Onko "hyvää" kateutta olemassa?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Maria Fatima Seppi Vinuales
“Onnittelut! Olen niin kateellinen – mutta hyvällä tavalla!” Oletko joskus kuullut tällaisen lausahduksen tai käyttänyt sellaista itse? Entä onko todella olemassa sellaista asiaa kuin hyvä tai terve kateus?
Kun puhumme kateudesta, puhumme tunteesta, jossa on sekä turhautumista että vertailua. Tunnemme olomme turhautuneeksi ja suuttuneeksi jonkun suhteen. Se voi esimerkiksi johtua siitä, että työtoverille määrättiin erittäin tärkeä projekti tai koska muut saivat paremman arvosanan koulussa.
Mitä tarkoitamme, kun puhumme kateudesta?
Kateus liittyy myös siihen, mitä ajattelemme itsestämme. Se vaikuttaa itsetuntoon, siihen, että tunnet itsesi tunnustetuksi, arvokkaaksi tai arvostetuksi.
Kun itsetuntomme ei ole terve, on mahdollista, että kateudesta tulee negatiivista. Epävarman itsekäsityksen edessä tunnemme olomme uhatuksi emmekä voi sietää sitä, että muilla menee hyvin.
Epäterve kateus saa meidät tuntemaan pakkomiellettä toisten suoritusten ja tulosten takia sekä sen suhteen, mitä he tekevät ja eivät tee. Näin myös siteet ja ihmissuhteet alkavat murentua. Tämä tunne estää meitä olemasta itsekriittisiä.
Kateelliselle ihmiselle on ominaista itsekeskeisyys. Hän ei voi hyväksyä sitä, että muut loistavat enemmän kuin hän.
Tässä olisi siis kyse huonosta kateudesta, sellaisesta kateustyypistä, joka yhdistää meidät pimeämpään puoleemme. Mutta kuulemme myös puhuttavan hyvästä, positiivisesta ja terveestä kateudesta. Onko “hyvä” kateus todellinen tunne?
Saatat myös nauttia tämän artikkelin lukemisesta: Mitä on psykokasvatus psykologisessa terapiassa?
Onko “hyvää” kateutta olemassa?
Psykologian alalla ei vallitse täyttä yksimielisyyttä hyvän kateuden termistä. Jotkut mieluummin määrittelevät sen toisella termillä, etenkin sen vuoksi, että sanalla “kateus” on huono maine.
Korvaavia termejä ovat mm. “ihailu” ja “itsensä kehittäminen”.
Jos kuitenkin hyväksymme sen olemassaolon, hyvä kateus vastaisi sitä, mikä tuottaa iloa ja innostusta siitä, mitä tapahtuu toiselle henkilölle, johon vertaamme itseämme tai jonka kanssa puhumme. Samalla se rohkaisee meitä pohtimaan tiettyjä asoita omalta kantiltamme, eli se toimii kehotuksena motivoida itseämme ryhtyäksemme työhön ja saavuttaaksemme tavoitteemme.
Toisaalta ns. negatiivinen kateus toimii päinvastaiseen suuntaan. Sen sijaan, että tuntisimme empatiaa ja iloa toisen menestyksestä, tunnemme siitä pahaa mieltä.
“Miksi tuo henkilö enkä minä? Mitä hänellä on, mitä minulla ei ole?” Jäämme märehtimään tunteisiin, jotka perustuvat vihaan, epäoikeudenmukaisuuteen ja suuttumukseen.
Saatamme jopa toivoa, että henkilö ei menestyisi niin hyvin tai kuvittelemme, ettei hän todella ansaitse saavutuksiaan. Äärimmäisissä tapauksissa on niitä, jotka herjaavat ja valehtelevat saattaakseen toisen huonoon valoon. Näin keräämme vihaa. Voi ilmaantua myös syyllisyyttä muiden epäonnen toivomisesta.
Pidätkö tästä artikkelista? Saatat myös haluta lukea: Nunchi-menetelmä, korealainen onnellisuustekniikka
Kateus on tunne, jossa on sekä valoa että varjoja
Tunteet toimivat majakkana, joka ohjaa meitä tuntemaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa. Siksi niissä on paljon vivahteita. Kateudella on molemmissa versioissaan jotain kerrottavaa ja se auttaa meitä oppimaan hallitsemaan sitä, mitä meille tapahtuu.
“Hyvä” tai “terve” kateus voi auttaa meitä toimimaan nöyrästi ja seuraamaan muiden esimerkkiä. Esimerkiksi neuvon kysyminen työpaikan saaneelta kollegalta on hyvä tapa käyttää kateutta hyväksemme.
Se voi myös auttaa meitä tekemään itseanalyysin ja pohtimaan vahvuuksiamme sekä asioita, joita voisimme parantaa. Se voi jopa tehdä meistä aktiivisempia.
Kun kyse on “pahasta” kateudesta, meidän on opittava kiinnittämään enemmän huomiota ennakkoluuloihin. Emme voi keskittyä vain siihen, mitä meiltä puuttuu, vaan myös oppia arvostamaan sitä, mitä meillä on.
Meidän on myös tunnustettava muut ihmiset, vahvistettava heidän ponnistelujaan ja vältettävä minimoimasta heidän saavutuksiaan. On myös tärkeää olla näkemättä muiden menestystä hyökkäyksenä meitä kohtaan ja välttää uskomasta, että ihmiset haluavat nöyryyttää meitä iloillaan.
Jokainen pyrkii tekemään parhaansa ja jokaisella on omat taistelunsa ja halunsa. Mitä enemmän kiinnitämme huomiota toisten haluihin ja voittoihin, sitä enemmän olemme irti omista haluistamme.
Kateuden tulisi olla potku, jolla saamme takaisin yhteyden sisäiseen itseemme ja pääsemme lentoon. Tunteiden hallinta terveellä tavalla on lähtökohta elämänlaadun parantamiselle ja parhaamme antamiselle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Marín-Cortés, A., Palacio, D., Medina, J., & Carmona, A. (2021). Compasión, celos y envidia: emociones sociales y Cyberbullying entre adolescentes. Revista Colombiana de Ciencias Sociales,12(2), 494-515. https://doi.org/10.21501/22161201.3459
- Zea Jiménez, Marcela , & Cano Murcia, Sandra Rocío (2012). Manejar las emociones, factor importante en el mejoramiento de la calidad de vida. Revista Logos, Ciencia & Tecnología, 4(1),58-67.[fecha de Consulta 6 de Julio de 2022]. ISSN: 2145-549X. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=517751763003
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.