Maailman verenluovuttajien päivä auttaa pelastamaan ihmishenkiä
Maailman verenluovuttajien päivää vietetään kaikissa maissa 14. kesäkuuta. Maailman terveysjärjestö määritti päivän tutkija Landsteinerin kunniaksi. Järjestö halusi vahvistaa verenluovutuksen merkitystä.
Landsteiner oli itävaltalainen biologi, joka syntyi 14. kesäkuuta vuonna 1868. Hänestä tuli tunnettu tutkija, kun hän havaitsi, kuinka veriryhmät tyypitetään ABO-järjestelmään pohjautuen. Hän sai löydöksestään lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1930.
Maailman verenluovuttajien päivään kuuluu aina jokin motto ja tänä vuonna se oli “Turvallista verta kaikille”. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta bioturvallisista menetelmistä, joita maailman tulee noudattaa verenluovuttamisessa, veren varastoinnissa sekä siirtämisessä ihmiseltä toiselle.
On syytä pitää mielessä, että veri on elementti, jota ei voida valmistaa keinotekoisesti. Ainoa tapa antaa verta sitä tarvitsevalle on siis luovuttajien kautta.
Mitä turvallisella verellä tarkoitetaan?
Maailman verenluovuttajien päivä ei ainoastaan korosta verenluovuttajien sitoutumista, vaan myös veripankkien toimintaa, jotka hallitsevat verta ja säilövät näytteitä. Veren turvallisuus on tärkeää tässä prosessissa, jotta verta vastaanottava potilas ei saa mitään infektiota.
Turvallinen veri ei sisällä tauteja aiheuttavia mikrobeita tai myrkyllisiä aineita. Näihin sisältyvät virukset, bakteerit, sienet ja parasiitit.
Useita vuosikymmeniä sitten luovutetun veren sisältämien taudinaiheuttajien siirtyminen oli suuri ongelma. Bioturvallisuuden puuttuminen aiheutti tapauksia, joissa verensiirrossa esiintyi C-hepatiittia ja Chagasin tautia.
Onneksi luovutetun veren sisältämien bakteerien havaitsemiseen ja hallintaan tarkoitetut järjestelmät ovat parantuneet merkittävästi sen jälkeen. Laboratorioteknikot voivat testata useita sairauksia verenluovutuksen jälkeen. He tekevät yleensä hepatiitti-, HIV-, kuppa-, Chagas- ja luomistautitestin.
Laboratoriot hylkäävät veren, jonka testitulos on positiivinen näiden sairauksien kohdalla. Samalla heidän tulee myös ilmoittaa luovuttajalle tästä tuloksesta, jotta hän voi saada vastaavan diagnoosin ja asianmukaista hoitoa.
Lue myös: Verensiirrot – tarkoitus ja toimenpide
Turvallinen veri on myös ilmaista
Maailman verenluovuttajien päivä muistuttaa meitä luovutuksen vapaaehtoisuudesta. Kukaan ei voi pakottaa toista luovuttamaan verta, eikä siitä pitäisi saada rahallista hyötyä. Verenluovutuksen markkinointi on laitonta kaikissa maissa.
Tästä syystä turvallisuus riippuu myös julkisista säädöksistä, jotka verenluovuttajien lahjomattomuuden ja yksityisyyden suojaamiseksi on otettu käyttöön. Teon tulee olla vapaaehtoinen ja pyyteetön, eikä siitä pitäisi saada maksua tai muuta tuottoa.
Tämä on kuitenkin hankalaa globaalin talouden kannalta. Useimmat verenluovutukset ovat keskittyneet suurituloisiin maihin jättäen siten lopun väestöstä huomioimatta ja suosien kaupallistamista.
Kuka voi ryhtyä verenluovuttajaksi?
Vaikka veren luovuttamiseen kehotetaan koko väestön keskuudessa, liittyy siihen kuitenkin tiettyjä rajoituksia verenluovuttajien oman terveyden suojaamiseksi. Jotta säilöttyjen näytteiden laatu voidaan varmistaa, on ihmisiä, jotka eivät saa luovuttaa verta, kuten esimerkiksi terveystyöntekijät. Tämä johtuu siitä, että he voivat tietämättään kantaa jotakin tautia altistuessaan sairauksille päivittäin työssä.
Luovuttajan tulisi myös painaa yli 50 kg. Vain 18-65-vuotiaat voivat luovuttaa verta. Tämä johtuu oikeudellisista syistä sekä mahdollisista pienistä sivuvaikutuksista, joita on tapana ilmestyä liian nuorille tai vanhoille.
Verta ei saisi luovuttaa yli 3-4 kertaa vuoden aikana. Tämä perustuu punasolujen korvaamiseen, mikä tapahtuu noin kolmen kuukauden välein. Luovutuksen väliin jätettävä aika antaa luuytimelle riittävästi aikaa toipua.
Yleensä terveysalan ammattilainen tekee alkuhaastattelun, jolla määritellään luovutuksen kelpoisuus. Ihminen voi luovuttaa verta heti, kun hän täyttää kaikki vaatimukset.
Lue myös: Miksi ennen verikoetta pitää paastota?
Maailman verenluovuttajien päivä ja ihmishenkiä pelastava tietoisuus
Verenluovutus saattaa vaikuttaa pieneltä teolta. Veripankkien ansiosta on kuitenkin mahdollista parantaa vaikeista leikkaustoimenpiteistä selviytymistä sekä hoitaa synnynnäisiä hematologisia sairauksia.
Maailman verenluovuttajien päivässä on kyse solidaarisuudesta ja muista välittävien ihmisten tunnustamisesta. Monet ihmiset voivat luovuttaa verta ja siten auttaa muita. Voit olla yhteydessä paikalliseen veripankkiin ja he voivat neuvoa sinua lisää aiheeseen liittyen.
Kiitos, kun luit artikkelin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cuadros-Aguilera, Pol. “Salus Populi, principio de no lucro y deber cívico de donar sangre.” Revista de bioética y derecho 40 (2017): 115-124.
- Cabana, Araceli Faraldo, María Pérez Galán, and Sara Asensio Arredondo. “Motivaciones para donar sangre entre el personal sanitario.” RECIEN: Revista Electrónica Científica de Enfermería 14 (2017): 2.
- Hernández, MA Puig. “La donación de sangre. Historia y crítica de su regulación.” Revista de Derecho UNED 23 (2018): 801-805.
- Aguirre, Sofía, Agustín Bazzani, and Mauro Casciati. “La problemática de la donación de sangre voluntaria no remunerada.” Evidência: Actualización en la Práctica Ambulatoria 16.1 (2013): 2-4.