Liikakarvoitus: mistä se johtuu ja miten sitä hoidetaan?

Jos ihosi on herkkä, on tärkeää hoitaa karvanpoisto hellävaraisesti. Älä käytä aggressiivisia menetelmiä tai kovia kemikaaleja, jotka voivat ärsyttää ihoa.
Liikakarvoitus: mistä se johtuu ja miten sitä hoidetaan?
Karla Henríquez

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Karla Henríquez.

Kirjoittanut Yamila Papa Pintor

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Liikakarvoitus (tieteellinen nimi hirsutismi) on lieväasteisena yleinen; jopa 5–10 % naisista ilmoittaa kärsivänsä tästä vaivasta. Oire on kuitenkin yleensä hyvänlaatuinen ja haitta enemmänkin kosmeettinen. Jos liikakarvoituksen lisäksi on muita ongelmia, esimerkiksi merkittäviä kuukautiskierron häiriöitä, voi taustalla olla mieshormonien (androgeenien) liikaeritys.

Ylipainoisilla tai liikalihavilla naisilla karvankasvu voi lisääntyä, joillakin ohimenevästi raskauden aikana sekä kasvojen alueella vaihdevuosien jälkeen. Tässä artikkelissa tutustumme lähemmin tähän kiusalliseen ongelmaan.

Liikakarvoitus

Joillain naisilla kasvaa normaalia enemmän karvoja jaloissa, selässä, kasvoissa ja käsivarsissa. Karvojen kasvu ei ole terveysongelma, mutta siitä voi olla esteettistä haittaa, joka aiheuttaa ahdistusta ja häpeää. Karvojen poistaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Karvoituksen määrä vaihtelee luonnollisestikin naisesta toiseen, mutta joskus se voi olla erityisen voimakasta. Karvojen liikakasvua ilmenee kehon eri osissa, yleensä kaulalla, rintakehässä, jaloissa, selässä, raajoissa, alavatsalla ja leuassa.

Liikakarvoitus on naisia koskeva ongelma, joka on usein helposti hoidettavissa. Harvinaisissa tapauksissa voi karvojen liikakasvu olla niin vakavaa, että se haittaa normaalia elämää.

Sileä kainalo

Karvat ihollamme

Suurin osa ihosta on karvan peitossa, mutta usein nämä ihokarvat ovat lyhyitä ja vaaleita, eivätkä näy paljaalla silmällä kuin läheltä tarkasteltuna. Suurin osa naisista ajelee säärensä, kainalonsa ja bikinialueen, sillä näiden alueiden karvoitus on yleensä tummempaa, paksumpaa ja näkyvämpää. Ainoat alueet, joilla karvoja ei kasva, ovat kämmenet, jalkapohjat ja limakalvot.

Ihokarvat muodostuvat ohuista ja lyhyistä (noin 2 mm) kuitumaisista hiussuonista. Androgeeni-hormoni on vastuussa karvojen kasvattamisesta ja tästä hormonista johtuu se, että tietyillä alueilla karvat kasvavat pidemmiksi ja paksummiksi.

Androgeenia esiintyy miesten elimistössä huomattavasti enemmän kuin naisten elimistössä, millä selittyy se, miksi miehet ovat yleensä naisia karvaisempia. Miehillä karvoitus on yleensä paksumpaa jaloissa, rintakehässä, käsivarsissa ja selässä. Joillain naisilla esiintyy kuitenkin tavallista korkeampi määrä androgeenia, jolloin karvoitus muuttuu paksummaksi, pidemmäksi ja tummemmaksi tietyissä kehonosissa.

Toinen hirsutismiin vaikuttava seikka on geneettinen perimä. Hiussuonet reagoivat moniin eri hormoneihin, kuten testosteroniin. Erityisen herkästi hormoneihin reagoivat alapään ja kainalon alueet, mistä johtuukin karvoituksen lisääntyminen teini-iässä juuri näillä alueilla. Sekä naisilla että miehillä esiintyy tummaa, paksua karvoitusta nivusissa ja kainaloissa.

Miesten karvoitus on tyypillisesti paksumpaa rinnassa, selässä ja vatsalla. Naisilla on myös karvoitusta näillä alueilla, mutta androgeenin vähäisyydestä johtuen karvat jäävät vaaleiksi, lyhyiksi ja huomaamattomiksi. Kun androgeenin määrä elimistössä lisääntyy, voi myös naisille kehittyä paksumpaa ja tummempaa karvoitusta näille alueille.

 

karvojen poisto sääristä

Miksi androgeenin määrä lisääntyy joillain naisilla?

Hormonitoimintaan voivat vaikuttaa jotkin taudinaiheuttajat, kuten adrenogenitaalinen oireyhtymä. Adrenogenitaalinen oireyhtymä on tila, jossa lisämunuaiskuori erittää liikaa androgeenejä verenkiertoon. Oireyhtymä voi ilmetä yksinään tai yhdistyneenä Cushingin syndroomaan. Yleisin syy on lisämunuaiskuoren kasvain, mutta myös lisämunuaiskuoren liikakasvu eli hyperplasia voi aiheuttaa oireyhtymän. Liikakarvoitus voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä.

Erilaiset karvanpoistomenetelmät

Hirsutismia ei enää pidetä lääketieteellisenä ongelmana, sillä vuosien saatossa karvojenpoistomenetelmät ovat kehittyneet monimuotoisiksi ja tehokkaiksi. Lisäksi hirsutismia voidaan hoitaa hormoniterapialla, joka tasapainottaa karvojen kasvua.

Karvojen liikakasvusta voi aiheutua päänvaivaa, sillä suuri määrä karvoja voi saada olon epämukavaksi ja epäviehättäväksi. Onneksi on olemassa monia eri keinoja karvojen poistoon niin kotioloissa kuin kauneushoitolassakin.

Jos karvojen kasvu yhtäkkiä kiihtyy, se voi johtua kovan stressin aiheuttamasta hormoniepätasapainosta. Lääkäri voi määrätä karvojen kasvua säätelevää hormonihoitoa, mutta jos potilas ei tahdo popsia pillereitä, eikä karvojen kasvu ole kovin vakavaa, voi karvat poistaa helposti muutaman viikon tai kuukauden välein karvojen kasvutahdista riippuen.

Vahaus

Vahaus on yksi suosituimmista keinoista poistaa karvat monilta eri alueilta. Vahauksen voi suorittaa kotona tai kauneushoitolassa. Nykyisin on saatavilla tehokkaita kotivahauspakkauksia, joissa tulee mukana sekä vaha että liuskat, johon ihokarvat tarttuvat ja joilla ne nykäistään irti.

Vahasta on olemassa eri muotoja: kylmävahaa, kuumavahaa ja vahaliuskoja. Niiden teho riippuu valmistajasta ja siitä, millä alueella vahaa käytetään. Karvojen vahaus on tehokas tapa poistaa suuriakin määriä karvaa ja pitää ne loitolla jopa 5 viikon ajan. Kun vahauksen suorittaa säännöllisesti, voi karvojen kasvu hidastua ja jopa lakata pitkällä aikavälillä, sillä vaha poistaa karvan juurineen.

Vahauksen negatiivinen puoli on siihen liittyvä kipu. Kipukynnys on jokaisella erilainen, mutta suurin osa naisista kokee vahauksen kivuliaana toimenpiteenä, etenkin kun karvoja poistetaan herkiltä ja karvaisilta alueilta, kuten bikinirajasta tai kainaloista.

 

karvojenpoisto vahauksella

Karvojen höyläys

Karvat voi höylätä tai ajella siihen tarkoitetulla höylällä, joka voi olla elektroninen tai manuaalinen. Höylät ovat samantyyppisiä kuin mitä miehet käyttävät parranajoon. Jotkut uskovat, että karvojen ajelu höylällä saa karvat kasvamaan takaisin karkeampina, paksumpina ja tummempina, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Efekti syntyy, kun karva katkaistaan ja se kasvaa takaisin tylppäpäisenä.

Karvojen ajelu höylällä on huomattavasti kivuttomampi prosessi kuin vahaus, mutta höylä ei poista karvaa juurineen kaikkineen, mikä tarkoittaa sitä, että karva kasvaa nopeasti takaisin. Useimmat höylää käyttävät naiset joutuvatkin ajelemaan esimerkiksi kainalot joka päivä pitääkseen karvat loitolla. Jatkuva höylääminen voi ärsyttää ihoa ja aiheuttaa ihon tummumista. Karvojen höyläämistä ei suositella herkille ihoalueille, kuten kasvoille. Höyläys onnistuu parhaiten suihkussa, kun iho on pehmeä ja höylä liukuu sujuvasti.

Karvojen nyppiminen

Karvojen nyppiminen pinseteillä ei oikein sovi hirsutismista kärsiville naisille, sillä se on työlästä ja aikaavievää puuhaa. Se sopii oikeastaan vain pienille ihoalueille, kuten ylähuulen karvojen poistamiseen tai kulmakarvojen muotoiluun.

Karvojen poisto laserilla

Laserilla voi poistattaa karvat kauneushoitoloissa ja se sopii niille naisille, jotka haluavat pitää karvat pysyvästi loitolla. Laserilla voi poistaa karvoja kaikista kehonosista, mutta menetelmä on kallis ja ottaa monta hoitokertaa ennen kuin karvat alkavat pysyä poissa.

Karvojen poisto voiteilla

 

liikakarvoituksen poisto voiteella

Karvojen poistaminen voiteilla on helppoa ja kivutonta. Joillekin naisille voi kuitenkin aiheutua ihoärsytystä voiteista, joten kokeile voidetta ensin pienelle ihoalueelle ennen käyttöä. Jos iho alkaa punoittaa, kirvellä tai kutista, huuhtele voide pois äläkä käytä sitä uudelleen.

Liikakarvoitus voi olla naisille kiusallinen pulma, mutta sitä voi hallita kosmeettisin käsittelyin tai lääkärin suositusten mukaan lääkityksellä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bode, D., Seehusen, D. A., & Baird, D. (2012, February 15). “Hirsutism in women”, American Family Physician, 85(4), 373-380
  • Alejandra Julia Giurgiovich, “Hirsutismo: diagnóstico diferenciales y tratamiento“, web https://www.gba.gob.ar/saludprovincia
  • Barrionuevo, P; Nabhan, M; Altayar, O; Wang, Z; Erwin, PJ; Asi, N; Martin, KA; Murad, MH (1 April 2018). “Treatment Options for Hirsutism: A Systematic Review and Network Meta-Analysis”. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism.
  •  Ekback, Maria Palmetun (2017). “Hirsutism, What to do?” International Journal of Endocrinology and Metabolic Disorders, 3 (3)
  • Bachelot, A. (2011). Hirsutismo: diagnóstico y conducta práctica. EMC-Tratado de Medicina, 15(2), 1-6. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1636541011710212
  • Aizpún, J. L., de Arriba Muñoz, A., & Longás, Á. F. (2011). Hiperplasia suprarrenal congénita. StAR, 450, P450c17. https://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/09_hiperplasia.pdf
  • Dra, P. T. S., Preisler, R. J., & Magendzo, N. A. (2013). Síndrome de ovario poliquístico. diagnóstico y manejo. Revista Médica Clínica Las Condes, 24(5), 818-826. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0716864013702293
  • Biondi, M., & Picardi, A. (1999). Psychological stress and neuroendocrine function in humans: the last two decades of research. Psychotherapy and psychosomatics, 68(3), 114-150. https://www.karger.com/Article/Abstract/12323
  • Gutiérrez Gómez, C., Ibarra, M. M., Sánchez, A. G., Rodríguez, A. V., Andrade Delgado, L., Romay, A. Á., … & Rodríguez, P. S. (2005). Depilation with laser. Cirugía Plástica, 15(1), 18-26. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumenI.cgi?IDREVISTA=33&IDARTICULO=4719&IDPUBLICACION=603

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.