Mahdolliset psykologiset ja emotionaaliset muutokset raskauden aikana
Vauvan odottaminen on upea kokemus. Tulee muutoksia, jotka muuttavat naisen elämän täysin. Onkin hyvä olla jo etukäteen tietoinen mahdollisista psykologisista ja emotionaalisista muutoksista raskauden aikana, joita monet äidit käyvät läpi.
Huolet, pelot ja ahdistukset voivat vaimentaa onnellisuutta hieman.
Koko prosessin ajan on tärkeää, että kumppani ja perhe tukevat äitiä, jotta hän pystyy hallitsemaan emotionaalisia ja psyykkisiä muutoksia hyvin. Mielenterveysalan ammattilaisen apu voi olla positiivinen lisä.
Syynä on hormonaalinen epätasapaino
Royal College of Midwives selittää, että korkea estrogeeni- ja progesteronitaso laukaisee hormonaalisen epätasapainon. Tämä voi muuttaa mielialaa ja saada äidin tuntemaan vihaa tai surua ilman ilmeistä syytä.
Huolimatta siitä, että oireet ovat niin epämukavia, ne korostuvat viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Emotionaaliset ja psykologiset muutokset raskauden aikana johtuvat sarjasta kehossa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat väistämättömiä. On kuitenkin totta, että myös muut tekijät vaikuttavat äidin hyvinvointiin.
Psykologiset ja emotionaaliset muutokset raskauden aikana
Vaikka jokaisella naisella voi olla erilaisia oireita, jotkut muutokset ovat hyvin yleisiä, ja niistä keskustelemme nyt. Olemme järjestäneet ne kolmeen eri raskauden vaiheeseen, sillä hormonaalinen epätasapaino ei ole samanlainen raskauden alussa kuin lopussa.
Ensimmäinen kolmannes: pelot
Ensimmäinen kolmannes on ratkaisevaa aikaa. American College of Obstetrics and Gynecology toteaa, että varhainen raskauden menetys on yleistä ja se kirjataan 10 prosentissa vahvistetuista raskauksista. Tämä mahdollisuus voi aiheuttaa monia pelkoja äidissä.
Tällä raskauskolmanneksella tehdään tärkeitä testejä sen selvittämiseksi, onko vauvalla jokin geneettinen sairaus tai muutoksia, jotka voivat aiheuttaa jonkun oireyhtymän. Tämä on yksi syy lisää huoleen.
Toinen kolmannes: muutokset kehossa
Toisella kolmanneksella vatsa alkaa kasvamaan ja keho muuttuu. Lantio levenee, paino nousee ja väsymys lisääntyy.
Vaikka tämä raskauskolmannes on melko vakaa, koska pahoinvointi on jo kadonnut, on mahdollista kehittää tietty viha-rakkaussuhde omaan kehoon.
Äiti ei ehkä tunne olonsa mukavaksi uudessa vartalonmuodossaan, ja hän voi tuntea olonsa epämukavaksi seksin aikana tai olla huolissaan raskausarvista. Kaikki tämä vaikuttaa hänen mielialaansa.
Viimeinen kolmannes: ambivalenssi vallitsee
Viimeisellä kolmanneksella tapahtuu koko raskauden suurimmat tunnemuutokset. Äiti tuntee ambivalenssia, jossa synnytyksen odottamisen ilo sekoittuu sen pelkoon (erityisesti ensiäideillä). Väsymys, nesteen kertyminen ja unettomuus voivat myös vaikuttaa merkittävästi mielialaan.
Lisäksi ahdistusta voi laukaista murehtiminen kaikesta, mitä tarvitaan, kun mennään sairaalaan tai kun tapahtuu vedenmeno. On normaalia, että äidillä on pelkoja tässä vaiheessa, ja ne voivat sekoittua jännitykseen. Avun pyytäminen ei koskaan ole huono ajatus.
Lue lisää: Onko liikunta raskausaikana turvallista?
Psykologinen terapia raskauden aikana
Voi olla hyvä ajatus käydä psykologilla raskauden aikana, jotta tästä kokemuksesta voi nauttia mahdollisimman paljon ilman, että raskauden aikana tapahtuvat psykologiset ja emotionaaliset muutokset valtaavat äidin.
Terapia voi olla uskomaton apu raskauden edetessä sekä äidille henkilökohtaisesti että parisuhteelle ja koko perheellekin. Se voi myös antaa hyvän perustan äitiyden alulle, kun vauva sitten lopulta syntyy.
Alusta loppuun saakka raskaus voi olla taianomainen kokemus. Jotkut naiset voivat paremmin (hyvin vähän oireita) kuin toiset. Se tunne, kun vauvasi tulee maailmaan, pitelee sormestasi ja takertuu sinuun, on selittämätöntä. Se on kokemus, joka saa kaikki nuo pelot ja huolet pötkimään pakoon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gavilán-Rodríguez, L., & García-Gavilán, E. A. (2019). Embarazo, parto y puerperio sin la matrona de atención primaria. Relato biográfico de una madre. Archivos de la Memoria.
- Morales, D. M., Bullones, M. A., Monge, F. J. C., Abellán, I. C., Moure, M. A. M., & Puente, C. P. (2008). Influencia de los factores psicológicos en el embarazo, parto y puerperio. Un estudio longitudinal. NURE investigación: Revista Científica de enfermería, (37), 5.
- Ramírez, D. L. C., Acosta, M. E. H., Figueroa, R. I. A., Estrada, I. H., & Pérez, J. A. F. (2019). Prevalencia de obesidad y ganancia de peso en mujeres embarazadas. Atención Familiar, 26(2), 43-47.
- López, M. E. G., & Calva, E. A. (2007). Alteraciones psicológicas en la mujer con embarazo de alto riesgo. Psicología y Salud, 17(1), 53-61.
- Ruiz Chamorro, T. (2017). Impacto psicológico en la mujer durante el embarazo, parto y puerperio. Una revisión de la literatura (Bachelor’s thesis).