Keuhkosyövän aiheuttajat ja diagnoosi

tammikuu 27, 2019
Syöpä on muita kudoksia valloittavien solujen hallitsematonta kasvua. Soluista voi tulla syöpäsoluja niiden DNA:han kerääntyvien vikojen tai mutaation johdosta.

Keuhkosyöpä on yksi johtavista kuoleman aiheuttajista. Valitettavasti se on vaikeasti havaittava tauti sen varhaisessa vaiheessa, mikä tekee hankalaksi laatia tehokas hoito ajallaan. Koska diagnoosi tulee usein myöhemmin, eivät edenneen keuhkosyövän hoitotulokset ole yleensä optimistisia.

Useimmissa tapauksissa solut voivat havaita ja korjata vahingoittuneen DNA:n. Jos solut ovat vakavasti vahingoittuneita eivätkä pysty korjaamaan itseään, aktivoituu ohjelmoitunut solukuolema tai apoptoosi.

Syöpä muodostuu silloin kun vahingoittuneet solut kasvavat, jakautuvat ja leviävät epätavallisesti itsensä tuhoamisen sijaan.

Tutkimuksia tehdään yhä keuhkosyövän tarkan aiheuttajan tunnistamiseksi. Tiettyjen riskitekijöiden on kuitenkin jo todistettu muuttavan solut syöpäsoluiksi. Näihin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa geenit sekä saasteille altistuminen. Tupakointi on kuitenkin kaikista selvin tekijä.

Yhteys tupakointiin

keuhkosyövän aiheuttajat: tupakointi

Vuodesta 1876 lähtien, kun ensimmäinen tupakan käärintäkone esiteltiin, tuli tupakka monien ihmisten saataville. Tuohon aikaan tällainen syöpä ei ollut yleinen sairaus. Kun aikaa kului, tupakoinnista tuli yhä suositumpaa ja syöpätapauksien lukumäärä kasvoi.

Nykyään noin 90 % kaikista keuhkosyöpätapauksista liittyy tupakan käyttöön. Radon-kaasu, ilmansaasteet, myrkyt ja muut tekijät ovat osana jäljellä olevaan 10 %.

Sekä tupakat että niiden savu sisältävät yli 70 karsinogeenistä kemiallista ainetta. Niitä ovat muun muassa:

  • Arseeni (hyönteismyrkky)
  • Bentseeni (bensiinin lisäaine)
  • Lyijy (erittäin myrkyllinen metalli)
  • Kadmium (akun rakenneosa)
  • Isopreeni (käytetään synteettisen kumin valmistamiseen)

Tupakan savu on erityisen täynnä nitrosoamiineja (TSNA), joita pidetään erittäin syöpää aiheuttavina.

Värekarvojen tärkeys

Tupakan savu vahingoittaa ja voi tappaa värekarvoja, hengitysteiden soluja.

Värekarvat ovat vastuussa myrkkyjen, karsinogeenien, virusten ja bakteerien poistamisesta. Kun tupakka vahingoittaa tai tuhoaa värekarvat, kaikki haitalliset aineet voivat ilmaantua keuhkoihin ja luoda useita ongelmia, jotka voivat vaihdella infektioista syöpään.

Lue myös: 8 syytä lopettaa tupakointi samantien

Keuhkosyövän aiheuttajat ja riskitekijät

  • Geenit. Valitettavasti on myös potilaita, joille keuhkosyöpä kehittyy ilman mitään siihen liittyvää sairaushistoriaa.
  • Runsaasti arseenia sisältävän veden juonti. Se voi lisätä taudin kehittymisen riskiä. Ei ole kuitenkaan selvää kuinka tämä prosessi toimii.
  • Tupakointi. Vaikka onkin epäselvää mikä adenokarsinoomaa aiheuttaa keuhkoissa, on se yleisempää polttajien kuin tupakoimattomien keskuudessa. Yleisimpien riskitekijöiden joukossa ovat passiivinen tupakointi, radon-kaasu, ilmansaasteet sekä työperäinen altistuminen.

Passiivinen tupakointi

keuhkosyövän aiheuttajat: passiivinen tupakointi

Tupakan polttajat aiheuttavat myös muille riskin kehittää keuhkosyöpä. Tupakoivan ihmisen kanssa elävällä tupakoimattomalla ihmisellä on 20-30 % suurempi riski kehittää tämä sairaus, sillä hän altistuu ympärillään olevalle savulle.

Lue myös: 10 merkkiä siitä että keuhkosi saattavat olla pettämässä

Radon-kaasu

Tälle kaasulle altistuvilla tupakoijilla on suurempi riski kehittää tämä sairaus kuin tupakoimattomilla. Radon-kaasu on luonnollinen kaasu, mutta se voi tunkeutua koteihin, kerääntyä kellareihin ja levittäytyä muihin tiloihin.

Ilmansaasteet

Ilmansaasteet osallistuvat keuhkosyövän kehittymiseen. Ilmansaasteet, kuten diesel-savu, voi johtaa tämän sairauden kehittymiseen. Arviolta noin 5 % keuhkosyöpätapauksista on ilmansaasteiden aiheuttamia.

Työperäinen altistuminen

laboratorio

Vaikka tupakointi onkin suurin tekijä tällaisen syövän muodostumisessa, on tietyille kemiallisille ainesosille ja -tuotteille altistuminen toinen riskitekijä.

Kemialliset aineet kuten muun muassa asbesti, arsenikki ja bentseeni lisäävät keuhkosyövän kehittymisen riskiä.

Asbestille altistuminen voi aiheuttaa keuhkosyöpää (mesotelioomaa) jopa monta vuotta alkuperäisen altistumisen jälkeen. Tällaisilla ihmisillä on riski kantaa syöpää vuosikymmenten ajan (10-40 vuotta).

Keuhkosyövän oireet

Kun keuhkosyöpää sairastava ihminen osoittaa taudin oireita, ovat kaikista yleisimpiä heidän kokemiaan oireita:

  • Väsymys
  • Rintakipu
  • Painonlasku
  • Hengästyneisyys tai hengityksen vinkuminen
  • Krooninen yskä, veren yskiminen

Keuhkosyöpätyypit

keuhkosyöpä

  1. Pienisoluinen karsinooma. Tämä muodostaa noin 10 % kaikista tapauksista. Tällainen syöpä leviää yleensä nopeasti.
  2. Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä (NSCLC). Tämä on kaikista yleisin tyyppi. Se edustaa noin 90 % kaikista keuhkosyöpätapauksista, eikä se ole yhtä aggressiivinen. Toisin sanoen, se leviää hitaammin muihin kudoksiin ja elimiin.

Noin 5 % tässä sairaudessa muodostuvista kasvaimista ovat karsinoidikasvaimia. Samaan aikaan muut syöpäkasvaimet ovat jopa epätavallisempia (imukudoksinen kystinen karsinooma, lymfooma ja sarkooma).

Vaikka jonkin tietyn kehonalueen syöpä voikin levitä keuhkoihin, ei sitä silloin pidetä keuhkosyöpänä.

Diagnoosi

Valitettavasti ensimmäiset vaiheet eivät yleensä osoita mitään näkyviä oireita mistään vaarallisesta. Monissa tapauksissa oireet ovat yleisluontoisia, mikä ei herätä epäilystä syövästä.

Noin 25 % oireettomista ihmisistä saa keuhkosyöpädiagnoosin rinnan röntgenkuvan tai rutiinitestien avulla.

Jos rutiinitestit viittaavat keuhkosyöpään, lääkärin pitäisi jatkaa testaamista diagnoosin varmistamiseksi. Lääketieteen asiantuntija arvioi potilaan keuhkosolut sylkeä tai limaa käyttämällä tai ottamalla koepalan voidakseen luokitella ja määritellä keuhkosyövän tilan.

Ehkäisy

katkaistu tupakka

Suositelluin (ja ilmiselvin) ehkäisytapa on vältellä tupakointia tai ainakin vähentää huomattavasti sen käyttöä.

Tupakoinnin lopettavat ihmiset huomaavat keuhkosyövän riskin kutistuvan sille tasolle, kuin jos he eivät olisi alunperinkään tupakoineet viimeisen 10 vuoden aikana.

Lisäksi, kuten myös muiden sairauksien ehkäisykeinojen suhteen, sinun tulisi ylläpitää terveellisiä elämäntapoja, vältellä liiallista kemiallisten ja myrkyllisten aineiden käyttöä ja ryhtyä varotoimiin niiden käytön suhteen yleisesti ottaen.

Jaureguízar Oriol, A., & Arrieta Narváez, P. L. (2018). Lung cancer. Medicine (Spain). https://doi.org/10.1016/j.med.2018.10.010

Kalemkerian, G. P. (2016). Small Cell Lung Cancer. Seminars in Respiratory and Critical Care Medicine. https://doi.org/10.1055/s-0036-1592116

Komaki, R., Tsao, A. S., & Mehran, R. J. (2013). Non-small cell lung cancer. In 60 Years of Survival Outcomes at the University of Texas MD Anderson Cancer Center. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-5197-6_6