Akuutti vaikea astma: oireet ja hoito

09 helmikuu, 2020
Akuutti vaikea astma on erittäin yleinen syy kiireellisiin lääkärikäynteihin ja sairaalan ensiavussa vierailuun erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

Kaikilla astmaa sairastavilla potilailla on kohonnut riski kärsiä akuutista vaikeasta astmasta eli akuutista astmakohtauksesta elämänsä aikana. Nämä jaksot voivat osoittautua joillekin potilaille jopa kohtalokkaiksi.

Asianmukainen sairaalahoito ja potilaiden vastaanottama apu hätätapausten kohdalla ovat perustavanlaatuisia näkökohtia astmasta kärsivän potilaan hoidossa.

Akuutti vaikea astma on erittäin yleinen syy kiireellisiin lääkärikäynteihin ja sairaalan ensiavussa vierailuun erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Lisäksi tämä patologia on hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä.

Mikä on astma?

Akuutti vaikea astma on erittäin yleinen syy kiireellisiin lääkärikäynteihin ja sairaalan ensiavussa vierailuun erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa

Astma on krooninen ja tulehduksellinen hengitysteiden sairaus, johon liittyy yliherkkyyttä, keuhkojen palautuvaa ilmavirtauksen rajoittuneisuutta sekä hengitysoireita.

Hengityselimet muodostuvat:

  • Sieraimista
  • Kurkunpäästä
  • Henkitorvesta
  • Keuhkorakkuloista, keuhkoputkista ja ilmatiehyistä.

Astmaa esiintyy pääasiassa keuhkoputkissa ja ilmatiehyissä, joiden tehtävänä on ohjata ilmaa keuhkoihin ja keuhkoista ulos.

Käytännössä se, mitä astman tilanteessa tapahtuu, on näiden rakenteiden seinämien tulehtuminen ja paksuuntuminen, jolloin keuhkojen toiminnan kannalta tärkeä liman tuotanto laskee ja keuhkoputkien seiniä ympäröivän lihaksen supistuminen johtaa keuhkoputkien halkaisijan kaventumiseen ja hengityksen vaikeutumiseen.

Joillakin astmaa sairastavilla potilailla oireet vaikuttavat myös nenässä ja nenäonteloissa, jota kutsutaan rinosinusiitiksi eli nenä- ja sivuonteloiden tulehdukseksi.

Useat eri tekijät voivat laukaista astman joko hengitysteiden tulehduksen, sileän lihaskudoksen supistumisen tai molempien edellä mainittujen syiden kautta.

Alttius eri allergeeneille, ilmansaasteet sekä hengitystieinfektiot ovat tärkeimpiä kliinisesti havaittuja astmaa laukaisevia tekijöitä.

Mitkä ovat akuutin vaikean astman oireet?

Akuutin vaikean astman oireiden esiintyminen, yleisyys ja vakavuus riippuvat paljolti astmaa sairastavasta potilaasta itsestään. Yleisimpiä akuutin vaikean astman oireita ovat kuitenkin seuraavat:

  • Vakavat hengitysvaikeudet, rinnassa tuntuva paine tai kipu ja yskiminen sekä hengityksen vinkuminen sisään- ja/tai uloshengityksen aikana.
  • Alhaiset maksimaalisen ilmanvirtauksen arvot.
  • Oireet, jotka eivät reagoi nopeasti edes astmaa hoitavan inhalaattorin käyttöön.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 10 ruoka-ainetta, jotka taistelevat astmaa vastaan

Akuutin vaikean astman hoito

Akuutti vaikea astma on lääketieteellinen hätätapaus, joka on arvioitava ja hoidettava nopeasti. Kohtauksen arviointi koostuu prosessista, jolla on kaksi eri painopistettä:

  • Staattinen arviointi astmakohtauksen vakavuuden selvittämiseksi.
  • Dynaaminen arviointi astman hoidon vasteen määrittämiseksi.

Hoidon intensiteetti määräytyy akuutin vaikean astman vakavuuden mukaan. Oli kyseessä sitten mikä hoitomenetelmä tahansa, hoidon tavoitteet ovat samankaltaiset:

  • Potilaan hypoksemian korjaaminen (vähentyneet happitasot elimistössä) antamalla lisähappea.
  • Hengitysteiden tukkeuman helpottaminen annostelemalle potilaalle toistuvasti keuhkoputkia laajentavia aineita hengityksen kautta.
  • Keuhkojen tulehdustilan laskeminen ja tulehduksen uusiutumisen ehkäiseminen annostelemalle potilaalle systeemisiä kortikosteroideja.

Happi

Akuutissa vaikeassa astmassa esiintyvää hypoksemiaa voidaan yleensä korjata pienillä happea elimistössä lisäävillä annoksilla, jota annostellaan potilaalle happinaamarin tai nenään asetetun kanyylin kautta

Hypoksemia eli veren vähähappisuus tai veren hapen niukkuus voidaan yleensä korjata pienillä happea elimistössä lisäävillä osuuksilla, joita annostellaan potilaalle happinaamarin tai nenään asetetun kanyylin kautta.

Keuhkoputkia laajentavat inhalaattorit: beeta-agonistit

Lyhytaikaiset inhaloitavat eli hengityksen kautta otettavat beeta-agonistilääkkeet ovat akuutin vaikean astman hoitoon suunnattuja lääkkeitä. Niillä on nopea vaikutus (5 minuuttia), vaikutus kestää 6 tuntia ja niillä on vain vähän sivuvaikutuksia.

Hengityksen kautta otettavilla lääkkeillä on akuutin vaikean astman tapauksessa sekä nopeampi vaikutusteho että vähemmän mahdollisia sivuvaikutuksia kuin systeemisesti annetuilla lääkkeillä. Tätä viimeisintä lääkkeen antotapaa tulisi harkita vain silloin, kun hengitettävien lääkkeiden reaktio hoitoon on heikkoa.

Antikolinergiset lääkkeet

Tärkein peruste välittäjäaine asetyylikoliinin toimintaa keskus- ja ääreishermostossa ehkäisevien antikolinergisten lääkkeiden käytölle vaikean akuutin astman hoidossa on vagaalisen eli sympaattisen tonuksen lisääntyminen hengitysteiden tasolla.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Astman hoito: inhalaattorit ja lääkkeet

Antikolinergisten lääkkeiden hyöty voidaan osoittaa selkeämmin silloin, kun akuutin vaikean astman hoitoon käytetään toistuvista ja suurista annoksista koostuvia terapeuttisia menettelytapoja. Antikolinergiset lääkkeet ovat osoittaneet sairaalahoidon tarpeen vähentymistä, keuhkojen toiminnan lisääntymistä sekä hoitoon liittyvien kustannusten laskemista.

Systeemiset kortikosteroidit

Systeemisiä kortikosteroideja tulisi harkita suurimmassa osassa akuutin vaikean astman tapauksista. Nämä lääkkeet eivät ole keuhkoputkia laajentavia aineita, mutta ne ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi lääkkeiksi hengitysteiden tulehduksen vähentämisessä. Useissa eri tutkimuksissa saavutetut tulokset ehdottavat seuraavia toimenpiteitä:

  • Systeemiset kortikosteroidit tarvitsevat noin 6 – 24 tuntia lääkkeen tulehduksia laskevan vaikutuksen käynnistämiseksi.
  • Suun kautta tai laskimonsisäisesti annosteltavan lääkkeen välillä ei ole suurempia muutoksia.
  • Annostellun lääkkeen ja sen vaikutuksen suhdetta ei ole kliinisesti voitu osoittaa. Tämän vuoksi erittäin suurten annosten käytöstä ei akuutin vaikean astman hoidossa näillä lääkkeillä ole hyötyä.
  • Ortolá Puig, J., & Vidal Micó, S. (2013). Status Asmático En Pediatría. Sociedad y Fundacion Española de Cuidados Intensivos Pediatricos.
  • Lozano C, J., Yáñez P, L., Lapadula A, M., Fernández C, C., Alcántara P, A., Rodríguez G, P., … Lafourcade R, M. (2013). Asma agudo severo en niños: ¿Fenotipo diferente? Revista Chilena de Enfermedades Respiratorias. https://doi.org/10.4067/s0717-73482012000400002
  • Jareño Esteban, J. J., Cisneros Serrano, C., García-Salmones Martín, M., López Viña, A., & Melero Moreno, C. (2009). Asma bronquial. Revista de Patologia Respiratoria. https://doi.org/10.1016/S1576-9895(09)70063-3