5 faktaa kylläisyyshormoni leptiinistä

Tiesitkö, että stressi ja tiukat dieetit voivat muuttaa kylläisyyshormonin toimintaa siten, että se ei toimi kuten sen tulisi? Lopulta saatatkin syödä enemmän kuin ennen.
5 faktaa kylläisyyshormoni leptiinistä
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 26 joulukuuta, 2022

Leptiinin on tärkein kylläisyyshormoni ihmisen kehossa. Se vastaa siitä, että aivoihin lähtee sarja viestejä, jotka kertovat että olet jo “täynnä” ja voit lopettaa syömisen.

On kuitenkin tärkeää olla tietoinen eräästä yksityiskohdasta, nimittäin ruokahalu ei ole sama asia kuin nälkäisyys.

Ruokahalu on tunnepohjainen halu. Siksi sitä ei aina hallitse mainittu hormoni, ja kognitiiviset mekanismit, käsitykset ja etenkin tunteet tulevat mukaan tähän prosessiin.

Sen sijaan se tuntemus, joka käsitetään “nälkänä”, on fysiologinen tarve. Se liittyy ihmisen ravinnetarpeisiin, ja se mahdollistaa elimistön hyvän toiminnan.

Siten onkin selvää, että ihmisen tulisi syödä vain silloin, kun hän on oikeasti nälkäinen.

Kehosi tarvitsee monenlaisia terveellisiä ravinteita. Se käyttää näitä pitääkseen yllä solujen rakenteita ja toimintoja. Niistä saadaan myös energiaa. Kun saat näitä ravinteita, nälkähormonit – kuten leptiini – toimivat niin hyvin kuin mahdollista.

Haluamme nyt kertoa eräistä faktoista tätä tärkeintä kylläisyyshormonia koskien. Saat myös tietää, kuinka voit “pitää siitä huolta”, jotta voisit varmistaa leptiinin hyvän toiminnan.

1. Leptiini: kylläisyyshormoni, jota ylipainoisilla ihmisillä on liikaa

nainen syö salaattia lattialla

On todennäköistä, että äskeinen otsikko sai sinut ymmällesi. Jos leptiini on kylläisyyshormoni, miksi sitä on runsaasti niillä, joilla on ylipainoa…? Katsotaanpa siis eräitä faktoja leptiinistä, jotta asia selkeytyisi:

  • Leptiini on hormoni, jota tulee tuotetuksi pääasiassa rasvasolujen toimesta.
  • Tämä hormoni antaa signaaleja, eli se viestii ihmisen hypotalamuksen kanssa ja kertoo milloin sinun tulee lakata syömästä, kun se tajuaa että olet jo saanut tarpeeksi rasvaa syömästäsi ruoasta.
  • Mitä sitten tapahtuu ihmisillä, jotka ovat ylipainoisia? Heillä on suurempi vastustuskyky leptiinin osalta.
  • Liikalihavilla ihmisillä on hyvin korkea leptiinipitoisuus veressään. Toisin sanoen sitä kertyy liikaa, eikä se toimi kuten sen tulisi.

Siksi ylipainoiselta ihmiseltä vie usein kauemmin saada kylläinen olo syödessä.

On eräs ongelma, joka voi olla tekijänä tässä vastustuskyvyssä leptiiniä koskien. Kyseessä on hypotalamuksen häiriö, mikä saa ihmisen menettämään herkkyytensä tälle hormonille.

Mitä voidaan tehdä leptiinin vastustuskyvyn vähentämiseksi?

  • Vältä tulehtuneisuutta lisääviä ruokia.
  • Syö tuotteita, joissa on hyviä rasvoja: oliiviöljy, lohi, avokado jne.
  • Nuku 7-9 tuntia vuorokaudessa.
  • Harrasta säännöllisesti liikuntaa.

2. Leptiini toimii monella tavalla kehossasi

stressi

Kuten olemme kertoneet, yksi tämän hormonin toiminnoista on hypotalamukselle viestien lähettäminen siitä, että olet saanut tarpeeksi energiaa ruoasta. Leptiini kertoo sinulle että on syytä lakata syömästä, sillä olet täynnä.

Tämä proteiini toimii myös muilla tavoilla kehossasi:

  • Se estää muiden hormonien tuotannon, ja muiden peptidien, jotka lisäävät haluasi syödä. Tämä koskee esimerkiksi neuropeptidi Y:tä.
  • Lisäksi on kiinnostavaa se, että leptiini lisää kalorien käyttöä ja aineenvaihdunnan toimintaa, eli se nopeuttaa aineenvaihduntaasi, jotta voisit pudottaa painoa ja hankkiutua eroon liiasta rasvasta.

3. Tiukat dieetit vähentävät leptiinin määrää kehossa

Tämä seikka on hyvin oleellinen: ne, jotka ryhtyvät erittäin tiukoille dieeteille, vähentävät tärkeimmän kylläisyyshormonin toimintaa kehossaan.

  • Ne dieetit, joiden aikana saadaan hyvin vähän kaloreita, tai “ihmedieetit”, ovat itse asiassa riski terveydelle.
  • Leptiinin määrät laskevat, aineenvaihdunta muuttuu hyvin hitaaksi, ja nälästä tulee voimakkaampi. Kehon energiatasot laskevat.

4. Stressi voi saada painon nousemaan leptiinin vuoksi

urheilu

Tiedämme, että on ihmisiä joiden paino laskee aina hyvin stressaavan jakson aikana. On kuitenkin tavallista, että “kroonisesta stressistä” kärsivillä tapahtuu aivan päinvastaisesti.

Syyt tähän ovat seuraavat:

  • Suurempi määrä stressiä tarkoittaa suurempaa määrää kortisolia ihmisen veressä.
  • Mitä enemmän kortisolia on, sitä enemmän leptiinin läsnäolo vähenee.

Siten tuloksena on ilmiö, joka on monelle hyvin tuttu: nälkä voimistuu, syömisestä nautitaan enemmän ja energiaa käytetään vähemmän.

5. Onko leptiini tärkein asia painon vähentämiseksi?

Nyt moni varmasti miettii, kuinka tämän tekijän toimintaa voitaisiin lisätä painon pudottamiseksi. Näin voisit tuntea olosi täydemmäksi aikaisemmin ja syödä siten paljon vähemmän, eikö?

  • Tässä tulee tietää, että kylläisyyshormoni toimii yhdessä aivojen kanssa.
  • Siten se ei koskaan anna signaalia syömisen lopettamisen tarpeesta, kun tarvitset enemmän energiaa ja ravinteita. Muuten se toimisi terveyttäsi vastaan.

Kaiken tämän tiedon perusteella haluamme selkeyttää erään asian: näläntunteen vähentämiseksi ei ole hyvä idea syödä ravinnelisiä, joissa on leptiiniä. Ei myöskään ole hyväksi ryhtyä ihmedieeteille tai muuten tiukoille kuureille.

Jos sinulla on ylipainoa, ota asia puheeksi lääkärin kanssa. Näin pystyt selvittämään, onko ongelman takana jokin hormonaalinen ongelma.

Jos todella haluat hoitaa leptiinitasosi hyviksi ja varmistaa tämän hormonin kunnollisen toiminnan, muuta ruokavaliotasi. Harrasta myös liikuntaa ja pidä stressi ja ahdistus kurissa.

Artikkelin pääkuva on lähteestä © wikiHow.com.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ochoa, C., & Muñoz, G. (2014). Hambre,Apetito y Saciedad. Revista Cubana de Alimentación y Nutrición.
  • Almanza-Pérez, J. C., Blancas-Flores, G., García-Macedo, R., Alarcón-Aguilar, F. J., & Cruz, M. (2008). Leptina y su relación con la obesidad y la diabetes mellitus tipo 2. Gaceta Medica de Mexico.
  • Botella Carretero, J. I., Lledín Barbancho, M. D., Valero González, M. a., & Varela DaCosta, C. (2010). Leptina: implicaciones fisiológicas y clínicas. Anales de Medicina Interna. https://doi.org/10.4321/s0212-71992001000300012

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.