabelle Bonvecchio Arenas, and Juan Rivera Dommarco. “Aumentar el consumo de verduras, frutas, cereales, leguminosas y agua simple.” GUÍAS ALIMENTARIAS (2015).
- Babio, Nancy, Guillermo Mena-Sánchez, and Jordi Salas-Salvadó. “Más allá del valor nutricional del yogur:¿ un indicador de la calidad de la dieta?.” Nutrición hospitalaria 34 (2017): 26-30.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.