
p>Ennen kuin esittelemme tarkemmin diabeteksen komplikaatiot, on tärkeää käydä läpi mistä tässä sairaudessa on itse asiassa kyse, sen eri tyypit, oireet, aiheuttajat ja tavat ehkäistä sitä. Lopuksi jaamme diabeteksen 11 vakavinta komplikaatiota.
Syöpä on muita kudoksia valloittavien solujen hallitsematonta kasvua. Soluista voi tulla syöpäsoluja niiden DNA:han kerääntyvien vikojen tai mutaation johdosta.
Keuhkosyöpä on yksi johtavista kuoleman aiheuttajista. Valitettavasti se on vaikeasti havaittava tauti sen varhaisessa vaiheessa, mikä tekee hankalaksi laatia tehokas hoito ajallaan. Koska diagnoosi tulee usein myöhemmin, eivät edenneen keuhkosyövän hoitotulokset ole yleensä optimistisia.
Useimmissa tapauksissa solut voivat havaita ja korjata vahingoittuneen DNA:n. Jos solut ovat vakavasti vahingoittuneita eivätkä pysty korjaamaan itseään, aktivoituu ohjelmoitunut solukuolema tai apoptoosi.
Syöpä muodostuu silloin kun vahingoittuneet solut kasvavat, jakautuvat ja leviävät epätavallisesti itsensä tuhoamisen sijaan.
Tutkimuksia tehdään yhä keuhkosyövän tarkan aiheuttajan tunnistamiseksi. Tiettyjen riskitekijöiden on kuitenkin jo todistettu muuttavan solut syöpäsoluiksi. Näihin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa geenit sekä saasteille altistuminen. Tupakointi on kuitenkin kaikista selvin tekijä.
Vuodesta 1876 lähtien, kun ensimmäinen tupakan käärintäkone esiteltiin, tuli tupakka monien ihmisten saataville. Tuohon aikaan tällainen syöpä ei ollut yleinen sairaus. Kun aikaa kului, tupakoinnista tuli yhä suositumpaa ja syöpätapauksien lukumäärä kasvoi.
Nykyään noin 90 % kaikista keuhkosyöpätapauksista liittyy tupakan käyttöön. Radon-kaasu, ilmansaasteet, myrkyt ja muut tekijät ovat osana jäljellä olevaan 10 %.
Sekä tupakat että niiden savu sisältävät yli 70 karsinogeenistä kemiallista ainetta. Niitä ovat muun muassa:
Tupakan savu on erityisen täynnä nitrosoamiineja (TSNA), joita pidetään erittäin syöpää aiheuttavina.
Tupakan savu vahingoittaa ja voi tappaa värekarvoja, hengitysteiden soluja.
Värekarvat ovat vastuussa myrkkyjen, karsinogeenien, virusten ja bakteerien poistamisesta. Kun tupakka vahingoittaa tai tuhoaa värekarvat, kaikki haitalliset aineet voivat ilmaantua keuhkoihin ja luoda useita ongelmia, jotka voivat vaihdella infektioista syöpään.
Lue myös: 8 syytä lopettaa tupakointi samantien
Tupakan polttajat aiheuttavat myös muille riskin kehittää keuhkosyöpä. Tupakoivan ihmisen kanssa elävällä tupakoimattomalla ihmisellä on 20-30 % suurempi riski kehittää tämä sairaus, sillä hän altistuu ympärillään olevalle savulle.
Lue myös: 10 merkkiä siitä että keuhkosi saattavat olla pettämässä
Tälle kaasulle altistuvilla tupakoijilla on suurempi riski kehittää tämä sairaus kuin tupakoimattomilla. Radon-kaasu on luonnollinen kaasu, mutta se voi tunkeutua koteihin, kerääntyä kellareihin ja levittäytyä muihin tiloihin.
Ilmansaasteet osallistuvat keuhkosyövän kehittymiseen. Ilmansaasteet, kuten diesel-savu, voi johtaa tämän sairauden kehittymiseen. Arviolta noin 5 % keuhkosyöpätapauksista on ilmansaasteiden aiheuttamia.
Vaikka tupakointi onkin suurin tekijä tällaisen syövän muodostumisessa, on tietyille kemiallisille ainesosille ja -tuotteille altistuminen toinen riskitekijä.
Kemialliset aineet kuten muun muassa asbesti, arsenikki ja bentseeni lisäävät keuhkosyövän kehittymisen riskiä.
Asbestille altistuminen voi aiheuttaa keuhkosyöpää (mesotelioomaa) jopa monta vuotta alkuperäisen altistumisen jälkeen. Tällaisilla ihmisillä on riski kantaa syöpää vuosikymmenten ajan (10-40 vuotta).
Kun keuhkosyöpää sairastava ihminen osoittaa taudin oireita, ovat kaikista yleisimpiä heidän kokemiaan oireita:
Noin 5 % tässä sairaudessa muodostuvista kasvaimista ovat karsinoidikasvaimia. Samaan aikaan muut syöpäkasvaimet ovat jopa epätavallisempia (imukudoksinen kystinen karsinooma, lymfooma ja sarkooma).
Vaikka jonkin tietyn kehonalueen syöpä voikin levitä keuhkoihin, ei sitä silloin pidetä keuhkosyöpänä.
Valitettavasti ensimmäiset vaiheet eivät yleensä osoita mitään näkyviä oireita mistään vaarallisesta. Monissa tapauksissa oireet ovat yleisluontoisia, mikä ei herätä epäilystä syövästä.
Noin 25 % oireettomista ihmisistä saa keuhkosyöpädiagnoosin rinnan röntgenkuvan tai rutiinitestien avulla.
Jos rutiinitestit viittaavat keuhkosyöpään, lääkärin pitäisi jatkaa testaamista diagnoosin varmistamiseksi. Lääketieteen asiantuntija arvioi potilaan keuhkosolut sylkeä tai limaa käyttämällä tai ottamalla koepalan voidakseen luokitella ja määritellä keuhkosyövän tilan.
Suositelluin (ja ilmiselvin) ehkäisytapa on vältellä tupakointia tai ainakin vähentää huomattavasti sen käyttöä.
Tupakoinnin lopettavat ihmiset huomaavat keuhkosyövän riskin kutistuvan sille tasolle, kuin jos he eivät olisi alunperinkään tupakoineet viimeisen 10 vuoden aikana.
Lisäksi, kuten myös muiden sairauksien ehkäisykeinojen suhteen, sinun tulisi ylläpitää terveellisiä elämäntapoja, vältellä liiallista kemiallisten ja myrkyllisten aineiden käyttöä ja ryhtyä varotoimiin niiden käytön suhteen yleisesti ottaen.