Mistä anemian tunnistaa?

24 marraskuu, 2020
Mistä anemian tunnistaa? Ensimmäiseksi on mentävä lääkäriin. Lääkäri auttaa oireiden tulkitsemisessa ja saattaa vaatia tutkimuksia anemian varmistamiseksi tai poissulkemiseksi.

Erityisesti raskausaikana on hyvin tärkeää tietää, mistä anemian tunnistaa. Se on tärkeää myös niille ihmisille, jotka potevat väsymystä tai uupumusta ilman selkeää syytä.

Anemian tunnistaminen alkaa oireiden huomaamisesta ja jatkuu täydentäviin menetelmiin. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että jokaisen keho reagoi hemoglobiinin puutokseen omalla tavallaan.

Anemian kliiniset ilmenemistavat vaihtelevatkin potilaiden kesken. Usein ne ovat epämääräisiä ja niihin kuuluu sellaisiakin oireita, jotka sopivat myös muihin sairauksiin. Oli tilanne mikä hyvänsä, terveysalan ammattilaisen täytyy “sitoa langanpäät yhteen” ymmärtääkseen vaatia asiaankuuluvia tutkimuksia.

Tässä artikkelissa perehdymme tarkemmin anemiaan ja siihen, mistä anemian tunnistaa.

Mitä on anemia?

Anemia on punasolujen ja hemoglobiinin puutosta veressä. Molemmilla veren osatekijöillä on omat normaalit arvonsa, joiden ylläpito on tärkeää elimistön normaalin toiminnan kannalta.

Punasolut ovat verisoluja, jotka kuljettavat hemoglobiiniproteiinia sisällään. Näiden solujen puoliintumisaika on noin 3 kuukautta, eli ne vaihtuvat kehossa 90 päivän välein.

Niiden toiminta on oleellisen tärkeää hapen kuljettamiseksi kudoksiin. Tehtävänsä täyttääkseen punasolut pitävät sisällään hemoglobiinia, runsaasti rautaa sisältävää ainetta. Mikroskooppisen muotonsa vuoksi tämä proteiini pystyy yhdistymään hapen kanssa ja kuljettamaan sitä. Näin se pystyy jakamaan happea eri kudoksiin ja hyödyntämään sitä aineenvaihdunnassaan.

Kuten tästä voi nähdä, tähän prosessiin osallistuu sekä punasoluja että hemoglobiinia ja epäsuorasti myös rautaa. Näin ollen anemia voi syntyä seuraavilla kolmella tavalla:

  • Verenvuodot, jotka vähentävät kehossa kiertävän veren määrää.
  • Rautavaje ruokavaliossa tai sen imeytymisen heikkeneminen suolistosta.
  • Krooniset sairaudet, jotka vaikuttavat punasolujen muodostumiseen ja niiden toimintaan.
Punasolut kuljettavat happea

Jatka lukemista: Anemian hoito lääkkein

Mistä anemian tunnistaa? Oireet

Anemian oireet ja merkit ovat kirjavia ja epämääräisiä, eli anemiaa voi olla vaikea tunnistaa. Tietoisuus oireista voi kuitenkin auttaa päättämään, tulisiko sinun lähteä lääkäriin.

Väsymys, uupumus ja voimien hiipuminen ovat kaikki tyypillisiä anemialle. Koska elimistössä kiertää vähemmän happea, solujen aineenvaihduntatoiminta vähenee ja ne uupuvat nopeammin. Tästä syystä liikunta, juokseminen ja jopa kävely on vaikeampaa. Arkiliikunnasta, kuten portaiden nousemisesta, voi tulla haastavaa.

Anemiassa hengitystiet yrittävät korvata happivajeen ottamalla sitä enemmän ulkopuolelta. Tästä syystä ihminen voi hengästyä ja hengitys nopeutua.

On epätodennäköistä, että anemian tunnistaisi pelkästään ihonväriä tarkastelemalla, mutta tämä tekijä voi antaa hieman suuntaa. Punasolujen puute aiheuttaa kalpeutta terveen punan vähenemisen myötä.

Muita anemiaan viittaavia merkkejä ovat:

  • Päänsärky
  • Nopeutunut syke
  • Huimaus, pyörrytys ja pyörtyminen
  • Kylmät jalat

Lue lisää: Ovatko anemia ja raudanpuute sama asia?

Mistä anemian tunnistaa: verikoe

Jos lääkäri epäilee anemiaa, hän saattaa haluta selvittää tietyt biokemialliset parametrit, joista tärkein on hemoglobiini. Verikokeesta voidaan selvittää tämän proteiinin pitoisuus veressä.

Terveellä miehellä veren hemoglobiinin tulisi olla 13-18 grammaa desilitraa kohden. Naisilla sen tulisi olla 12-15. Marginaali on laajempi lasten kohdalla.

Jos naisen hemoglobiiniarvo on alle 12 tai miehen alle 13, kyseessä on anemia. Lääkärin tulee tuolloin selvittää anemian syy ja punasolujen tila sairauden piirteiden selvittämiseksi. Tätä varten lääkäri tekee verisivelyn.

Verikokeen ottaminen on ainoa keino, mistä anemian tunnistaa varmuudella
Hemoglobiinin mittaus on avainasia anemian diagnosoimisessa.

Mistä anemian siis tunnistaa?

Ainoa keino tunnistaa anemia on mittaamalla veren hemoglobiini verikokeella. Useat oireet voivat viitata anemiaan, mutta diagnoosi perustuu muuhunkin kuin oirekuvaan.

Jos epäilet itselläsi anemiaa väsymyksen tai kalpeuden, päänsäryn tai raajojen kylmyyden takia, mene lääkäriin. Kerrottuasi oireet lääkärille tämä lähettää asiaankuuluviin tutkimuksiin.

Anemian kaikkia muotoja voidaan hoitaa, joko rautalisillä tai hoitamalla verenvuodon taustalla oleva syy. Jos siis epäilet itselläsi anemiaa, älä suotta viivyttele lääkäriin menemistä.

  • Clark, Susan F. “Iron deficiency anemia: diagnosis and management.” Current opinion in gastroenterology 25.2 (2009): 122-128.
  • Buttarello, M. “Laboratory diagnosis of anemia: are the old and new red cell parameters useful in classification and treatment, how?.” International journal of laboratory hematology 38 (2016): 123-132.
  • Lanzkowsky, Philip. “Classification and diagnosis of anemia in children.” Lanzkowsky’s Manual of Pediatric Hematology and Oncology. Academic Press, 2016. 32-41.
  • Abbaspour N, Hurrell R, Kelishadi R. Review on iron and its importance for human health. J Res Med Sci. 2014;19(2):164‐174.
  • Camaschella C. Iron-deficiency anemia. N Engl J Med. 2015;372(19):1832‐1843. doi:10.1056/NEJMra1401038
  • Lopez A, Cacoub P, Macdougall IC, Peyrin-Biroulet L. Iron deficiency anaemia. Lancet. 2016;387(10021):907‐916. doi:10.1016/S0140-6736(15)60865-0
  • Sheth TN, Choudhry NK, Bowes M, Detsky AS. The relation of conjunctival pallor to the presence of anemia. J Gen Intern Med. 1997;12(2):102‐106. doi:10.1046/j.1525-1497.1997.00014.x