Anemian hoito lääkkein
Anemian hoito lääkkein riippuu siitä, mikä potilaan sairauden aiheuttaa. Kaikki anemiatyypit eivät ole samanlaisia, ja siitä syystä hoitovaihtoehdot vaihtelevat.
Anemia on sairaus, joka aiheuttaa veren happitason alenemisen. Näin tapahtuu silloin, kun hemoglobiinipitoisuus laskee. Hemoglobiini on runsaasti rautaa sisältävä molekyyli ja sitä esiintyy veren punasoluissa.
Tämän ongelman ratkaisemiseksi on nykyään monia tehokkaita hoitovaihtoehtoja, joista opit lisää lukemalla tämän artikkelin. Anemian hoito lääkkein perustuu pääosin sairauden aiheuttajan säätämiseen tai oikaisemiseen. Hoitovaihtoehtojen joukossa ovat muun muassa seuraavat keinot:
- Ravintoaineiden korvaushoito
- Hematopoieettiset ärsykkeet
- Immunosuppressantit
- Luuydinsiirto
Mistä anemia voi johtua?
Anemialla on kolme pääasiallista aiheuttajaa. Sitä voi esiintyä siksi, että keho ei tuota tarpeeksi punasoluja, jotka ovat hemoglobiinia sisältäviä verisoluja. Kuten jo mainitsimmekin, hemoglobiini on molekyyli, joka kuljettaa happea ympäri kehoa.
Anemia voi myös johtua liiallisesta verenvuodosta, johtui se sitten loukkaantumisesta tai naisten kuukautisista. Monien nuorten naisten täytyy ottaa rautalisää juuri tästä syystä.
On myös autoimmuunisairauksia, jotka tuhoavat punasoluja.
Jatka lukemista: Ovatko anemia ja raudanpuute sama asia?
Anemian hoito lääkkein
Ravintoaineiden korvaushoito
Ensimmäisenä anemian hoitokeinona on ottaa lisäravinteita, jotka auttavat erytropoietiinin syntetisoinnissa. Kyseessä on kehon tarvitsema proteiini uusien punasolujen luomiseksi. Lääkäreiden tavallisesti suosittelemien lääkkeiden joukossa ovat:
- Rautasuolat: nämä ovat tehokkaampia raudanpuuteanemiaa hoidettaessa.
- Vitamiinit: erityisesti B12-vitamiini eli kobalamiini, B6-vitamiini eli pyridoksiini, sekä foolihappo eli B9-vitamiini. Näitä vitamiineja tarvitaan punasolujen syntetisoimiseen.
Erytropoieettiset ärsykeet eli erytropoietiinin syntetisointi
Toinen anemian hoitokeino on erytropoieettisten ärsykkeiden käyttäminen. Nämä lääkkeet edistävät punasolujen syntymistä luuytimessä.
Niitä käytetään yleensä anemiaan, joka johtuu kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta. Niitä suositellaan myös verensiirtojen määrän vähentämiseen tiettyjen tärkeiden leikkaustoimenpiteiden aikana sekä leikkauksen jälkeen.
Joitakin näistä lääkkeistä ovat:
- Erytropoietiini: tämä ainesosa stimuloi punasolujen eriytymistä ja kypsymistä. Kehon luonnollinen erytropoietiinitaso kasvaa, kun veren punasolujen määrä laskee. Tämä on kuitenkin hyödyllistä vain sellaisen anemian kohdalla, joka johtuu erytropoietiinin puutteesta, kuten krooninen munuaisen vajaatoiminta.
- CSF-glykoproteiineja stimuloivat tekijät: filgrastiimi tai lenograstiimi sekä granulosyytti-makrofagiärsykkeet, kuten sargramostiimi, ovat hormoneita, jotka edistävät luuytimessä syntyvien verisolujen kasvua. Tästä syystä ne ovat hyödyllisiä kemoterapian aiheuttamissa neutropeniatapauksissa sekä luuydinsiirron aikana.
Lue myös: Kymmenen hyvää ruokaa anemiaan
Immunosuppressantit
Nämä lääkkeet heikentävät immuunijärjestelmää ja ne ovat siten hyödyllisiä sairauksissa, joissa immuunisysteemi vahingoittaa tai hyökkää potilasta vastaan. Jotkin anemiatyypit liittyvät tämän kehon luonnollisen puolustusjärjestelmän huonoon toimintakykyyn. Tästä syystä lääkärit määräävät kyseisiä lääkkeitä tällaisten sairauksien hoitamiseen.
Luuydinsiirto
Tämä hoito on osoittanut hyviä tuloksia tietynlaisten anemiatyyppien kohdalla, kuten esimerkiksi sirppisoluanemian, jota sairastaa huomattava määrä ihmisiä. Tämä sairaus tekee punasoluista jäykkiä, tahmeita ja sirpinmuotoisia. Lääkärit ovat jo tehneet erityisen luuydinsiirron, jolla pystyttiin parantamaan tämä sairaus onnistuneesti.
Toimeenpiteen tuomista hyvistä tuloksista huolimatta on myös tärkeää tehdä seurantakokeita hoidon paremman arvioinnin tekemiseksi, sillä hoito on vielä kokeellinen.
Kaikkiin anemiatyyppeihin on hoitokeino
Kuten jo kerroimme tässä artikkelissa, on anemian hoitokeinoja useita ja valittu hoito riippuu potilaan sairastamasta anemiatyypistä. Suosittelemme sinua käymään lääkärissä, mikäli sinulla on epäilyksiä ja voit päättää yhdessä lääkärin kanssa, mikä on paras hoitovaihtoehto juuri sinulle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Shamah, T., Villalpando, S., & De la Cruz, V. (2016). Anemia. In International Encyclopedia of Public Health. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-803678-5.00018-7
- Shaw, J. G., & Friedman, J. F. (2011). Iron deficiency anemia: Focus on infectious diseases in lesser developed countries. Anemia. https://doi.org/10.1155/2011/260380
- Blesa Baviera, L. C. (2016). Anemia ferropénica. Pediatria Integral. https://www.pediatriaintegral.es/wp-content/uploads/2016/xx05/02/n5-297-307_Luis%20Blesa.pdf.