Mitä on happihoito ja mihin sitä käytetään?

10 kesäkuu, 2020
Happihoitoa käytetään kroonisen hengitysvajauksen hoidossa, mutta viime vuosina sitä on onnistuneesti hyödynnetty myös esteettisissä hoidoissa.

Happihoito on lääkärin määräyksellä toteutettava hoito, johon kuuluu hapen antaminen potilaalle suurina pitoisuuksina. Sen tarkoituksena on hoitaa hypoksiaa eli veren ja kudosten hapenpuutetta. Sitä määrätään pääosin kroonisen hengitysvajauksen hoitoon, mutta viime vuosina sitä on onnistuneesti hyödynnetty myös kauneudenhoidon maailmassa.

Mitä on happihoito?

Happihoito hoitaa hypoksiaa

Happihoito auttaa lisäämään hapen määrää kudoksissa. Tämän se tekee maksimoimalla hemoglobiinin hapenkuljetuskykyä. Se lievittää myös tiettyjä vaivoja ja sairauksia kuten kroonista keuhkoputkentulehdusta tai keuhkoahtaumatautia. Se on hyvä hoito myös liikalihavuuden aiheuttamaan hypoventilaatioon ja vakavaan astmaan.

Nykyään sitä hyödynnetään jopa kauneushoidoissa, erityisesti kuivan, rasvaisen, väsyneen ja ryppyisen ihon hoitoon. Sillä saa hyviä tuloksia myös tummien silmänalusten ja muiden ihon kauneusvirheiden hoidossa. Toisaalta happi myös antaa iholle sen tarvitsemaa kosteutusta sekä stimuloi kollageenituotantoa ja auttaa tekemään ihosta nuorekkaamman näköisen. Jotta sen vaikutuksia voisi ymmärtää, on ensin tärkeää tietää hieman lisää happihoidosta.

Erilaiset happihoidot

Happihoito on keskeinen hoito hengitysvajauksessa, joka on syy siihen miksi lääkärit määräävät hoidon potilaalle. Nämä ovat yleisimmin käytetyt happihoidot:

Happihoito normaalipaineella

Tällaista happihoitoa annetaan eri pitoisuuksina, yleensä väliltä 21 ja 100 %. Yksi tavallisimmista antotavoista on nenäkanyyli tai maski.

Tutustu myös: Akuutti vaikea astma: oireet ja hoito

Ylipainehappihoito

Tällainen happihoito koostuu 100-prosenttisen hapen antamisesta potilaalle tämän ollessa painekammion sisällä. Hoidon aikana käytetään kypärää tai maskia.

Hoidon tavoitteena on lisätä hapen määrää kudoksissa hemoglobiinin kautta. Kun elimistöön saapuu paljon happea, keuhkorakkuloihin kohdistuu enemmän painetta, mikä aikaansaa hemoglobiinin saturaation. Näin ollen keuhkorakkuloissa olevan hapen paine kasvaa ja hengityselimistön ja sydämen työkuorma vähenee. Tämän seurauksena elimistö pystyy ylläpitämään happipaineen tasaisena.

Millaisia komplikaatioita happihoito voi aiheuttaa

Kuten mihin tahansa hoitoon, happihoitoonkin voi liittyä komplikaatioita. Tyypillisesti nämä ovat seurausta sopimattomasta happipitoisuudesta, mutta voivat johtua myös liian pitkästä hoidon kestosta.

Joitakin mahdollisia oireita ovat:

  • Henkitorven ja keuhkoputken tulehdus.
  • Heikentynyt värekarvojen puhdistuminen.
  • Akuutti keuhkovaurio.
  • Bronkopulmonaarinen dysplasia.

Lisäksi kylmän ja kuivan kaasuseoksen hengittäminen voi aiheuttaa limakalvojen kuivumista ja repeämiä. Potilas voi myös kärsiä vähentyneestä mukosiliaarisesta kuljetuksesta, liman irtoamattomuudesta ja liman paksuuden lisääntymisestä.

Kannattaa lukea myös: Keuhkoputkentulehdus ja sen kotihoito

Hapenantomenetelmät

Happihoito voidaan toteuttaa yksinkertaisella happimaskilla

Happihoitoa voidaan antaa nenäkanyylin ja maskien kautta samalla kun potilas hengittää spontaanisti. Maskeja ovat esimerkiksi:

  • Venturimaski. Venturimaski annostelee hapen tarkasti potilaalle. Hoidon aikana potilas ei voi syödä eikä puhua. Kuumuudentunne ja ihoärsytys ovat mahdollisia.
  • Yksinkertainen happimaski. Tämä on nenän ja suun peittävä pehmeä muovinaamari. Sen sivuilla on aukot, joiden kautta uloshengitetty ilma pääsee poistumaan. Maski on asetettava kasvoille oikein kuminauhan avulla, jotta se ei vuoda.

Toinen hapenantotapa on matalavirtauksinen järjestelmä, joka sopii minimaalisen vähän lisähappea tarvitseville. Myös suurivirtauksista järjestelmää ja ylipainekammiota voidaan käyttää. Potilaita, jotka eivät pysty hengittämään itse, täytyy kuitenkin hoitaa mekaanisella hengityslaitteella.

Yhteenveto

Vaikka happihoito on lääkärin määräämä hoito hypoksiaan, on tärkeää muistaa, ettei sitä käytetä ainoastaan terveysongelmien hoidossa. Nykyään sitä hyödynnetään jopa joissakin kauneushoidoissa.

  • Ortega Ruiz, F., Díaz Lobato, S., Galdiz Iturri, J. B., García Rio, F., Güell Rous, R., Morante Velez, F., … Tàrrega Camarasa, J. (2014). Oxigenoterapia continua domiciliaria. Archivos de Bronconeumología. https://doi.org/10.1016/j.arbres.2013.11.025

  • Desola, J. (2009). Indicaciones actuales de la oxigenoterapia hiperbárica. FMC – Formación Médica Continuada En Atención Primaria. https://doi.org/10.1016/s1134-2072(09)72308-4

  • Donaire, E. C. V. J. G. (2014). Sistemas de oxigenoterapia. Manual Separ De Procedimientos.