Kilpirauhassyövän oireet ja hoito

Syöpä on jonkin elimen solujen epänormaalia ja kiihtynyttä kasvua. Kilpirauhaseenkin voi muodostua kasvain. Tämän rauhasen tehtävänä on erittää hormoneja, jotka ovat osallisena tärkeissä elimistön prosesseissa, mukaan lukien aineenvaihdunta, sydämensyke, ruumiinlämpö ja verenpaine. Lue alta, mitkä ovat kilpirauhassyövän oireet ja kuinka tätä syöpää hoidetaan.

Global Cancer Observatoryn tilastojen mukaan tämän tyypin syöpä kattoi 3,2 % uusista diagnosoiduista syövistä vuonna 2018. Lisäksi tutkijat arvioivat, että se aiheutti yli 41 000 kuolemaa maailmanlaajuisesti samana vuonna.

Kilpirauhassyövän selkein oire ovat kyhmyt eli nodulit kaulalla rauhasen yläpuolella. Tätä syöpää esiintyy useimmiten yli 60-vuotiailla ja alle 30-vuotiailla potilailla. Amerikan syöpäyhdistyksen arvioiden mukaan vuonna 2020 diagnosoidaan 52 890 tapausta pelkästään Yhdysvalloissa.

Mitkä ovat kilpirauhassyövän oireet? Mitä hoitovaihtoehtoja siihen on? Vastaukset näihin kysymyksiin on jokaisen hyvä tietää. Kuten missä tahansa sairaudessa, varhainen diagnoosi ja hoito parantaa kilpirauhassyövänkin ennustetta. Tässä artikkelissa vastaamme kysymyksiisi tästä sairaudesta.

Kilpirauhassyövän oireet

Kilpirauhassyöpä ilmenee tavallisesti kivuttomana, käsin tunnusteltavissa olevana kyhmynä kaulan etupuolella. Tämä kyhmy, joka vastaa kilpirauhasen nodulia, tulisi erottaa hyvänlaatuisesta kilpirauhasen nodulista. Hyvänlaatuisia noduleita löydetään noin 7 prosentilta väestöstä.

Kipu liittyy yleensä muihin, hyvänlaatuisiin kilpirauhasen sairauksiin, kuten akuuttiin virusperäiseen kilpirauhastulehdukseen. Joitakin kilpirauhasen syöpään liittyvä oireita sen sijaan ovat:

• Jatkuva äänen käheys
• Vaikeudet ruoan nielemisessä
• Hengitysvaikeudet
• Jatkuva yskä

Nämä oireet johtuvat siitä, että kyhmy painaa hengitysteitä ja ruokatorvea kaulalla. Oireita ei kuitenkaan välttämättä huomata vielä varhaisessa vaiheessa. On tärkeää lähteä lääkäriin heti, kun huomaat jotain poikkeavaa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Syöpä vaikuttaa potilaan fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen

Kilpirauhassyövän diagnosointi ja hoito

Viimeisessä diagnosointivaiheessa erotetaan pahanlaatuiset kyhmyt hyvänlaatuisista ja selvitetään, keillä potilailla on syöpä ja keillä ei. Tärkeimmät diagnostiset menetelmät ovat sairaushistoria, fyysinen tarkastus, laboratoriokokeet ja FNAB eli ohutneulabiopsiatutkimus.

Potilasta haastateltuaan lääkäri tunnustelee kaulan aluetta ja kilpirauhasta. Lääkäri saattaa lähettää verikokeisiin ja vaatia ultraäänikuvat tuntiessaan jotain poikkeavaa tilanteen kartoittamiseksi paremmin.

Kyhmyn luonteen vahvistamisen jälkeen lääkäri saattaa ehdottaa ohutneulabiopsiatutkimusta. Tämä tutkimus on lopullinen diagnosointimenetelmä kilpirauhassyövässä. Tutkimuksessa epäilyttävältä alueelta otetaan solunäyte, joka analysoidaan laboratoriossa.

Kilpirauhassyövän hoitona on kyhmyn poisto leikkauksella. Ennen leikkausta lääkäri tekee laryngoskopiana eli kurkunpään tähystyksenä tunnetun toimenpiteen. Tällä toimenpiteellä lääkäri selvittää, liikkuvatko potilaan äänihuulet normaalisti. Hän tutkii myös kurkkua erityisellä peilillä tai tähystimellä, jonka päässä on valo ja linssi.

Kurkunpään tähystys tehdään siksi, että leikkaukseen liittyy riski äänihuulten vauriosta. Leikkauksen ja arvioinnin jälkeen lääkäri saattaa vielä ehdottaa muita täydentäviä hoitoja, kuten sädehoitoa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Syöpähoitojen sivuvaikutukset

Mitä tulisi muistaa?

Kilpirauhassyöpä on kilpirauhaseen vaikuttava syöpä. Tällaisen syövän eloonjäämisprosentti on korkea, ja tämä syöpä kattaa 3,2 % kaikista syöpätapauksissa maailmassa. Se diagnosoidaan tavallisesti selvittämällä kivuttoman kyhmyn laatu kaulan etuosassa ja hoidetaan poistamalla kyhmy leikkauksella.