Ihokontakti äidin ja lapsen välillä on ensiarvoisen tärkeää synnytyksen jälkeen

Äidin ja vastasyntyneen vauvan välillä on aina ollut ihokontakti läpi ihmiskunnan historian. Avustetun synnytyksen myötä sitä on kuitenkin alettu laiminlyödä. Tässä artikkelissa kerromme äidin ja lapsen välisen ihokontaktin hyödyistä.

Heti synnytyksen jälkeen äidin ja lapsen välillä tulisi olla ihokontakti, jota kutsutaan myös kenguruhoidoksi. Siinä vastasyntynyt vauva asetetaan äidin vatsan tai rinnan päälle, ja tämä voidaan tehdä jo ennen napanuoran katkaisemista.

Tämä voidaan toteuttaa myös päiviä syntymän jälkeen. Se hyödyttää monin tavoin sekä vauvan terveyttä että äidin ja lapsen välistä sidettä. Tässä artikkelissa kerromme kaiken tarvittavan tästä menetelmästä.

Ihokontakti äidin ja lapsen välillä syntymän jälkeen

Ihokontakti äidin ja lapsen välillä synnytyksen jälkeen on jotain mitä ihmiskunta on toteuttanut läpi historian. Se tehdään lähes tiedostamatta, sillä äiti haluaa osoittaa hellyyttä vastasyntyneelle vauvalleen ja suojella tätä.

Syntymä on vaikea tapahtuma vauvalle, sillä se päättää sen mukavan rauhaisan olotilan, jota vauva koki raskauskuukausien aikana kohdussa. Ensimmäinen kosketus äitiin voi rauhoittaa ja tyynnyttää vauvaa. Tästä syystä ihokontakti äidin ja lapsen välillä synnytyksen jälkeen on tärkeää.

Vaikka tämä menetelmä on hyödyllinen monin tavoin, todellisuudessa moni ei ole siitä edes tietoinen. Sitä onkin aiemmin tehty lähinnä pelkästä vaistosta. Heti kun avustetut synnytykset astuivat kuvaan, lääketieteen ammattilaiset lakkasivat toteuttamasta sitä.

Kuinka se tapahtuu?

Ihokontakti äidin ja lapsen välillä tarkoittaa sitä, että vastasyntynyt vauva asetetaan äidin rinnan tai vatsan päälle. Usein tämä tehdään katkaisematta ensin napanuoraa. Lapsi tulisi asettaa pystyasentoon äidin paljaan rintakehän päälle.

Vauvan tulisi mieluiten päästä kontaktiin myös äidin nännin kanssa, mutta vauvan ei tarvitse imeä sitä. Tätä tulisi tehdä sekä alatiesynnytysten että keisarileikkauksien yhteydessä. Tämä asento tulisi pitää vähintään tunnin ajan.

Tämä voidaan tehdä myös vauvan elämän ensimmäisinä tunteina, eli sen ei tarvitse tapahtua ihan heti synnytyksen jälkeen. Ihanteellista on löytää otollisia hetkiä päivästä tästä rauhaisasta hetkestä nauttimiseen.

Äidin tulisi paljastaa rinta kokonaan ja asettaa vauva sen päälle. Lisäksi äidin tulee peittää sekä itsensä että vauva huopaan, jotta kehon lämmönsäätely ei häiriinny. Muista, että pienellä vauvalla elinten mukautumisjärjestelmä ympäristöön on vasta kehittymässä.

Tällä tavoin sekä äiti että lapsi rauhoittuvat varmemmin. Seuraavaksi keskustelemme tämän menetelmän monista hyödyistä. On kuitenkin loogista olettaa, että näin suuri läheisyys vähentää stressiä. Ihokontakti äidin ja lapsen välillä voi jopa auttaa aiemmin mainituissa lämpötilanvaihteluissa, sillä se on avuksi homeostaasille.

Menetelmän hyödyt

Lukuisat tutkijat ovat viime vuosina perehtyneet äidin ja lapsen välisen ihokontaktin hyötyihin. Cochrane-verkoston julkaiseman tutkimuksen mukaan ihokontakti syntymän jälkeen vähentää vauvan itkua sekä parantaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta.

Asiantuntijat toteavat, että se syventää merkittävällä tavalla tunnesidettä äidin ja lapsen välillä. Äiti ymmärtää paremmin esimerkiksi vauvansa antamia merkkejä, ja kommunikaatio alkaa sujua paremmin. Näin äiti pystyy täyttämään vauvansa tarpeet.

Pontifical Catholic University of Chile -yliopiston katsausartikkelin mukaan se vähentää myös synnytyksen jälkeistä masennusriskiä. Se näyttäisi myös vähentävän sairaalassaolon kestoa synnytyksen jälkeen.

Yksi jo aiemmin mainitsemamme hyöty on vauvan ruumiinlämmön säätely. Toisin sanoen se auttaa ylläpitämään asianmukaista kehon homeostaasia, mikä on normaalin kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää tässä vaiheessa elämää.

Enfermería Universitaria -lehden tutkimus toteaa, että äidin ja lapsen välinen ihokontakti syntymän jälkeen johti imetyksen pidempään kestoon, edisti kohdun involuutiota (kohdun palautumista raskautta edeltävään tilaan) ja vähensi infektioiden riskiä, mikä johtaa vähentyneeseen lääkkeiden käyttöön naisilla synnytyksen jälkeen.

Ihokontakti äidin ja lapsen välillä kannattaa aina kun mahdollista

Kenguruhoito on luontaista ja vaistomaista synnytyksen jälkeen, ja siitä hyötyvät sekä äiti että lapsi. On kuitenkin totta, että sillä on myös haittapuolensa.

Progresos de obstetricia y ginecología -lehden julkaisussa kerrotaan, että tuolla nimenomaisella hetkellä voi ilmetä myös vauvan henkeä uhkaavia komplikaatioita, esimerkkinä puristuksen aiheuttama kuumuuteen tukahtumisen mahdollisuus. Tähän menetelmään tulisi tästä huolimatta kannustaa parantamalla hoitohenkilökunnan valmiutta.

Jos olet saamassa lapsen, perehdy tarkemmin tähän menetelmään ja kuinka se toteutetaan. Nauti myös syntymän hetkellä tuosta ensimmäisestä kontaktista pienokaiseesi. Näin varmistat sen, ettei ensimmäinen kosketus ulkomaailmaan ole traumaattinen kokemus vastasyntyneelle vauvallesi.