Syöpä vaikuttaa potilaan fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen

06 syyskuu, 2020
Kuten muutkin krooniset rappeuttavat sairaudet, syöpä vaikuttaa potilaan fyysiseen, mutta myöskin psyykkiseen terveyteen. Lue eteenpäin, niin saat tietää aiheesta enemmän.

Syöpä on yksi yleisimmistä sairauksista maailmassa. Pelkästään vuonna 2018 diagnosoitiin 18,1 miljoonaa uutta tapausta. Lisäksi potilaiden määrän arvioidaan kasvavan edelleen tulevina vuosikymmeninä saavuttaen vuosittain jopa 29,5 miljoonaa uutta diagnoosia vuoteen 2040 mennessä.

Vaikka syöpien syylle voidaan löytää monta eri tekijää – geneettinen alkuperä, infektio, säteily tai esimerkiksi altistuminen kemiallisille syöpää aiheuttaville aineille – elämäntapoihin liittyvien syöpätapausten osuus on myös suuri.

Tästä syystä tupakka, alkoholi, passiivinen elämäntapa, krooninen stressi, liikalihavuus sekä epäterveellinen ravitsemus ovat tekijöitä, jotka lisäävät joko suoralla tai epäsuoralla tavalla pahanlaatuisten kasvainten kehittymisriskiä.

Kuten kaikki muutkin ajan myötä kehittyvät sairaudet, joilla on korkea kuolleisuus, myös syöpä vaikuttaa sekä potilaan fyysiseen että psyykkiseen terveyteen.

Kuinka potilaat reagoivat diagnoosiin?

Pahanlaatuisen kasvaimen diagnoosin edessä potilaat reagoivat hyvin eri tavoin. Potilaan reaktio riippuu yleensä sekä hänen persoonallisuudestaan ​​että siitä merkityksestä, mitä syöpä hänelle edustaa. Mooreyn ja Greerin (1989) mukaan potilaat reagoivat diagnoosiin oman sopeutumistyylinsä mukaan. Näistä viisi yleisintä ovat:

  1. Taistelu. Henkilö suhtautuu ennakoivasti tautiin, etsii tietoa ja osallistuu hoitoon.
  2. Kieltäminen. Potilas ei puhu diagnoosistaan ja toimii ikään kuin syöpää ei olisi olemassakaan.
  3. Fatalismi. Potilas asettaa itsensä pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen riippumatta siitä, onko hänellä objektiivisia tietoja tätä väitettä tukeakseen.
  4. Epätoivo. Potilaalla on liikaa negatiivisia ajatuksia, jotka edistävät masennusta.
  5. Ahdistunut huoli. Potilas tuntee suuria vaikeuksia hallita taudin aiheuttamaa epävarmuutta.
Pahanlaatuisen kasvaimen diagnoosin edessä potilaat reagoivat hyvin eri tavoin
Kun syöpä diagnosoidaan, potilaat voivat reagoida tilanteeseen monella eri tapaa. Jopa heidän tunteensa muuttuvat taudin edetessä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Tutkimusten mukaan masennus liittyy syöpään

Muuttuvatko potilaan tunteet ajan myötä?

Aivan kuten potilaat käyvät läpi fyysisen sairauden eri vaiheita, myös heidän ajatuksensa, tunteensa ja tunnetilansa kehittyvät ja mukautuvat jokaiseen syövän eri vaiheeseen.

Siksi nämä tilanteet muuttuva pitkälti esimerkiksi sen mukaan, että potilas reagoi hyvin hoitoon ja siihen löytyy parannuskeino verrattuna esimerkiksi sellaiseen tilanteeseen, jossa syöpähoitoon liittyy osittainen remissio tai syöpä uusiutuu tai että syöpäkasvain on lähettänyt etäpesäkkeitä tai edennyt jo terminaalivaiheessa, jossa hoitokeinoa potilaan hengen pelastamiseksi ei enää ole.

Tästä syystä sekä potilaan oma persoonallisuus että se syövän vaihe, jossa diagnoosi tehdään, määrää suurelta osin sen, millä tavalla syöpä vaikuttaa potilaan henkiseen terveyteen.

Ahdistuneisuus ja masennus syöpää sairastavilla potilailla

Ahdistus ja masennus ovat yleisimmät psykologiset reaktiot syöpää sairastavilla potilailla.

Masennus

Eri tutkimusten mukaan masennuksen esiintyvyys voi vaihdella 4 prosentista jopa 58 prosenttiin potilaista sekä tutkitun väestötyypin että syövän eri vaiheiden mukaan.

Noin 40 prosenttia syöpää sairastavista potilaista kärsii masennuksesta, mikä on erittäin korkea prosenttiosuus koko väestöön verrattuna. Esimerkiksi Euroopassa tämä vastaa 3-5 prosenttia väestöstä.

Masennus voi saada potilaan hallitsemaan sairauden oireita heikommin sekä kieltäytymään hoidosta useammin.

Tästä syystä onkin tärkeää, että ympäristö kykenee tunnistamaan potilaan masennusoireet ja ylläpitämään suoraa kommunikointia psyko-onkologin tai sellaisen tukihenkilön kanssa, joka tarjoaa syöpäpotilaalle emotionaalista tukea.

Syöpä ei vaikuta vain potilaan fyysiseen, mutta myös henkiseen terveyteen
Ahdistuneisuus ja masennus ovat yleisiä emotionaalisia vaikutuksia syöpää sairastavilla potilailla. Tästä syystä emotionaalinen tuki on ratkaisevan tärkeää koko taudin ajan.

Ahdistuneisuus

Syöpä voi aiheuttaa monia tilanteita, joissa potilaat tuntevat hermostuneisuutta tai jopa voimakasta pelkoa. Jotkut yleisimmistä syistä ovat:

  • Reaktiivinen ahdistus diagnoosin yhteydessä.
  • Epävarmuuden tunteen hallinnan vaikeus.
  • Aikaisemman ahdistuneisuuden uudelleen aktivointi: fobiat, paniikkikohtaukset, yleistynyt ahdistus tai trauman jälkeinen stressi.
  • Fyysisen kärsimyksen ja kivun pelko.
  • Hallinnan menettämisen tunne.
  • Eksistentiaalinen ahdistus.
  • Ahdistuneisuuden lisääntyminen syöpähoidossa käytettävien lääkkeiden sivuvaikutuksena.
  • Kärsimys potilaan lähimmäisten tuskasta.
  • Hoitojen pelko (sivuvaikutukset, kirurgiset toimenpiteet, fyysiset ja psykologiset seuraukset).
  • Kuoleman pelko

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Tieteelliset edistykset syöpäkasvaimia vastaan kehitetyissä rokotuksissa

Emotionaalinen tuki on tärkeää

Syövän eloonjäämisaste on parantunut viime vuosina monilla syövän eri tyypeillä, mutta se on silti edelleen kohtalokas sairaus lukuisille potilaille. Ja koska sairaus on niin arvaamaton, syöpä vaikuttaa potilaan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen.

Usein perheenjäsenet keskittyvät enemmän testien tai solunäytteiden tuloksiin, ja jättävät potilaan tunnetilan taustalle. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että potilas voi kärsiä syöpädiagnoosin aiheuttamasta masennuksesta ja ahdistuksesta merkittävällä tavalla.

Tästä syystä on välttämätöntä, että potilaan läheiset oppivat tarjoamaan tälle emotionaalista tukea joko erityiskoulutuksen avulla tai vaihtoehtoisesti neuvottelemalla terapeutin tai psyko-onkologiaan erikoistuneen asiantuntijan kanssa.

Suomessa syöpäpotilaille järjestetään myös tukihenkilötoimintaa. Syöpäjärjestöjen tukihenkilöiden tehtävänä on auttaa syöpään sairastunutta potilasta ja hänen läheisiään taudin eri vaiheissa. Tukihenkilö voi esimerkiksi toimia potilaan tukena aina diagnoosin alusta lähtien parantumiseen tai saattohoitoon asti tai yksinkertaisesti arjen ystävänä vieden potilaan ajatukset pois diagnoosista. Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista. Kaikki halukkaat voivat saada lisätietoa aiheesta alueellista syöpäyhdistyksistä ja valtakunnallisista potilasjärjestöistä.

Lisäksi emotionaalista tukea taudin eri vaiheisiin ja henkiseen pahaan oloon voi hakea myös syöpätautien klinikan omasta psykososiaalisesta yksiköstä, syöpäpotilaan neuvontapalvelusta sekä sosiaalityöntekijöiltä. Kotimaiset syöpäjärjestöt tarjoavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen myös täysin maksutonta neuvontaa.

  • García-Fabela, R. Prevalencia de depresión en una población de pacientes con cáncer (2010). Gaceta mexicana de oncología, Vol. 9 (3), 89-93. [último acceso el 10/05/20]. Disponible en: http://www.gamo-smeo.com/temp/GAMO%20V9%20No%20%203%20mayo-junio%202010.PDF#page=6
  • Gil, F.L., Costa, G., Pérez, F.J., Salamero, M., Sánchez, N. & Sirgo, A. (2008).  Adaptación psicológica y prevalencia de trastornos mentales en pacientes con cáncer.  Medicina clínica, Vol. 130, (3), 90-92. doi: 10.1157/13115354
  • Matías, J., Manzano, J.M., Montejo, A.L., Llorca, G. & Carrasco, J.L. (1995). Psicooncología: ansiedad. Actas luso-españolas de neurología, psiquiatría y ciencias afines, Vol. 23, (6), 305-309. [último acceso el 10/05/20]. Disponible en: https://www.researchgate.net/publication/329718399_1995_Actas_Psicooncologiaansiedad
  • Mota, C., Aldana, E., Bohórquez, L.M., Martínez, S. & Peralta, J.R. (2018). Ansiedad y calidad de vida en mujeres con cáncer de mama: una revisión teórica. Psicología y Salud, Vol. 28, (2) 155-165. doi: 10.25009/pys.v28i2.2551
  • Sociedad Española de Oncología Médica (2020). Las cifras del cáncer en España 2020. [último acceso el 10/05/20]. Disponible en: https://seom.org/seomcms/images/stories/recursos/Cifras_del_cancer_2020.pdf
  • Niedzwiedz CL, Knifton L, Robb KA, Katikireddi SV, Smith DJ. Depression and anxiety among people living with and beyond cancer: a growing clinical and research priority. BMC Cancer. 2019;19(1):943. Published 2019 Oct 11. doi:10.1186/s12885-019-6181-4