Miksi ennen verikoetta pitää paastota?

Yleensä ennen verikoetta täytyy paastota vähintään kahdeksan tunnin ajan. Tämä riippuu kuitenkin aina kyseessä olevasta verikokeesta. Tässä artikkelissa kerromme, miksi paasto on tärkeä.
Miksi ennen verikoetta pitää paastota?

Viimeisin päivitys: 10 joulukuu, 2020

Verikokeet ovat yksi yleisimmistä lääkärintutkimuksista, sillä ne antavat paljon tietoa henkilön terveydentilasta. Niitä pidetään rutiinitoimenpiteenä missä tahansa hoidossa. Yleensä ennen verikoetta on paastottava vähintään kahdeksan tunnin ajan ja ajoitettava näytteenotto mahdollisuuksien mukaan aamuksi. Mutta miksi ennen verikoetta pitää paastota? Jatka lukemista!

Verikokeella voidaan analysoida erilaisia muuttujia. Usein lääkärit määräävät tietyt verikokeet diagnoosinsa vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi. Monissa arvoissa on kuitenkin pikemminkin kyse rutiinitarkastuksesta; näitä ovat esimerkiksi verensokeriarvon ja verisolujen määrän mittaukset.

Tässä artikkelissa haluamme keskustella siitä, miksi ennen verikoetta pitää paastota. Miksi on niin tärkeää olla syömättä ja juomatta vähintään kahdeksan tuntia ennen kyseistä toimenpidettä?

Vastaamme tähän ja muihin kysymyksiin alla.

Mitä varten verikokeita otetaan?

Verikokeessa potilaalta otetaan verta ja näyte analysoidaan laboratoriossa. Sen avulla voidaan tutkia monia eri asioita kehossa tiedon keräämiseksi potilaan yleisestä terveydentilasta. Samalla saadaan tietoa jonkin tietyn elimen tilasta.

Yleensä verikokeet pitävät sisällään verenkuvanjoka tarkoittaa veren jokaisen solutyypin valkosolujen, punasolujen ja verihiutaleiden määrää. Tämän avulla voidaan myös tarkastella näiden solujen muotoa sen varmistamiseksi, ettei niissä ole mitään poikkeavaa.

Verinäytteestä voidaan samaan tapaan analysoida myös useita biokemiallisia arvoja, esimerkiksi henkilön glukoosin tai raudan määrää veressä. Näiden arvojen joukosta voidaan mainita myös kolesteroli, triglyseridit, kilpirauhasen entsyymit, virtsa-aine jne.

Kaikkia näitä parametreja tarvitaan tiettyjen sairauksien havaitsemiseen. Esimerkiksi kilpirauhasentsyymien poikkeavat arvot paljastavat kilpirauhasen sairauden, kun taas rauta- ja muut arvot auttavat selvittämään, onko potilaalla anemia ja kuinka vakava se on.

Lisäksi verikokeista on apua myös silloin, jos pidetään mahdollisena joitakin kasvaimia. Nämä kasvaimet vapauttavat tiettyjä aineita, jotka voidaan nähdä verestä.

Verikokeen avulla voidaan diagnosoida sairauksia
Verikokeet auttavat havaitsemaan häiriöitä kehossa. Niitä käytetään usein sairauksien diagnosoimiseen.

Miksi ennen verikoetta pitää paastota?

Ennen verikoetta pitää paastota vähintään kahdeksan tunnin ajan. Älä siis syö tai juo mitään (paitsi vettä) edellisenä iltana. Vereen imeytyy nimittäin ruokaa ja juomaa, mikä voi muuttaa tiettyjä parametreja. 

Se, pitääkö potilaan paastota vai ei ja kuinka pitkä paaston tulee olla, riippuu itse asiassa siitä, millaisia verikokeita otetaan. Jos lääkäri on määrännyt esimerkiksi verenkuvan, paastoa ei välttämättä tarvita. Jos taas aikomuksena on mitata verensokeri, aikuisten on paastottava vähintään kahdeksan tuntia ja lasten vähintään kolme tuntia.

Jos taas analysoidaan kilpirauhasen toimintaa, neljän tunnin paaston pitäisi olla riittävä. Kolesteroliarvojen kohdalla lääkäri saattaa puolestaan suosittaa jopa 12 tunnin paastoa.

Yksi huomioitava seikka on lääkitys. Tietyt lääkkeet, kuten ruoatkin, voivat vaikuttaa veriarvoihin. Lääkärit ovat tästä yleensä tietoisia ja osaavat sanoa, tulisiko lääkkeiden syönti keskeyttää vai ei.

Ruokien ja juomien imeytyminen verenkiertoon on yksi syy siihen, miksi ennen verikoetta pitää paastota
Jokaista verikoetta ennen ei tarvitse paastota; se riippuu siitä, mitä verikokeesta tutkitaan.

Mitä muuta tulisi muistaa

Yleensä lääkäri antaa myös muita suosituksia, jotta näytteenotto sujuisi mahdollisimman hyvin. Paastoamisen lisäksi tulisi ensinnäkin välttää tupakointia juuri ennen verikoetta, koska tupakka voi vaikuttaa verensokeriarvoon.

Vettä voi juoda kohtuudella janon sammuttamiseksi, mutta alkoholijuomien nauttiminen ennen näytteenottoa on ehdottomasti kielletty. Vältä myös liikuntaa edellisenä päivänä, koska tämäkin voi vaikuttaa tiettyihin markkereihin.

Potilaan tulisi kaikissa tilanteissa kääntyä lääkärin puoleen ja pyytää tarkkoja ohjeita ennen omaa verikoetta. Kuten jo mainitsimme, jotkut potilaat saattavat joutua keskeyttämään lääkityksensä tilapäisesti. Myös verikoetta edeltävän paaston kesto voi vaihdella, minkä vuoksi on parasta keskustella asiasta henkilökohtaisesti oman lääkärin kanssa.

It might interest you...
Suuri määrä monosyyttejä veressä: mitkä ovat sen oireet ja miten sitä hoidetaan?
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Suuri määrä monosyyttejä veressä: mitkä ovat sen oireet ja miten sitä hoidetaan?

Vaikka infektiot ovatkin kaikista yleisin syy siihen, miksi veressä on suuri määrä monosyyttejä, voi se johtua myös karsinogeenisestä tai



  • Quinn JG, Tansey EA, Johnson CD, Roe SM, Montgomery LE. Blood: tests used to assess the physiological and immunological properties of blood. Adv Physiol Educ. 2016;40(2):165-175. doi:10.1152/advan.00079.2015
  • Dean L. Blood Groups and Red Cell Antigens [Internet]. Bethesda (MD): National Center for Biotechnology Information (US); 2005. Table 1, Complete blood count. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK2263/table/ch1.T1/
  • Ortiz Sánchez, Y., García Tase, M. M., Rosales Arias, K. K., Vázquez Belizón, Y., & Fonseca Olivares, E. (2005). Interferencias de medicamentos con pruebas de laboratorios. Revista Cubana de Farmacia39(3).
  • McMillin JM. Blood Glucose. In: Walker HK, Hall WD, Hurst JW, editors. Clinical Methods: The History, Physical, and Laboratory Examinations. 3rd edition. Boston: Butterworths; 1990. Chapter 141. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK248/
  • Kackov S, Simundic AM, Gatti-Drnic A. Are patients well informed about the fasting requirements for laboratory blood testing?. Biochem Med (Zagreb). 2013;23(3):326-331. doi:10.11613/bm.2013.040